search


keyboard_tab Digital Market Act 2022/1925 FI

BG CS DA DE EL EN ES ET FI FR GA HR HU IT LV LT MT NL PL PT RO SK SL SV print pdf

2022/1925 FI cercato: 'sääntöjen' . Output generated live by software developed by IusOnDemand srl




whereas sääntöjen:


definitions:


cloud tag: and the number of total unique words without stopwords is: 1424

 

14 artikla

Velvollisuus ilmoittaa keskittymistä

1.   Portinvartijan on ilmoitettava komissiolle asetuksen (EY) N:o 139/2004 3 artiklassa tarkoitetusta suunnitellusta keskittymästä, jossa sulautuvat yritykset tai keskittymään hankittava yritys tarjoavat ydinalustapalveluja tai muita digitaalialalla tarjottavia palveluja tai mahdollistavat datankeruun, riippumatta siitä, onko keskittymästä ilmoitettava komissiolle kyseisen asetuksen nojalla tai toimivaltaiselle kansalliselle kilpailuviranomaiselle yrityskeskittymiä koskevien kansallisten sääntöjen nojalla.

Portinvartijan on ilmoitettava komissiolle tällaisesta keskittymästä ennen sen toteuttamista ja sopimuksen tekemisen, julkisen osto- tai vaihtotarjouksen julkistamisen tai määräysvallan tuottavan osuuden hankkimisen jälkeen.

2.   Tietojen, jotka portinvartija 1 kohdan nojalla toimittaa, on sisällettävä vähintään kuvaus yrityksistä, joita keskittymä koskee, niiden vuotuiset liikevaihdot unionissa ja maailmanlaajuisesti, niiden toimialat, myös keskittymään suoraan liittyvän toiminnan osalta, sopimuksen kauppa-arvo tai arvio siitä sekä tiivistelmä keskittymästä, mukaan lukien sen luonne ja perustelut, ja luettelo jäsenvaltioista, joita keskittymä koskee.

Portinvartijan toimittamissa tiedoissa on myös kuvattava kaikkien kyseeseen tulevien ydinalustapalvelujen osalta vuotuinen liikevaihto unionissa, niiden vuotuisten aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärä ja kuukausittaisten aktiivisten loppukäyttäjien lukumäärä.

3.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun keskittymän jälkeen muut ydinalustapalvelut erikseen tarkasteltuina täyttävät 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt kynnysarvot, asianomaisen portinvartijan on ilmoitettava asiasta komissiolle kahden kuukauden kuluessa keskittymän toteuttamisesta ja toimitettava komissiolle 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

4.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista 1 kohdan nojalla saaduista tiedoista ja julkaisee vuosittain luettelon hankinnoista, joista portinvartijat ovat ilmoittaneet sille kyseisen kohdan mukaisesti.

Komissio ottaa huomioon yritysten oikeutetut edut sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta.

5.   Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää tämän artiklan 1 kohdan nojalla saatuja tietoja pyytääkseen komissiota tutkimaan keskittymän asetuksen (EY) N:o 139/2004 22 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Valtuudet kuulla henkilöitä ja kirjata lausuntoja

1.   Hoitaakseen tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä komissio voi kuulla kaikkia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka suostuvat kuultaviksi tutkinnan kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten. Komissiolla on oikeus tallentaa tällaiset kuulemiset millä teknisillä keinoilla tahansa.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kuuleminen järjestetään yrityksen tiloissa, komissio ilmoittaa asiasta sen jäsenvaltion, jonka alueella kuuleminen järjestetään, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle. Kyseisen viranomaisen virkahenkilöt voivat sen pyynnöstä avustaa komission valtuuttamia virkahenkilöitä ja muita mukana olevia henkilöitä toteuttamaan kuulemisen.

23 artikla

Valtuudet tehdä tarkastuksia

1.   Komissio voi tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä suorittamiseksi toteuttaa kaikki tarvittavat yrityksiä tai yritysten yhteenliittymiä koskevat tarkastukset.

2.   Virkahenkilöillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksen, on oikeus

a)

päästä yritysten ja yritysten yhteenliittymien kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

b)

tutkia kirjanpitoa ja muita liikeasiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne on tallennettu;

c)

ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta tai asiakirjoista;

d)

vaatia yritystä tai yritysten yhteenliittymää antamaan pääsyn organisaatioonsa, toimintaansa, tietotekniikkajärjestelmäänsä, algoritmeihinsa, tietojenkäsittelyynsä ja liiketoimintakäytäntöihinsä ja antamaan niihin liittyviä selityksiä sekä tallentaa tai dokumentoida millä hyvänsä teknisellä tavalla annetut selitykset;

e)

sinetöidä mitkä tahansa yrityksen tilat ja kirjanpito tai asiakirjat tarkastuksen ajaksi ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi;

f)

pyytää kaikilta yrityksen tai yritysten yhteenliittymän edustajilta tai henkilöstön jäseniltä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja millä hyvänsä teknisellä tavalla tallentaa saamansa vastaukset.

3.   Komissio voi tarkastuksia suorittaakseen pyytää apua komission 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimeämiltä tarkastajilta tai asiantuntijoilta sekä sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovalta kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta.

4.   Tarkastuksissa komissio ja sen nimeämät tarkastajat tai asiantuntijat sekä sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvova kansallinen toimivaltainen viranomainen voivat vaatia yritystä tai yritysten yhteenliittymää antamaan pääsyn organisaatioonsa, toimintaansa, tietotekniikkajärjestelmäänsä, algoritmeihinsa, tietojenkäsittelyynsä ja liiketoimintakäytäntöihinsä ja antamaan niihin liittyviä selityksiä. Komissio ja sen nimeämät tarkastajat tai asiantuntijat sekä sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvova kansallinen toimivaltainen viranomainen, voivat esittää kysymyksiä yrityksen tai yritysten yhteenliittymän kelle tahansa edustajalle tai henkilöstön jäsenelle.

5.   Virkahenkilöillä ja muilla mukana olevilla henkilöillä, jotka komissio on valtuuttanut tekemään tarkastuksen, on oikeus käyttää valtuuksiaan esitettyään kirjallisen valtuutuksen, jossa mainitaan tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä 30 artiklassa säädetyt sakot, joita sovelletaan, jos vaadittua kirjanpitoa tai muita liikeasiakirjoja ei esitetä täydellisinä tai vastaukset tämän artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti esitettyihin kysymyksiin ovat virheellisiä tai harhaanjohtavia. Komissio ilmoittaa tarkastuksesta hyvissä ajoin ennen sen suorittamista sen jäsenvaltion 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä valvovalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa.

6.   Yritysten tai yritysten yhteenliittymien on suostuttava komission päätöksellään määräämään tarkastukseen. Kyseisessä päätöksessä on mainittava tarkastuksen kohde ja tarkoitus, määrättävä tarkastuksen aloituspäivä, ilmoitettava 30 artiklassa säädetyt sakot ja 31 artiklassa säädetyt uhkasakot sekä mainittava oikeus hakea muutosta kyseiseen päätökseen tuomioistuimelta.

7.   Sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus tehdään, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen virkahenkilöiden ja kyseisen viranomaisen valtuuttamien tai nimittämien henkilöiden on kyseisen viranomaisen tai komission pyynnöstä aktiivisesti avustettava virkahenkilöitä ja muita mukana olevia henkilöitä, jotka komissio on valtuuttanut. Tätä tarkoitusta varten heillä on tämän artiklan 2 ja 4 kohdassa vahvistetut valtuudet.

8.   Jos komission valtuuttamat virkahenkilöt ja muut mukana olevat henkilöt toteavat, että yritys tai yritysten yhteenliittymä vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion on annettava heille tarvittavaa apua, pyytäen tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa tarkastuksensa.

9.   Jos tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää kansallisten sääntöjen mukaan oikeusviranomaisen lupaa, komission tai jäsenvaltion 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tai kyseisten viranomaisten valtuuttamien virkahenkilöiden on haettava kyseistä lupaa. Lupaa voidaan pyytää myös turvaamistoimenpiteenä.

10.   Jos tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitettua lupaa pyydetään, kansallinen oikeusviranomainen tarkistaa, että komission päätös on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tarkastuksen kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Pakkokeinojen oikeasuhteisuutta tarkistaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää komissiolta joko suoraan tai jäsenvaltion sen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kautta, joka valvoo 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista, yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti niistä perusteista, joita komissiolla on epäilläkseen tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja asianomaisen yrityksen osallisuudesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan voi saattaa kyseenalaiseksi tarkastuksen tarpeellisuutta eikä vaatia, että sille toimitettaisiin komission asiakirjoissa mainittuja tietoja. Komission päätöksen laillisuutta valvoo ainoastaan unionin tuomioistuin.

27 artikla

Kolmansien osapuolten esittämät tiedot

1.   Mikä tahansa kolmas osapuoli, mukaan lukien tämän asetuksen 3 artiklan 9 kohdan mukaisessa nimeämispäätöksessä lueteltujen ydinalustapalvelujen yrityskäyttäjät, kilpailijat tai loppukäyttäjät sekä niiden edustajat, voi ilmoittaa jäsenvaltion sille kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka valvoo 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista, tai suoraan komissiolle kaikista portinvartijoiden sellaisista käytännöistä tai käyttäytymisestä, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.   Jäsenvaltion sillä kansallisella toimivaltaisella viranomaisella, joka valvoo 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista, ja komissiolla on täysi harkintavalta asianmukaisten toimenpiteiden suhteen, eikä niillä ole velvollisuutta toteuttaa jatkotoimia saatujen tietojen perusteella.

3.   Jos jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen, joka valvoo 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista, katsoo tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella, että kyseessä saattaa olla tämän asetuksen noudattamatta jättäminen, sen on välitettävä kyseiset tiedot komissiolle.

36 artikla

Salassapitovelvollisuus

1.   Tämän asetuksen mukaisesti kerättyjä tietoja käytetään tämän asetuksen soveltamiseksi.

2.   Edellä olevan 14 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja käytetään tämän asetuksen, asetuksen (EY) N:o 139/2004 ja yrityskeskittymiä koskevien kansallisten sääntöjen soveltamiseksi.

3.   Edellä olevan 15 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2016/679 soveltamiseksi.

4.   Rajoittamatta 38, 39, 41 ja 43 artiklan mukaista käyttötarkoitusta varten annettujen tietojen vaihtoa ja käyttöä, komissio ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä niiden virkahenkilöt, toimihenkilöt ja muut kyseisten viranomaisten valvonnassa työskentelevät henkilöt sekä kaikki luonnolliset ja oikeushenkilöt, mukaan lukien 26 artiklan 2 kohdan nojalla nimetyt tarkastajat ja asiantuntijat, eivät saa ilmaista tietoja, jotka ne ovat saaneet tai joita ne ovat vaihtaneet tätä asetusta sovellettaessa ja jotka luonteensa perusteella ovat salassa pidettäviä.

38 artikla

Yhteistyö ja koordinointi kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa

1.   Komissio ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovat kansalliset jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät yhteistyötä keskenään ja ilmoittavat toisilleen täytäntöönpanotoimistaan Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston välityksellä. Niillä on valtuudet toimittaa toisilleen kaikki tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyvät tiedot, luottamukselliset tiedot mukaan lukien. Jos toimivaltainen viranomainen ei ole Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston jäsen, komissio toteuttaa tarvittavat järjestelyt tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tapausten täytäntöönpanoa koskevaa viranomaisten yhteistyötä ja tietojenvaihtoa varten. Komissio voi vahvistaa tällaiset järjestelyt 46 artiklan 1 kohdan l alakohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä.

2.   Jos 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvova jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen aikoo käynnistää 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun kansalliseen lainsäädäntöön perustuvan portinvartijoita koskevan tutkinnan, sen on ilmoitettava komissiolle kirjallisesti ensimmäisestä virallisesta tutkintatoimenpiteestä ennen tällaisen toimenpiteen aloittamista tai välittömästi aloittamisen jälkeen. Nämä tiedot voidaan asettaa myös muiden jäsenvaltioiden 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville.

3.   Jos 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvova jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen aikoo asettaa portinvartijoille velvoitteita 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun kansallisen lainsäädännön perusteella, sen on ilmoitettava toimenpide-ehdotuksesta perusteluineen komissiolle viimeistään 30 päivää ennen sen hyväksymistä. Kun kyseessä ovat välitoimet, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovan jäsenvaltion kansallisen toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava komissiolle ehdotukset suunnitelluiksi toimenpiteiksi mahdollisimman pian ja viimeistään välittömästi tällaisten toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen. Nämä tiedot voidaan asettaa myös muiden jäsenvaltioiden 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten saataville.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa säädettyjä tiedotusmekanismeja ei sovelleta yrityskeskittymiä koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti suunniteltuihin päätöksiin.

5.   Tämän artiklan 1–3 kohdan mukaisesti vaihdettuja tietoja saa vaihtaa ja käyttää ainoastaan tämän asetuksen ja 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen täytäntöönpanon koordinoimiseksi.

6.   Komissio voi pyytää 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovia jäsenvaltioiden kansallisia toimivaltaisia viranomaisia tukemaan mitä tahansa tämän asetuksen mukaista markkinatutkimustaan.

7.   Jos 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovalla jäsenvaltion kansallisella toimivaltaisella viranomaisella on toimivalta ja tutkintavaltuudet kansallisen lainsäädännön nojalla, se voi omasta aloitteestaan suorittaa tutkinnan, joka koskee tämän asetuksen 5, 6 ja 7 artiklan mahdollista noudattamatta jättämistä sen alueella. Ennen ensimmäisen virallisen tutkintatoimenpiteen toteuttamista kyseisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti komissiolle.

Jos komissio aloittaa 20 artiklan mukaisen menettelyn, 1 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamista valvovat jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset eivät voi suorittaa tutkintaa tai tutkinta päätetään, jos se on jo meneillään. Kyseisten viranomaisten on raportoitava komissiolle tällaisen tutkintansa tuloksista tukeakseen komissiota sen roolissa asetuksen ainoana täytäntöönpanoviranomaisena.

40 artikla

Korkean tason ryhmä

1.   Komissio perustaa digimarkkinasäädöksen korkean tason ryhmän, jäljempänä 'korkean tason ryhmä'.

2.   Korkean tason ryhmä koostuu seuraavista eurooppalaisista elimistä ja verkostoista:

a)

Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin,

b)

Euroopan tietosuojavaltuutettu ja Euroopan tietosuojaneuvosto,

c)

Euroopan kilpailuviranomaisten verkosto,

d)

kuluttajasuojan yhteistyöverkko ja

e)

audiovisuaalisten mediapalvelujen eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmä.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetuilla eurooppalaisilla elimillä ja verkostoilla on kullakin yhtä monta edustajaa korkean tason ryhmässä. Korkean tason ryhmässä saa olla enintään 30 jäsentä.

4.   Komissio huolehtii korkean tason ryhmän sihteeripalveluista helpottaakseen ryhmän työtä. Korkean tason ryhmän puheenjohtajana toimii komissio, joka osallistuu sen kokouksiin. Korkean tason ryhmä kokoontuu komission pyynnöstä vähintään kerran kalenterivuodessa. Komissio kutsuu ryhmän koolle myös käsittelemään tiettyä kysymystä ryhmän jäsenten enemmistön sitä pyytäessä.

5.   Korkean tason ryhmä voi tarjota komissiolle neuvoja ja asiantuntemusta jäsentensä toimivaltaan kuuluvilla aloilla, mukaan lukien seuraavat:

a)

neuvot ja suositukset niiden asiantuntemuksen puitteissa kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanoa tai noudattamisen valvontaa koskevissa yleisissä kysymyksissä; tai

b)

neuvot ja asiantuntemus johdonmukaisen sääntelyn edistämiseksi eri sääntelyvälineiden välillä.

6.   Korkean tason ryhmä voi erityisesti tunnistaa tämän asetuksen ja 2 kohdassa tarkoitetut eurooppalaiset elimet ja verkostot muodostavien kansallisten viranomaisten soveltamien alakohtaisten sääntöjen välisen nykyisen ja mahdollisen vuorovaikutuksen ja arvioida sitä. Se voi toimittaa komissiolle vuosittain kertomuksen, jossa esitetään tällainen arviointi ja yksilöidään mahdolliset eri elimiä koskevat yhteiset sääntelykysymykset. Tällaiseen kertomukseen voidaan liittää suosituksia, joilla pyritään luomaan johdonmukaisia monialaisia lähestymistapoja ja synergioita tämän asetuksen ja muiden alakohtaisten asetusten täytäntöönpanon välillä. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

7.   Uusia palveluja ja uusia käytäntöjä koskevien markkinatutkimusten yhteydessä korkean tason ryhmä voi tarjota komissiolle asiantuntemusta sen suhteen, onko tähän asetukseen tarpeen lisätä sääntöjä tai muuttaa tai poistaa niitä sen varmistamiseksi, että digitaaliset markkinat kaikkialla unionissa ovat kilpailulliset ja oikeudenmukaiset.

54 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 2 päivästä toukokuuta 2023.

Kuitenkin 3 artiklan 6 ja 7 kohtaa ja 40, 46, 47, 48, 49 ja 50 artiklaa sovelletaan 1 päivästä marraskuuta 2022 ja 42 ja 43 artiklaa sovelletaan 25 päivästä kesäkuuta 2023.

Jos 25 päivä kesäkuuta 2023 kuitenkin edeltää tämän artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettua soveltamispäivää, 42 ja 43 artiklan soveltamista on lykättävä tämän artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuun soveltamispäivään saakka.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 14 päivänä syyskuuta 2022.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BEK


(1)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 64.

(2)  EUVL C 440, 29.10.2021, s. 67.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2022 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. heinäkuuta 2022.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(12)  Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(18)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(19)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1828, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (EUVL L 409, 4.12.2020, s. 1).

(22)  EUVL C 147, 26.4.2021, s. 4.

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).


LIITE

A.   Yleistä

1.

Tämän liitteen tarkoituksena on täsmentää menetelmää, jolla tunnistetaan ja lasketaan ’aktiiviset loppukäyttäjät’ ja ’aktiiviset yrityskäyttäjät’ kunkin 2 artiklan 2 alakohdassa luetellun ydinalustapalvelun osalta. Sen avulla yritys voi arvioida, täyttävätkö sen ydinalustapalvelut 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt määrälliset kynnysarvot ja onko sen näin ollen katsottava täyttävän 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan vaatimuksen. Näin ollen sillä on merkitystä myös 3 artiklan 8 kohdan mukaisessa laajemmassa arvioinnissa. Yrityksen vastuulla on päästä parhaaseen mahdolliseen arvioon tässä liitteessä esitettyjen yhteisten periaatteiden ja erityisten menetelmien mukaisesti. Mikään tässä liitteessä ei estä komissiota vaatimasta tämän asetuksen asiaa koskevissa säännöksissä säädetyissä määräajoissa ydinalustapalveluja tarjoavaa yritystä toimittamaan kaikki tiedot, joita tarvitaan ’aktiivisten loppukäyttäjien’ ja ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ tunnistamiseksi ja laskemiseksi. Mikään tässä liitteessä ei saisi muodostaa oikeusperustaa käyttäjien seurannalle. Tähän liitteeseen sisältyvä menetelmä ei myöskään rajoita tässä asetuksessa, erityisesti 3 artiklan 3 ja 8 kohdassa ja 13 artiklan 3 kohdassa, säädettyjen velvoitteiden soveltamista. Erityisesti 13 artiklan 3 kohdan vaadittu noudattaminen tarkoittaa myös ’aktiivisten loppukäyttäjien’ ja ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ tunnistamista ja laskemista joko tarkan mittauksen tai parhaan käytettävissä olevan arvion perusteella, joka vastaa todellisia tunnistamis- ja laskentavalmiuksia, joita ydinalustapalveluja tarjoavalla yrityksellä on kyseisenä ajankohtana. Kyseisten mittausten tai parhaan käytettävissä olevan arvion on oltava yhdenmukaisia 15 artiklan mukaisesti ilmoitettujen mittausten kanssa ja sisällettävä ne.

2.

Asetuksen 2 artiklan 20 ja 21 alakohdassa esitetään ’loppukäyttäjän’ ja ’yrityskäyttäjän’ määritelmät, jotka ovat yhteisiä kaikille ydinalustapalveluille.

3.

’Aktiivisten loppukäyttäjien’ ja ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ tunnistamiseksi ja laskemiseksi tässä liitteessä viitataan ’yksittäisten käyttäjien’ käsitteeseen. ’Yksittäisten käyttäjien’ käsite kattaa ’aktiiviset loppukäyttäjät’ ja ’aktiiviset yrityskäyttäjät’, jotka lasketaan asianomaisen ydinalustapalvelun osalta vain kerran tietyn ajanjakson aikana (kuukausi ’aktiivisten loppukäyttäjien’ tapauksessa ja vuosi ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ tapauksessa), riippumatta siitä, kuinka monta kertaa he ovat olleet tekemisissä asiaankuuluvan ydinalustapalvelun kanssa kyseisen ajanjakson aikana. Tämä ei vaikuta siihen, että sama luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi samanaikaisesti olla ’aktiivinen loppukäyttäjä’ tai ’aktiivinen yrityskäyttäjä’ eri ydinalustapalvelujen osalta.

B.   Aktiiviset loppukäyttäjät

1.

’Yksittäisten käyttäjien’ määrä ’aktiivisten loppukäyttäjien’ osalta tunnistetaan tarkimman mittaustavan mukaan, jonka ydinalustapalveluja tarjoava yritys on ilmoittanut, ottaen huomioon erityisesti seuraavaa:

a)

Ydinalustapalvelujen käyttöä koskevien tietojen keräämisen kirjautumista edellyttävistä ympäristöistä voitaisiin katsoa aiheuttavan ensi näkemältä pienimmän päällekkäisyyden riskin, joka liittyy esimerkiksi käyttäjien käyttäytymiseen eri laitteissa tai alustoilla. Näin ollen yrityksen on kunkin ydinalustapalvelun osalta toimitettava yhteen koottuja anonymisoituja tietoja yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärästä kirjautumisympäristöjen perusteella, jos tällaisia tietoja on olemassa.

b)

Kun kyseessä ovat ydinalustapalvelut, joihin loppukäyttäjät pääsevät myös kirjautumista edellyttävien ympäristöjen ulkopuolella, yrityksen on lisäksi toimitettava yhteen koottuja anonymisoituja yhdistelmätietoja kunkin ydinalustapalvelun yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärästä sellaisen vaihtoehtoisen mittaustavan mukaisesti, joka kattaa myös loppukäyttäjät kirjautumista edellyttävien ympäristöjen ulkopuolella, kuten internetprotokollaosoitteet, evästetunnisteet tai muut tunnisteet, kuten radiotaajuuden tunnisteet, edellyttäen, että kyseiset osoitteet tai tunnisteet ovat objektiivisesti katsoen tarpeen ydinalustapalvelujen toimittamiseksi.

2.

Kuukausittaisten ’aktiivisten loppukäyttäjien’ määrä perustuu aktiivisten loppukäyttäjien keskimääräiseen kuukausittaiseen määrään suurimmassa osassa tilikautta. Käsitteen ’tilikauden suurin osa’ tarkoituksena on antaa ydinalustapalveluja tarjoavalle yritykselle mahdollisuus jättää huomioimatta poikkeavat luvut tiettynä vuonna. Poikkeavat luvut tarkoittavat huomattavasti normaaleista ja ennakoitavissa olevista määristä poikkeavia lukuja. Esimerkiksi tilivuoden yhden kuukauden aikana tapahtunut odottamaton käyttäjien osallistumisen lisääntyminen tai vähentyminen voi näkyä tällaisina poikkeavina lukuina. Vuosittain toistuviin tapahtumiin, kuten vuosittaisiin myynninedistämistoimiin, liittyviä lukuja ei katsota poikkeaviksi luvuiksi.

C.   Aktiiviset yrityskäyttäjät

’Yksittäisten käyttäjien’ lukumäärä ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ osalta määritetään tarvittaessa tilien tasolla kunkin sellaisen erillisen yritystilin osalta, joka liittyy yrityksen tarjoaman ydinalustapalvelun käyttöön ja joka on kyseisen ydinalustapalvelun yksi yksittäinen yrityskäyttäjä. Jos ’yritystilin’ käsitettä ei sovelleta tiettyyn ydinalustapalveluun, asianomaisen ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen on määritettävä yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä viittaamalla asianomaiseen yritykseen.

D.   Tietojen toimittaminen

1.

Yritys, joka toimittaa komissiolle 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti tietoja aktiivisten loppukäyttäjien ja aktiivisten yrityskäyttäjien lukumäärästä ydinalustapalvelua kohti, on vastuussa näiden tietojen täydellisyyden ja oikeellisuuden varmistamisesta. Tältä osin on otettava huomioon seuraava:

a)

Yrityksen on vastattava tietojen toimittamisesta kustakin ydinalustapalvelusta siten, että vältetään aktiivisten loppukäyttäjien ja aktiivisten yrityskäyttäjien määrän ali- ja yliarviointi (esimerkiksi jos käyttäjät käyttävät ydinalustapalveluja eri alustojen tai laitteiden kautta).

b)

Yrityksen vastuulla on antaa täsmälliset ja ytimekkäät selvitykset menetelmistä, joita käyttämällä on päädytty tietoihin, sekä riskeistä, jotka liittyvät aktiivisten loppukäyttäjien ja aktiivisten yrityskäyttäjien määrän ali- tai yliarviointiin kunkin ydinalustapalvelun osalta, sekä tämän riskin torjumiseksi valituista ratkaisuista.

c)

Yrityksen on toimitettava vaihtoehtoiseen mittaustapaan perustuvat tiedot, kun komissiolla on epäilyksiä ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen toimittamien tietojen oikeellisuudesta.

2.

’Aktiivisten loppukäyttäjien’ ja ’aktiivisten yrityskäyttäjien’ määrän laskemisessa on otettava huomioon seuraava:

a)

Ydinalustapalveluja tarjoava yritys ei saa tunnistaa 2 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuja samaan ydinalustapalvelujen luokkaan kuuluvia ydinalustapalveluja erillisinä pääasiassa sen perusteella, että niitä tarjotaan käyttäen eri verkkotunnuksia – olipa kyse sitten maantieteellisistä aluetunnuksista (ccTLD) tai yleisistä aluetunnuksista (gTLD) – tai minkä tahansa maantieteellisen ominaisuuden perusteella.

b)

Ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina niitä ydinalustapalveluja, joita loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät tai molemmat käyttävät eri tarkoituksiin siitä huolimatta, että niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät voivat olla samoja ja vaikka ne kuuluvat samaan ydinalustapalvelujen luokkaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti.

c)

Ydinalustapalveluja tarjoavan yrityksen on pidettävä erillisinä ydinalustapalveluina palveluja, joita asianomainen yritys tarjoaa yhdennetyllä tavalla mutta

i)

jotka eivät kuulu samaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaiseen ydinalustapalvelujen luokkaan tai

ii)

joita niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät tai molemmat käyttävät eri tarkoituksiin siitä huolimatta, että niiden loppukäyttäjät tai yrityskäyttäjät voivat olla samoja ja vaikka ne kuuluvat samaan ydinalustapalvelujen luokkaan 2 artiklan 2 alakohdan mukaisesti.

E.   Erityiset määritelmät

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään erityiset määritelmät ’aktiivisille loppukäyttäjille’ ja ’aktiivisille yrityskäyttäjille’ kunkin ydinalustapalvelun osalta.

Ydinalustapalvelut

Aktiiviset loppukäyttäjät

Aktiiviset yrityskäyttäjät

Verkossa toimivat välityspalvelut

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat käyttäneet verkossa toimivaa välityspalvelua vähintään kerran kuukaudessa esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, tekemällä kyselyn, klikkaamalla tai vierittämällä verkossa toimivassa välityspalvelussa taikka tekemällä liiketoimen verkossa toimivan välityspalvelun kautta vähintään kerran kuukaudessa.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joilla on koko vuoden aikana ollut vähintään yksi verkossa toimivassa välityspalvelussa listattu tuote tai jotka ovat toteuttaneet vuoden aikana liiketoimen, jonka verkossa toimiva välityspalvelu oli mahdollistanut.

Verkossa toimivat hakukoneet

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat kirjautuneet verkossa toimivaan hakukoneeseen vähintään kerran kuukaudessa esimerkiksi tekemällä kyselyn.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joilla on vuoden aikana ollut yrityssivustoja (eli kaupallisessa tai ammattitoiminnassa käytettyjä verkkosivustoja), jotka on indeksoitu verkossa toimivan hakukoneen hakemistoon tai osaan siitä.

Verkkoyhteisöpalvelut

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat kirjautuneet verkkoyhteisöpalveluihin vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, avaamalla sivun, vierittämällä, klikkaamalla, tykkäämällä, tekemällä kyselyn, julkaisemalla tai kommentoimalla.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joilla on yrityslistaus tai yritystili verkkoyhteisöpalvelussa ja jotka ovat olleet jollakin tavoin yhteydessä palveluun vähintään kerran vuoden aikana, esimerkiksi kirjautumalla aktiivisesti sisään, avaamalla sivun, vierittämällä, klikkaamalla, tykkäämällä, tekemällä kyselyn, julkaisemalla, kommentoimalla tai käyttämällä sen yrityksille tarkoitettuja välineitä.

Videonjakoalustapalvelut

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat kirjautuneet videonjakoalustapalveluun vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi toistamalla audiovisuaalisen sisällön segmentin, tekemällä kyselyn tai lataamalla audiovisuaalista sisältöä verkkoon, erityisesti käyttäjien tuottamia videoita.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat toimittaneet vähintään yhden videonjakoalustapalveluun ladatun tai siinä esitetyn audiovisuaalisen sisällön vuoden aikana.

Numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut

Numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta vähintään kerran kuukaudessa millä tahansa tavalla viestinnän käynnistäneiden tai siihen osallistuneiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat vähintään kerran vuoden aikana käyttäneet yritystiliä tai jotka ovat muulla tavoin käynnistäneet numeroista riippumattoman henkilöiden välisen viestintäpalvelun kautta tapahtuvan viestinnän tai osallistuneet siihen kommunikoidakseen suoraan loppukäyttäjän kanssa.

Käyttöjärjestelmät

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat käyttäneet laitetta, jonka käyttöjärjestelmä on aktivoitu tai päivitetty tai jota on käytetty vähintään kerran kuukaudessa.

Niiden yksittäisten kehittäjien lukumäärä, jotka ovat julkaisseet, päivittäneet tai tarjonneet vähintään yhtä ohjelmistosovellusta tai ohjelmisto-ohjelmaa, käyttäen ohjelmointikieltä tai mitä tahansa ohjelmiston kehittämistyökalua tai käyttäneet käyttöjärjestelmää millä tahansa tavalla vuoden aikana.

Virtuaaliavustajat

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat käyttäneet virtuaaliavustajaa jollakin tavalla vähintään kerran kuukaudessa, eli esimerkiksi aktivoineet sen, esittäneet sille kysymyksen, siirtyneet johonkin palveluun käyttämällä komentoa tai ohjanneet sillä älykotilaitetta.

Niiden yksittäisten kehittäjien lukumäärä, jotka ovat tarjonneet vuoden aikana vähintään yhtä virtuaaliavustajan ohjelmistosovellusta tai toimintoa, jonka ansiosta olemassa olevaan ohjelmistosovellukseen on päässyt virtuaaliavustajan avulla.

Verkkoselaimet

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat käyttäneet verkkoselainta vähintään kerran kuukauden aikana, esimerkiksi tekemällä kyselyn tai lisäämällä verkkosivuston osoitteen verkkoselaimen URL-riville.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, joiden yrityssivustoille (eli kaupallisessa tai ammattitoiminnassa käytetyille verkkosivustoille) on päästy verkkoselaimen kautta vähintään kerran vuoden aikana tai jotka ovat vuoden aikana tarjonneet verkkoselaimeen lisäosia tai laajennuksia.

Pilvipalvelut

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat kirjautuneet mihin tahansa asianomaisen pilvipalvelujen tarjoajan pilvipalveluihin vähintään kerran kuukaudessa minkä tahansa tyyppistä korvausta vastaan, riippumatta siitä, maksetaanko kyseinen korvaus saman kuukauden aikana.

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien lukumäärä, jotka ovat tarjonneet asianomaisen pilvipalvelujen tarjoajan pilvipalveluinfrastruktuurissa ylläpidettyjä pilvipalveluja vuoden aikana.

Verkkomainontapalvelut

Mainostilan myynti omistajan lukuun:

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat altistuneet mainosnäytölle vähintään kerran kuukaudessa.

Mainonnan välityspalvelut (mukaan lukien mainosverkostot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut):

Niiden yksittäisten loppukäyttäjien lukumäärä, jotka ovat altistuneet mainosnäytölle, joka on käynnistänyt mainonnan välityspalvelun vähintään kerran kuukaudessa.

Mainostilan myynti omistajan lukuun:

Niiden yksittäisten mainostajien lukumäärä, joilla on vuoden aikana ollut vähintään yksi esitetty mainosnäyttö.

Mainonnan välityspalvelut (mukaan lukien mainosverkostot, mainospörssit ja muut mainonnan välityspalvelut):

Niiden yksittäisten yrityskäyttäjien (mukaan lukien mainostajat, julkaisijat tai muut välittäjät) lukumäärä, jotka ovat olleet vuorovaikutuksessa mainonnan välityspalvelun kautta tai joita tämä on palvellut vuoden aikana.



whereas









keyboard_arrow_down