(16) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sopimattomien kaupallisten menettelyjen vuoksi vahinkoa kärsineiden kuluttajien saatavilla on oikeussuojakeinoja, joilla kaikki kyseisten sopimattomien menettelyjen vaikutukset voidaan poistaa.
Yksilöllisiä oikeussuojakeinoja koskeva selkeä kehys helpottaisi yksityisiä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
Kuluttajalla olisi oltava mahdollisuus vahingonkorvaukseen ja tarvittaessa hinnanalennukseen tai sopimuksen purkamiseen oikeasuhteisella ja tehokkaalla tavalla.
Jäsenvaltioita ei saisi estää pitämästä voimassa tai ottamasta käyttöön muita oikeussuojakeinoja, joita ovat esimerkiksi korjaus tai vaihtaminen, sopimattomien kaupallisten menettelyjen vuoksi vahinkoa kärsineitä kuluttajia varten, jotta voidaan varmistaa näiden menettelyjen vaikutusten poistaminen kokonaan.
Jäsenvaltioita ei saisi estää määrittämästä kuluttajien oikeussuojakeinojen soveltamista ja vaikutuksia koskevia edellytyksiä.
Oikeussuojakeinoja sovellettaessa voitaisiin tarvittaessa ottaa huomioon sopimattoman kaupallisen menettelyn vakavuus ja luonne, kuluttajalle aiheutunut vahinko ja muut asiaan liittyvät olosuhteet, kuten elinkeinonharjoittajan väärinkäytöksen tai sopimuksen rikkominen.
- = -
(20) Direktiivin 2005/29/EY liite I olisi tätä varten muutettava, jotta selvennetään, että olisi kiellettävä menettely, jossa elinkeinonharjoittaja antaa kuluttajalle tietoa kuluttajan verkossa tekemään hakukyselyyn annettavien hakutulosten muodossa ilmoittamatta selvästi mahdollisesta maksetusta mainonnasta tai maksusta, jonka nimenomaisena tarkoituksena on tuotteiden asettaminen järjestyksessä korkeammalle hakutuloksissa.
Kun elinkeinonharjoittaja on suoraan tai välillisesti maksanut verkossa toimivan hakutoiminnon tarjoajalle tuotteen asettamisesta järjestyksessä korkeammalle hakutuloksissa, verkossa toimivan hakutoiminnon tarjoajan olisi ilmoitettava tästä seikasta kuluttajille tiiviillä, helposti saatavilla olevalla ja ymmärrettävällä tavalla.
Välillinen maksu voitaisiin suorittaa siten, että elinkeinonharjoittaja hyväksyy verkossa toimivan hakutoiminnon tarjoajaa kohtaan kaikki lisävelvoitteet, joiden nimenomaisena seurauksena sen asema järjestyksessä paranee.
Välillinen maksu voisi muodostua suuremmasta liiketoimikohtaisesta toimituspalkkiosta tai erilaisista korvausjärjestelmistä, jotka nimenomaisesti johtavat järjestyksessä paremmalle sijalle asettamiseen.
Maksuja yleisistä palveluista, kuten valikoimaan ottamisesta perittäviä maksuja tai jäsenmaksuja, jotka kattavat monenlaisia verkossa toimivan hakutoiminnon tarjoajan elinkeinonharjoittajalle tarjoamia toimintoja, ei olisi pidettävä maksuna, jonka nimenomaisena tarkoituksena on tuotteiden asettaminen järjestyksessä korkeammalle hakutuloksissa, edellyttäen, että tällaisia maksuja ei ole tarkoitettu aseman parantamiseksi.
Verkossa toimivia hakutoimintoja voivat tarjota erilaiset verkkokauppiaat, myös välittäjät, kuten verkossa toimivat markkinapaikat, hakukoneet ja vertailusivustot.
- = -
(22) Elinkeinonharjoittajien, jotka tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden hakea eri elinkeinonharjoittajien tai kuluttajien tarjoamia tavaroita tai palveluja, kuten matka-, majoitus- tai vapaa-ajanpalveluja, olisi tiedotettava kuluttajille hakukyselyn tuloksena kuluttajalle esitettävien tarjousten järjestyksen määrittävistä keskeisistä oletusmuuttujista sekä niiden suhteellisesta merkityksestä verrattuna muihin muuttujiin.
Tämä tieto olisi esitettävä tiiviisti ja asetettava helposti, näkyvästi ja suoraan saataville.
Järjestyksen määrittävillä muuttujilla tarkoitetaan kaikkia yleisiä perusteita, prosesseja, algoritmeihin sisältyviä erityisiä signaaleja tai muita mukautus- tai alentamismekanismeja, joita käytetään järjestykseen asettamisen yhteydessä.
- = -
(27) Verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien olisi annettava kuluttajille tieto siitä, onko tavarat, palvelut tai digitaalisen sisällön tarjoava kolmas osapuoli elinkeinonharjoittaja vai muu taho, kyseisen kolmannen osapuolen niille tekemän ilmoituksen perusteella.
Kun tavarat, palvelut tai digitaalisen sisällön tarjoava kolmas osapuoli ilmoittaa olevansa asemaltaan muu kuin elinkeinonharjoittaja, verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien olisi esitettävä lyhyt maininta siitä, että tehtyyn sopimukseen ei sovelleta unionin kuluttajansuojalainsäädännöstä johtuvia kuluttajan oikeuksia.
Kuluttajille olisi lisäksi ilmoitettava siitä, miten sopimusvelvoitteet jakautuvat tavarat, palvelut tai digitaalisen sisällön tarjoavien kolmansien osapuolten ja verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien välillä.
Tiedot olisi annettava selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla eikä pelkästään vakioehdoissa tai vastaavissa sopimusasiakirjoissa.
Verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajia koskevien tiedonantovaatimusten olisi oltava oikeasuhteisia, ja niissä olisi saatava aikaan tasapaino kuluttajansuojan korkean tason ja verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien kilpailukyvyn välille.
Verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajia ei saisi velvoittaa laatimaan luetteloa tietyistä kuluttajan oikeuksista, kun ne ilmoittavat kuluttajille, sovelletaanko näitä oikeuksia vai ei.
Tämä ei vaikuta direktiivissä 2011/83/EU ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjen kuluttajalle annettavia tietoja koskevien vaatimusten soveltamiseen.
Se, mitkä tiedot kuluttajan oikeuksien varmistamista koskevasta vastuusta on annettava, riippuu verkossa toimivien markkinapaikkojen tarjoajien ja asianomaisten ulkopuolisten elinkeinonharjoittajien välisistä sopimusjärjestelyistä.
Verkossa toimivan markkinapaikan tarjoaja voisi ilmoittaa, että ulkopuolinen elinkeinonharjoittaja on yksin vastuussa kuluttajan oikeuksien varmistamisesta, tai kuvata sen omat erityiset vastuualueet, joilla kyseinen tarjoaja vastaa tietyistä sopimuksen näkökohdista, esimerkiksi toimituksesta tai peruuttamisoikeuden käyttämisestä.
- = -
(33) Direktiivin 2011/83/EU soveltamisala olisikin laajennettava kattamaan myös sopimukset, joiden mukaisesti elinkeinonharjoittaja toimittaa tai sitoutuu toimittamaan kuluttajalle digitaalisen palvelun ja kuluttaja luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan henkilötietoja.
Samoin kuin sellaisen digitaalisen sisällön toimittamista koskevissa sopimuksissa, jota ei toimiteta aineellisella välineellä, kyseistä direktiiviä olisi sovellettava aina, kun kuluttaja luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan elinkeinonharjoittajalle henkilötietoja, lukuun ottamatta tilanteita, joissa elinkeinonharjoittaja käsittelee kuluttajan luovuttamia henkilötietoja yksinomaan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamista varten eikä elinkeinonharjoittaja käsittele kyseisiä tietoja mitään muuta tarkoitusta varten.
Kaikessa henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (16).
- = -
(37) Direktiivin 2011/83/EU 7 artiklan 3 kohdassa edellytetään muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyjen sopimusten osalta ja 8 artiklan 8 kohdassa etäsopimusten osalta, että elinkeinonharjoittaja saa kuluttajalta nimenomaisen ennakkosuostumuksen siihen, että sopimuksen täyttäminen alkaa ennen peruuttamisoikeuden voimassaolon päättymistä.
Kyseisen direktiivin 14 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään sopimusperusteisesta seuraamuksesta, jos elinkeinonharjoittaja ei täytä tätä vaatimusta, eli siitä, että kuluttajan ei tarvitse maksaa suoritetuista palveluista.
Vaatimus, joka koskee nimenomaisen ennakkosuostumuksen saamista kuluttajalta, on siten merkityksellinen vain sellaisten palvelujen, myös digitaalisten palvelujen, kohdalla, jotka suoritetaan kauppahintaa vastaan.
Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa 7 artiklan 3 kohtaa ja 8 artiklan 8 kohtaa siten, että vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajien on saatava kuluttajilta nimenomainen ennakkosuostumus, koskee ainoastaan sellaisia palvelusopimuksia, joissa kuluttajalle asetetaan maksuvelvollisuus.
- = -
(38) Direktiivin 2011/83/EU 16 artiklan ensimmäisen kohdan m alakohdassa säädetään poikkeuksesta peruuttamisoikeuteen, kun kyse on digitaalisesta sisällöstä, jota ei toimiteta aineellisella välineellä, jos kuluttaja on antanut nimenomaisen ennakkosuostumuksen siihen, että sopimuksen täyttäminen alkaa ennen peruuttamisoikeuden voimassaolon päättymistä, ja ilmaissut hyväksyvänsä, että hän näin ollen menettää peruuttamisoikeuden.
Kyseisen direktiivin 14 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään sopimusperusteisesta seuraamuksesta, jos elinkeinonharjoittaja ei täytä tätä vaatimusta, eli siitä, että kuluttajan ei tarvitse maksaa käytetystä digitaalisesta sisällöstä.
Vaatimus, joka koskee nimenomaisen ennakkosuostumuksen ja hyväksynnän ilmaisun saamista kuluttajalta, on siten merkityksellinen vain sellaisen digitaalisen sisällön kohdalla, joka toimitetaan kauppahintaa vastaan.
Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa 16 artiklan ensimmäisen kohdan m alakohtaa siten, että vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajien on saatava kuluttajilta nimenomainen ennakkosuostumus ja hyväksynnän ilmaisu, koskee ainoastaan sellaisia sopimuksia, joissa kuluttajalle asetetaan maksuvelvollisuus.
- = -
(40) Direktiivin 2005/29/EY 7 artiklan 4 kohdan mukaisiin tiedonantovaatimuksiin kuuluu valitusten käsittelyihin sovellettavaa elinkeinonharjoittajan käytäntöä koskevien tietojen antaminen kuluttajalle.
Kuluttaja- ja markkinaoikeuslainsäädännön toimivuustarkastuksesta saadut tulokset osoittavat, että kyseiset tiedot ovat merkityksellisimpiä sopimuksen tekoa edeltävässä vaiheessa, jota säännellään direktiivillä 2011/83/EU.
Tämän vuoksi olisi poistettava direktiivin 2005/29/EY mukainen vaatimus toimittaa nämä tiedot ostokehotuksissa mainontavaiheessa.
- = -
(41) Direktiivin 2011/83/EU 6 artiklan 1 kohdan h alakohdassa edellytetään, että elinkeinonharjoittaja toimittaa kuluttajalle ennen sopimusta tietoja peruuttamisoikeudesta, mukaan lukien kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa B osassa vahvistettu malliperuuttamislomake.
Kyseisen direktiivin 8 artiklan 4 kohdassa säädetään yksinkertaisemmista ennen sopimuksen tekoa annettavia tietoja koskevista vaatimuksista, jos sopimus tehdään käyttäen sellaista etäviestintä, jossa on rajoitetusti tilaa tai aikaa tietojen näyttämistä varten, esimerkiksi puhelimella, ääniohjatun ostosavustajan välityksellä tai tekstiviestillä.
Kyseisellä etäviestimellä tai sen avulla ennen sopimuksen tekoa annettaviin pakollisiin tietoihin kuuluvat 6 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetut peruuttamisoikeutta koskevat tiedot.
Niihin sisältyy vastaavasti myös direktiivin liitteessä I olevassa B osassa vahvistetun malliperuuttamislomakkeen toimittaminen.
Peruuttamislomakkeen toimittaminen on kuitenkin mahdotonta, kun sopimus tehdään esimerkiksi puhelimitse tai ääniohjatun ostosavustajan välityksellä, eikä toimittaminen ole välttämättä teknisesti mahdollista käyttäjäystävällisesti muulla 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetulla etäviestimellä.
Tämän vuoksi on aiheellista poistaa malliperuuttamislomakkeen toimittaminen tiedoista, jotka elinkeinonharjoittajien on kaikissa tapauksissa annettava sopimuksen tekemiseen käytetyllä etäviestimellä tai sen avulla 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti.
- = -
(42) Direktiivin 2011/83/EU 16 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa säädetään poikkeuksesta peruuttamisoikeuteen palvelusopimuksissa, joiden osalta palvelu on kokonaan suoritettu, jos palvelun suorittaminen on alkanut kuluttajan nimenomaisella ennakkosuostumuksella ja jos kuluttaja on ilmaissut hyväksyvänsä, että hän menettää peruuttamisoikeuden, kun elinkeinonharjoittaja on täyttänyt sopimuksen kokonaisuudessaan.
Sen sijaan kyseisen direktiivin 7 artiklan 3 kohdassa ja 8 artiklan 8 kohdassa, jotka koskevat elinkeinonharjoittajan velvoitteita silloin kun sopimuksen täyttäminen on alkanut ennen peruuttamisoikeuden voimassaolon päättymistä, edellytetään ainoastaan, että elinkeinonharjoittaja saa kuluttajalta nimenomaisen ennakkosuostumuksen mutta ei hyväksynnän ilmaisua siitä, että peruuttamisoikeus menetetään, kun sopimus on täytetty.
Jotta voidaan varmistaa edellä mainittujen säännösten välinen johdonmukaisuus, on tarpeen lisätä 7 artiklan 3 kohtaan ja 8 artiklan 8 kohtaan elinkeinonharjoittajan velvollisuus saada kuluttajalta myös hyväksynnän ilmaisu siitä, että peruuttamisoikeus menetetään, kun sopimus on täytetty, jos sopimuksessa asetetaan kuluttajalle maksuvelvollisuus.
Lisäksi on tarpeen muuttaa 16 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan sanamuotoa 7 artiklan 3 kohtaan ja 8 artiklan 8 kohtaan tehtävien muutosten huomioon ottamiseksi siten, että vaatimus, jonka mukaan elinkeinonharjoittajien on saatava kuluttajilta nimenomainen ennakkosuostumus ja hyväksynnän ilmaisu, koskee ainoastaan sellaisia palvelusopimuksia, joissa kuluttajalle asetetaan maksuvelvollisuus.
Jäsenvaltioille olisi kuitenkin annettava mahdollisuus olla soveltamatta palvelusopimuksiin vaatimusta saada kuluttajalta hyväksynnän ilmaisu siitä, että peruuttamisoikeus menetetään, kun sopimus on täytetty, jos kuluttaja on nimenomaisesti pyytänyt elinkeinonharjoittajaa käymään luonaan korjaustöiden tekemiseksi.
Kyseisen direktiivin 16 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa säädetään poikkeuksesta peruuttamisoikeuteen sellaisten sopimusten osalta, jotka koskevat sellaisten tavaroiden toimittamista, jotka on valmistettu kuluttajan vaatimusten mukaisesti tai selvästi henkilökohtaisia tarpeita vastaaviksi.
Tämä poikkeus kattaa esimerkiksi mittatilauskalusteiden valmistuksen ja asentamisen kuluttajan kotiin, kun ne toimitetaan saman myyntisopimuksen nojalla.
- = -
(45) Elinkeinonharjoittajat saattavat yksilöidä tarjoustensa hinnan tietyille kuluttajille tai kuluttajaryhmille hyödyntäen automaattista päätöksentekoa ja kuluttajakäyttäytymisen profilointia, joiden avulla elinkeinonharjoittajat arvioivat kuluttajan ostovoimaa.
Kuluttajille olisikin ilmoitettava selvästi, kun heille esitetty hinta on yksilöity automaattisen päätöksenteon perusteella, jotta he ottaisivat mahdolliset riskit huomioon ostopäätöksessään.
Direktiiviin 2011/83/EU olisi näin ollen lisättävä erityinen tiedonantovaatimus, jonka mukaan kuluttajalle on ilmoitettava, kun hinta yksilöidään automaattisen päätöksenteon perusteella.
Tätä tiedonantovaatimusta ei olisi sovellettava dynaamisen tai reaaliaikaisen hinnoittelun kaltaisiin menetelmiin, joissa hinta muuttuu erittäin joustavasti ja nopeasti markkinakysynnän mukaan, kun kyseisiin menetelmiin ei liity automaattiseen päätöksentekoon perustuvaa yksilöimistä.
Tämä tiedonantovaatimus ei vaikuta asetukseen (EU) 2016/679, jossa säädetään muun muassa yksilön oikeudesta olla joutumatta automaattisesti tehtävien yksittäispäätösten, kuten profiloinnin, kohteeksi.
- = -
(54) Muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa harjoitettava myynti on oikeutettu ja vakiintunut myyntikanava, aivan kuten elinkeinonharjoittajan toimitiloissa harjoitettava myynti tai etämyyntikin, mutta tietyt erityisen aggressiiviset tai harhaanjohtavat markkinointi- tai myyntimenettelyt kuluttajan kotiin tehtävien käyntien tai direktiivin 2011/83/EU 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettujen tutustumiskäyntien yhteydessä voivat aiheuttaa kuluttajalle painetta ostaa tavaroita tai palveluja, joita hän ei muutoin ostaisi, tai ostaa niitä kohtuuttomaan hintaan, usein siten, että maksu on suoritettava välittömästi.
Tällaiset menettelyt kohdistetaan usein iäkkäisiin tai muuten haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin.
Eräät jäsenvaltiot pitävät näitä menettelyjä ei-toivottuina ja katsovat, että on tarpeen rajoittaa tiettyjä direktiivissä 2011/83/EU tarkoitetun muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa harjoitettavan myynnin muotoja ja näkökohtia, kuten tuotteen aggressiivista tai harhaanjohtavaa markkinointia tai myyntiä kuluttajan kotiin pyytämättä tehtävän käynnin tai tutustumiskäynnin yhteydessä.
Kun tällaisia rajoituksia hyväksytään muista kuin kuluttajansuojaan liittyvistä syistä, kuten yleisen edun tai perusoikeuskirjan 7 artiklalla suojatun kuluttajien yksityiselämän kunnioituksen perusteella, ne eivät kuulu direktiivin 2005/29/EY soveltamisalaan.
- = -
(55) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja täytäntöönpanon valvonnan helpottamiseksi olisi selvennettävä, että direktiivi 2005/29/EY ei vaikuta jäsenvaltioiden vapauteen antaa kansallisia säännöksiä, joilla suojataan paremmin kuluttajien oikeutettuja etuja sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä elinkeinonharjoittajan kuluttajan kotiin pyytämättä tuotteiden tarjoamiseksi tai myymiseksi tekemän käynnin tai sellaisen elinkeinonharjoittajan järjestämän tutustumiskäynnin yhteydessä, jonka tarkoituksena tai seurauksena on tuotteiden esitteleminen tai myyminen kuluttajalle, kun tällaiset säännökset ovat perusteltuja kuluttajansuojaan liittyvistä syistä.
Tällaisten säännösten olisi oltava oikeasuhteisia ja syrjimättömiä, eikä niillä saisi kieltää kyseisiä myyntikanavia sellaisenaan.
Jäsenvaltioiden antamissa kansallisissa säännöksissä voitaisiin esimerkiksi määrittää vuorokausittaiset ajankohdat, jolloin käynnit kuluttajan kotiin tämän sitä nimenomaisesti pyytämättä eivät ole sallittuja, tai kieltää tällaiset käynnit, kun kuluttaja on näkyvästi ilmaissut, etteivät tällaiset käynnit ole hyväksyttäviä, taikka vahvistaa maksumenettely.
Tällaisissa säännöksissä voitaisiin lisäksi vahvistaa kuluttajia paremmin suojaavia sääntöjä direktiivillä 2011/83/EU yhdenmukaistetuilla aloilla.
Direktiiviä 2011/83/EU olisi sen vuoksi muutettava niin, että jäsenvaltiot voisivat hyväksyä kansallisia toimenpiteitä ja siten säätää peruuttamisoikeuden voimassaolon pidentämisestä ja poiketa peruuttamisoikeuteen tehtävistä erityisistä poikkeuksista.
Jäsenvaltiot olisi velvoitettava ilmoittamaan tästä antamansa kansalliset säännökset komissiolle, jotta komissio voi asettaa nämä tiedot kaikkien asianomaisten osapuolten saataville ja valvoa, että kyseiset toimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja laillisia.
- = -