Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI

2. Kuluttajan ja myyjän välisiä sopimuksia, jotka koskevat sellaisten tavaroiden toimittamista, jotka on valmistettava tai tuotettava, on myös pidettävä tässä direktiivissä tarkoitettuina myyntisopimuksina.

3. Tätä direktiiviä ei sovelleta digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamista koskeviin sopimuksiin. Sitä sovelletaan kuitenkin digitaaliseen sisältöön tai digitaalisiin palveluihin, jotka on sisällytetty tai liitetty 2 artiklan 5 alakohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla tavaroihin ja jotka toimitetaan yhdessä tavaran kanssa tätä tavaraa koskevan myyntisopimuksen perusteella, riippumatta siitä, toimittaako tällaisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun myyjä vai kolmas osapuoli. Jos on epäselvyyttä siitä, muodostaako tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen sisällön tai tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen palvelun toimittaminen osan myyntisopimusta, myyntisopimuksen on katsottava kattavan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta

a)	aineellisiin välineisiin, joita käytetään yksinomaan digitaalisen sisällön siirtovälineenä; tai

b)	tavaroihin, jotka myydään pakkohuutokaupalla tai muuten lain nojalla.

5. Jäsenvaltiot voivat sulkea tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle myyntisopimukset, jotka koskevat

a)	julkisissa huutokaupoissa myytäviä käytettyjä tavaroita; ja

b)	eläviä eläimiä.

Edellä olevassa a alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa kuluttajien helposti saataville on asetettava selkeää ja kattavaa tietoa siitä, että tähän direktiiviin perustuvia oikeuksia ei sovelleta.

6. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vapaasti säätää yleiseen sopimusoikeuteen kuuluvista seikoista, kuten säännöistä, jotka koskevat sopimuksen tekemistä, pätevyyttä, pätemättömyyttä tai vaikutuksia, sopimuksen purkamisesta aiheutuvat seuraukset mukaan lukien, siltä osin kuin näitä seikkoja ei säännellä tällä direktiivillä, eikä niiden mahdollisuuteen vapaasti säätää oikeudesta vahingonkorvaukseen.

7. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltion mahdollisuuteen antaa vapaasti kuluttajien valita tietty oikeussuojakeino, jos tavaran virhe ilmenee enintään 30 päivän ajan kuluessa toimituksesta. Tämä direktiivi ei myöskään vaikuta muita kuin kuluttajasopimuksia koskeviin kansallisiin sääntöihin, joissa säädetään tietyn tyyppisiä virheitä koskevista erityisistä oikeussuojakeinoista tapauksissa, joissa virheet eivät olleet ilmenneet myyntisopimuksen tekohetkellä.

4 artikla

Yhdenmukaistamisen taso

Ellei tässä direktiivissä toisin säädetä, jäsenvaltiot eivät saa kansallisessa lainsäädännössään pitää voimassa tai ottaa käyttöön tässä direktiivissä vahvistetuista säännöksistä poikkeavia säännöksiä eivätkä myöskään tiukempia tai sallivampia säännöksiä erilaisen kuluttajansuojan tason varmistamiseksi.

7 artikla

Sopimuksenmukaisuutta koskevat objektiiviset vaatimukset

1. Sopimuksenmukaisuutta koskevien subjektiivisten vaatimusten noudattamisen lisäksi tavaroiden on oltava seuraavien vaatimusten mukaisia:

niiden on sovelluttava niihin käyttötarkoituksiin, joihin samantyyppistä tavaraa yleensä käytetään, ottaen tapauksen mukaan huomioon kaikki voimassa oleva unionin lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö, tekniset standardit tai, jos tällaisia teknisiä standardeja ei ole, alakohtaisesti sovellettavat käytännesäännöt;

b)	niiden on tapauksen mukaan vastattava laadultaan ja kuvaukseltaan näytettä tai mallia, jonka myyjä asetti kuluttajan saataville ennen sopimuksen tekemistä;

c)	niiden mukana on tapauksen mukaan toimitettava sellaiset lisätarvikkeet, pakkaukset, asennusohjeet tai muut ohjeet, sen mukaan, mitä ostaja voi kohtuudella odottaa saavansa; ja

niiden määrän, laatua koskevien ja muiden ominaisuuksien, myös kestävyyteen, toimivuuteen, yhteensopivuuteen ja turvallisuuteen liittyvien ominaisuuksien, on vastattava ominaisuuksia, joita samantyyppisillä tavaroilla yleensä on ja joita kuluttaja voi kohtuudella odottaa, kun otetaan huomioon tavaroiden luonne ja myyjän tai liiketoimiketjuun aikaisemmassa vaiheessa osallistuneen muun henkilön, myös tuottajan, erityisesti mainonnassa tai merkinnöissä esittämät tai näiden puolesta esitetyt julkiset lausumat.

2. Edellä olevan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut julkiset lausumat eivät sido myyjää, jos myyjä osoittaa, että

a)	hän ei tiennyt eikä hänen voida kohtuudella olettaa tienneen kyseisestä julkisesta lausumasta;

b)	kyseinen julkinen lausuma oli oikaistu sopimuksen tekohetkeen mennessä samaa tai siihen verrattavissa olevaa tapaa käyttäen, kuin millä se oli esitetty; tai

c)	kyseinen julkinen lausuma ei ole voinut vaikuttaa päätökseen ostaa tavaraa.

3. Jos kyseessä on digitaalisia elementtejä sisältävä tavara, myyjän on varmistettava, että kuluttajalle tiedotetaan päivityksistä, myös turvapäivityksistä, jotka ovat tarpeen kyseisen tavaran säilyttämiseksi sopimuksenmukaisena, ja että ne toimitetaan kuluttajalle

a)	ajanjaksolla, jota kuluttaja voi kohtuudella odottaa ottaen huomioon tavaran ja digitaalisten elementtien tyyppi ja tarkoitus sekä sopimuksen olosuhteet ja luonne, jos myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kertatoimituksesta; tai

b)	tapauksen mukaan 10 artiklan 2 tai 5 kohdassa tarkoitetulla ajanjaksolla, jos myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun pidemmän ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimituksesta.

4. Jos kuluttaja ei asenna 3 kohdan mukaisesti toimitettuja päivityksiä kohtuullisen ajan kuluessa, myyjä ei ole vastuussa yksinomaan kyseisen päivityksen puuttumisesta aiheutuvasta virheestä edellyttäen, että

a)	myyjä on ilmoittanut kuluttajalle päivityksen saatavuudesta ja siitä, mitä seurauksia sillä on, jos kuluttaja ei asenna päivitystä; ja

b)	se, että kuluttaja ei ole asentanut päivitystä tai on asentanut sen virheellisesti, ei johdu kuluttajalle annetuista puutteellisista asennusohjeista.

5. Tavaraa ei katsota 1 tai 3 kohdassa tarkoitettujen sopimuksenmukaisuutta koskevien vaatimusten vastaiseksi, jos kuluttajalle on nimenomaisesti annettu myyntisopimuksen tekoajankohtana tieto siitä, että tavaran tietty erityispiirre poikkeaa 1 tai 3 kohdassa säädetyistä sopimuksenmukaisuutta koskevista vaatimuksista, ja kuluttaja on nimenomaisesti ja erikseen hyväksynyt tämän poikkeaman myyntisopimusta tehtäessä.

10 artikla

Myyjän vastuu

1. Myyjä on vastuussa kuluttajalle virheistä, jotka ovat olemassa tavaran toimitusajankohtana ja ilmenevät kahden vuoden kuluessa tästä ajankohdasta. Tätä kohtaa sovelletaan myös digitaalisia elementtejä sisältäviin tavaroihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Jos on kyse digitaalisia elementtejä sisältävistä tavaroista, joiden osalta myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun jatkuvasta toimituksesta pidemmän ajan kuluessa, myyjä on vastuussa myös digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun virheestä, joka tapahtuu tai ilmenee kahden vuoden kuluessa siitä, kun digitaalisia elementtejä sisältävä tavara toimitettiin. Jos sopimuksessa määrätään yli kaksi vuotta kestävästä jatkuvasta toimituksesta, myyjä on vastuussa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun virheestä, joka tapahtuu tai ilmenee sinä aikana, jona digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on myyntisopimuksen mukaan määrä toimittaa.

3. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön määräaikoja, jotka ovat pidempiä kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräajat.

4. Jos 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja koskee kansallisen lainsäädännön nojalla myös vanhentumisaika, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, josta myyjä on vastuussa tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja joka ilmenee kyseisissä kohdissa tarkoitettuna ajanjaksona.

5. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön 13 artiklassa säädettyjen oikeussuojakeinojen osalta ainoastaan vanhentumisajan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, josta myyjä on vastuussa tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja joka ilmenee kyseisissä kohdissa tarkoitettuna ajanjaksona.

6. Jäsenvaltiot voivat säätää, että myyjä ja kuluttaja voivat käytettyjen tavaroiden osalta sopia sopimusehdoista tai sopimuksista, joissa vastuu- tai vanhentumisaika on lyhyempi kuin 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut määräajat, edellyttäen, että tällaiset lyhyemmät määräajat eivät kuitenkaan ole lyhyempiä kuin yksi vuosi.

21 artikla

Pakottavuus

1. Jollei tässä direktiivissä toisin säädetä, kuluttajaa eivät sido sellaiset sopimusehdot, joilla kuluttajan vahingoksi estetään tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten toimenpiteiden soveltaminen, poiketaan niistä tai muutetaan niiden vaikutuksia, ennen kuin kuluttaja on ilmoittanut tavaran virheestä myyjälle.

2. Tämä direktiivi ei estä myyjää tarjoamasta kuluttajille sopimusjärjestelyjä, joilla annetaan tässä direktiivissä säädettyä parempi suoja.

whereas

(18) Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön siltä osin, kuin kyseessä ovat asiat, joita sillä ei säännellä, etenkään tavaroiden lainmukaisuuteen, vahingonkorvauksiin ja yleiseen sopimusoikeuteen kuuluviin seikkoihin, kuten sopimuksen tekemiseen, pätevyyteen, pätemättömyyteen tai vaikutuksiin.
Sama koskisi sopimuksen purkamisen seurauksia ja tiettyjä korjaamiseen ja vaihtamiseen liittyviä seikkoja, joista ei säädetä tässä direktiivissä.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti säätää ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä, joiden mukaisesti kuluttaja voi pidättäytyä kauppahinnan maksamisesta, kun ne säätävät osapuolten oikeuksista pidättäytyä suorittamasta velvollisuuksiaan tai osaa niistä, kunnes toinen osapuoli suorittaa velvollisuutensa.
Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vapaasti säätää kuluttajan oikeudesta korvaukseen vahingoista, joita hänelle on aiheutunut siitä, että myyjä on rikkonut tätä direktiiviä.
Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa myöskään kansallisiin sääntöihin, jotka eivät koske nimenomaan kuluttajasopimuksia ja joissa määrätään tietyntyyppisiä virheitä koskevista erityisistä oikeussuojakeinoista tapauksissa, joissa virheet eivät olleet ilmenneet myyntisopimusta tehtäessä.
Tällä tarkoitetaan kansallisia säännöksiä, joissa voidaan vahvistaa erityissääntöjä piileviä virheitä koskevasta myyjän vastuusta.
Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa myöskään kansalliseen lainsäädäntöön, jossa säädetään kuluttajan muista kuin sopimusperusteisista oikeussuojakeinoista siinä tapauksessa, että tavarassa on virhe, liiketoimintaketjuun aikaisemmassa vaiheessa osallistuneita henkilöitä, esimerkiksi valmistajia, tai muita tällaisten henkilöiden velvollisuuksia täyttäviä henkilöitä vastaan.

- = -

(21) Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vapaasti ulottaa tämän direktiivin sääntöjen soveltaminen koskemaan sopimuksia, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, tai muuten säännellä tällaisia sopimuksia.
Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi voitava vapaasti ulottaa tässä direktiivissä kuluttajille annettu suoja koskemaan myös luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja kuluttajia, kuten valtiosta riippumattomia järjestöjä, uusyrityksiä tai pk-yrityksiä.

- = -

(30) Sopimuksessa sovittujen päivitysten lisäksi myyjän olisi toimitettava myös päivityksiä, turvapäivitykset mukaan luettuina, sen varmistamiseksi, että digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat säilyvät sopimuksenmukaisina.
Myyjän velvollisuuksien olisi rajoituttava päivityksiin, jotka ovat tarpeen, jotta tällaiset tavarat täyttäisivät edelleen tässä direktiivissä säädetyt sopimuksenmukaisuutta koskevat objektiiviset ja subjektiiviset vaatimukset.
Elleivät osapuolet ole sopineet sopimuksessa toisin, myyjällä ei pitäisi olla velvollisuutta toimittaa päivitettyjä versioita tavaran digitaalisesta sisällöstä tai digitaalisesta palvelusta tai parantaa tai laajentaa tavaran toimintoja enemmän, kuin mitä sopimuksenmukaisuutta koskevissa vaatimuksissa edellytetään.
Jos myyjän tai digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun myyntisopimuksen mukaisesti toimittaneen kolmannen osapuolen toimittamasta päivityksestä aiheutuu digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran virhe, myyjän olisi oltava vastuussa tavaran saattamisesta jälleen sopimuksenmukaiseksi.
Kuluttajan olisi voitava vapaasti päättää, asentaako hän toimitetut päivitykset.
Jos kuluttaja päättää olla asentamatta päivityksiä, jotka ovat tarpeen, jotta digitaalisia elementtejä sisältävä tavara säilyy sopimuksenmukaisena, hänen ei kuitenkaan pitäisi olettaa tavaran säilyvän sopimuksenmukaisena.
Myyjän olisi tiedotettava kuluttajalle, että tämän päätös olla asentamatta päivityksiä, jotka ovat tarpeen digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran säilyttämiseksi sopimuksenmukaisena, turvapäivitykset mukaan luettuina, vaikuttaa myyjän vastuuseen näiden digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran ominaisuuksien sopimustenmukaisuudesta, joita kyseisillä päivityksillä on tarkoitus ylläpitää.
Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa muualla unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin velvoitteisiin tarjota turvapäivityksiä.

- = -

(31) Jos digitaalisia elementtejä sisältävä tavara, johon on sisällytetty tai liitetty digitaalista sisältöä tai digitaalinen palvelu, toimitetaan kertatoimituksena, myyjän olisi lähtökohtaisesti oltava vastuussa ainoastaan toimitusajankohtana olemassa olevasta virheestä.
Päivitysten toimittamisvelvollisuuden olisi kuitenkin liityttävä siihen, että tällaisten tavaroiden digitaalinen ympäristö muuttuu jatkuvasti.
Näin ollen päivitykset ovat välttämätön väline sen varmistamiseksi, että tavarat toimivat samoin kuin toimitusajankohtana.
Toisin kuin perinteiset tavarat, digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat eivät myöskään ole täysin myyjän ulottumattomissa, sillä myyjä tai digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun myyntisopimuksen mukaisesti toimittava kolmas osapuoli pystyy päivittämään tavaraa etäältä, yleensä internetin kautta.
Näin ollen, jos digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu toimitetaan kertatoimituksena, myyjän olisi oltava vastuussa tarvittavien päivitysten toimittamisesta, jotta digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat pysyvät sopimuksenmukaisina sellaisen ajanjakson ajan, jota kuluttaja voi kohtuudella odottaa, vaikka tavarat olisivat olleet sopimuksenmukaisia toimitusajankohtana.
Ajanjaksoa, jonka aikana kuluttaja voi kohtuudella odottaa saavansa päivityksiä, olisi arvioitava tavaroiden ja digitaalisten elementtien tyypin ja käyttötarkoituksen perusteella ja ottaen huomioon myyntisopimuksen olosuhteet ja luonne.
Kuluttaja odottaa yleensä saavansa päivityksiä ainakin niin kauan, kuin myyjä on vastuussa virheestä, ja joissakin tapauksissa kuluttaja voisi kohtuudella odottaa saavansa päivityksiä pidemmän aikaa, mikä saattaa koskea erityisesti turvapäivityksiä.
Muissa tapauksissa, esimerkiksi kun kyseessä on digitaalisia elementtejä sisältävä tavara, jonka käyttötarkoitus on ajallisesti rajattu, myyjän velvollisuus tarjota päivityksiä rajoittuisi yleensä kyseiseen ajanjaksoon.

- = -

(38) Tällä direktiivillä ei olisi säänneltävä sitä, mitä ilmaisulla ”toimitus” tarkoitetaan, vaan sen määrittäminen olisi jätettävä tehtäväksi kansallisessa lainsäädännössä erityisesti sen seikan osalta, mitä myyjän on tehtävä täyttääkseen tavaran toimittamista koskevan velvollisuutensa.
Lisäksi tämän direktiivin viittaukset toimitusajankohtaan eivät saisi vaikuttaa direktiivissä 2011/83/EU vahvistettuihin vaaranvastuun siirtymistä koskeviin sääntöihin, jotka on vastaavasti saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä.

- = -

(42) Jotta johdonmukaisuus jäsenvaltioiden nykyisten oikeusjärjestelmien kanssa säilyisi, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vapaasti säätää joko siitä, että myyjät ovat vastuussa tietyn ajanjakson kuluessa ilmenevästä virheestä, mahdollisesti yhdistettynä vanhentumisaikaan, tai siitä, että kuluttajan oikeussuojakeinoja koskee vain vanhentumisaika.
Ensimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että myyjän vastuuaikaa ei kierretä kuluttajan oikeussuojakeinoja koskevan vanhentumisajan avulla.
Vaikka tässä direktiivissä ei tästä syystä pitäisi yhtenäistää kansallisten vanhentumisaikojen alkamisajankohtia, olisi tässä direktiivissä varmistettava, että vanhentumisajat eivät rajoita kuluttajan oikeutta käyttää oikeussuojakeinoja sellaisten virheiden korjaamiseksi, jotka ilmenevät sinä ajanjaksona, jona myyjä on vastuussa virheistä.
Jälkimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön ainoastaan kuluttajan oikeussuojakeinoja koskeva vanhentumisaika ilman, että otetaan käyttöön määräaikaa, jonka kuluessa virheen on ilmettävä myyjän vastuun syntymiseksi.
Kuluttajien yhtäläisen suojan varmistamiseksi myös tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos sovelletaan ainoastaan vanhentumisaikaa, kuluttajien olisi silti voitava käyttää oikeussuojakeinoja sellaisten virheiden korjaamiseksi, jotka ilmenevät vähintään tässä direktiivissä säädetyn vastuuajan aikana.

- = -

(62) Avoimuuden varmistamiseksi olisi säädettävä tietyistä kaupallisia takuita koskevista avoimuusvaatimuksista sekä direktiivissä 2011/83/EU vahvistetuista ennen sopimuksentekoa sovellettavista tiedonantovaatimuksista, jotka koskevat kaupallisten takuiden olemassaoloa ja niihin liittyviä ehtoja.
Oikeusvarmuuden parantamiseksi ja kuluttajien harhaanjohtamisen välttämiseksi tässä direktiivissä olisi lisäksi säädettävä, että jos asiaan liittyvässä mainonnassa mainitut kaupalliset takuuehdot ovat kuluttajan kannalta suotuisammat kuin takuutodistuksessa olevat ehdot, sovelletaan ensisijaisesti suotuisampia ehtoja.
Tässä direktiivissä olisi myös säädettävä takuutodistuksen sisältöä koskevista säännöistä ja siitä, miten se on asetettava kuluttajan saataville.
Takuutodistuksen olisi esimerkiksi sisällettävä kaupallisen takuun ehdot, ja siinä olisi ilmoitettava, että kaupallinen takuu ei vaikuta lakisääteiseen vaatimustenmukaisuustakuuseen, ja tehtävä selväksi, että kaupallisen takuun ehtoihin perustuva sitoumus täydentää sopimuksenmukaisuutta koskevia lakisääteisiä velvoitteita.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti antaa sääntöjä muista kaupallisia takuita koskevista seikoista, joita ei säännellä tällä direktiivillä, esimerkiksi mahdollisuudesta ottaa kaupalliseen takuuseen mukaan muita velallisia kuin takuun antaja, edellyttäen että nämä säännöt eivät estä kuluttajia saamasta suojelua, joka heille myönnetään tämän direktiivin täysin yhdenmukaistetuilla kaupallisia takuita koskevilla säännöksillä.
Vaikka jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti edellyttää, että kaupalliset takuut olisi myönnettävä maksutta, niiden olisi varmistettava, että kaikki myyjän tai tuottajan sitoumukset, jotka kuuluvat tässä direktiivissä vahvistetun kaupallisen takuun määritelmän piiriin, ovat tämän direktiivin yhdenmukaistettujen sääntöjen mukaisia.

- = -

(70) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli sisämarkkinoiden toiminnan edistämistä puuttumalla johdonmukaisella tavalla sopimusoikeudesta johtuviin rajat ylittävän tavarakaupan esteisiin unionissa, koska yksittäiset jäsenvaltiot eivät yksinään pysty puuttumaan vallitsevaan lainsäädännön hajanaisuuteen varmistamalla, että niiden oma lainsäädäntö on yhdenmukainen muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön kanssa, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla poistamalla pääasialliset sopimusoikeuteen liittyvät esteet täysimääräisen yhdenmukaistamisen avulla.
Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

- = -

keyboard_tab Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI

Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI