keyboard_tab Media online 2019/0789 FI

(8) Tämän direktiivin soveltamisalaan olisi kuuluttava verkossa tarjottavat oheispalvelut, joita tarjoaa lähetystoimintaa harjoittava organisaatio, ja joilla on selkeä ja toissijainen suhde lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden lähetyksiin.

  Näihin palveluihin kuuluvat palvelut, joilla annetaan pääsy televisio- ja radio-ohjelmiin yksinomaan lineaarisella tavalla samanaikaisesti lähetyksen kanssa, ja palvelut, joilla annetaan pääsy televisio- ja radio-ohjelmiin määrätyksi ajaksi siitä, kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio on ne lähettänyt (ns. catch up -palvelut).

  Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin verkossa tarjottaviin oheispalveluihin kuuluvat lisäksi palvelut, joilla annetaan pääsy aineistoon, jolla lähetystoimintaa harjoittavan organisaation televisio- ja radio-ohjelmalähetyksiä monipuolistetaan tai käsitellään muulla tavalla.

  Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ohjelman sisällön esikatselua, syvällisempää käsittelyä, täydentämistä tai kommentoimista.

  Tätä direktiiviä olisi sovellettava verkossa tarjottaviin oheispalveluihin, joita lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tarjoavat käyttäjille lähetyspalveluun yhdistettyinä.

  Sitä olisi sovellettava myös verkossa tarjottaviin oheispalveluihin, jotka ovat selkeästi toissijaisia lähetykseen nähden mutta joita käyttäjät voivat käyttää erillään lähetyspalvelusta ilman, että heidän on hankittava lähetyspalveluun käyttöoikeus esimerkiksi tilaamalla.

  Tämä ei vaikuta lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden vapauteen tarjota tällaisia oheispalveluja verkossa maksutta tai maksua vastaan.

  Pääsyn antamisen televisio- tai radio-ohjelmiin sisällytettyihin yksittäisiin teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon tai teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon, joka ei liity mihinkään lähetystoimintaa harjoittavan organisaation lähettämään ohjelmaan, kuten palveluihin, jotka antavat pääsyn yksittäisiin musiikkiteoksiin, audiovisuaalisiin teoksiin, musiikkialbumeihin tai -videoihin esimerkiksi tilausvideopalvelujen välityksellä, ei olisi kuuluttava tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluviin palveluihin.

(10) Kun otetaan huomioon, että tiettyjen audiovisuaalisten teosten rahoitus- ja lisensointimekanismit perustuvat usein alueelliseen yksinoikeuslisensointiin, tässä direktiivissä säädetyn alkuperämaan periaatteen soveltaminen on televisio-ohjelmien osalta syytä rajoittaa tiettyihin ohjelmatyyppeihin.

  Näihin ohjelmatyyppeihin olisi kuuluttava uutis- ja ajankohtaisohjelmat sekä lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden kokonaan rahoittamat omat tuotannot, mukaan lukien tapaukset, joissa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation omiin tuotantoihinsa käyttämät varat ovat peräisin julkisista varoista.

  Tässä direktiivissä lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden omien tuotantojen olisi katsottava tarkoittavan lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden omia resurssejaan käyttäen toteuttamia tuotantoja, pois lukien tuotannot, jotka lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot tilaavat lähetystoimintaa harjoittavista organisaatioista riippumattomilta tuottajilta, ja yhteistuotannot.

  Samasta syystä tässä direktiivissä säädettyä alkuperämaan periaatetta ei pitäisi soveltaa urheilutapahtumien televisiolähetyksiin.

  Alkuperämaan periaatetta olisi sovellettava ainoastaan, kun lähetystoimintaa harjoittava organisaatio käyttää ohjelmia omissa oheispalveluissaan verkossa.

  Sitä ei pitäisi soveltaa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation omien tuotantojen lisensointiin kolmansille osapuolille, mukaan lukien muut lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot.

  Alkuperämaan periaatteen ei pitäisi vaikuttaa oikeudenhaltijoiden ja lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden vapauteen sopia näiden oikeuksien käyttöä koskevista rajoituksista, myös alueellisista rajoituksista, kunhan noudatetaan unionin oikeutta.

(12) Koska verkossa tarjottavan oheispalvelun tarjoamisen, saamisen tai käytön katsotaan tämän direktiivin nojalla tapahtuvan vain siinä jäsenvaltiossa, jossa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation päätoimipaikka sijaitsee, mutta palveluja voidaan tosiasiassa tarjota maiden rajojen yli muihin jäsenvaltioihin, on tarpeen varmistaa, että oikeuksista maksettavaa korvausta määritettäessä osapuolet ottavat huomioon kaikki verkossa tarjottavan oheispalvelun muuttujat, kuten palvelun ominaisuudet, mukaan lukien ajan, jonka palveluun sisältyvät ohjelmat ovat saatavissa verkossa, yleisön, mukaan lukien yleisön lähetystoimintaa harjoittavan organisaation päätoimipaikkana olevassa jäsenvaltiossa ja muissa jäsenvaltioissa, joissa palveluun päästään ja sitä käytetään, ja saatavissa olevat kieliversiot.

  Alkuperämaan periaatteen soveltamisalaan kuuluvista oikeuksista maksettavan korvauksen määrän laskemiseksi olisi kuitenkin edelleen voitava käyttää erityisiä menetelmiä, kuten lähetystoimintaa harjoittavan organisaation verkkopalvelusta saamiin tuloihin perustuvia menetelmiä, joita erityisesti radiolähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot käyttävät.

(15) Televisio- ja radio-ohjelmien alkuperäisten lähetysten edelleenlähettämiseksi edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien on saatava lupa oikeudenhaltijoilta, joilla on yksinoikeus teosten tai muun suojatun aineiston yleisölle välittämiseen.

  Oikeusvarmuuden takaamiseksi edelleenlähetyspalvelujen tarjoajille ja eroavaisuuksien poistamiseksi mainittuja edelleenlähetyspalveluja koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä olisi sovellettava direktiivissä 93/83/ETY vahvistettuja, kaapeleitse tapahtuvan edelleenlähetyksen sääntöjä vastaavia sääntöjä.

  Kyseisen direktiivin mukaisiin sääntöihin sisältyy velvoite edelleenlähetyspalvelun tarjoajan hakeman luvan antamisesta tai sen epäämisestä yhteishallinnointiorganisaation välityksellä.

  Näiden sääntöjen mukaan itse oikeus myöntää tai evätä lupa säilyy ennallaan, ja ainoastaan kyseisen oikeuden käyttämistä säännellään tietyiltä osin.

  Oikeudenhaltijoiden olisi saatava asianmukainen korvaus teostensa tai muun suojatun aineiston edelleenlähettämisestä.

  Kohtuullisten lisensointiehtojen, myös lisenssimaksun, määrittämiseksi edelleenlähettämiselle Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/26/EU (7) mukaisesti olisi otettava huomioon muun muassa oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa, mukaan lukien edelleenlähetystavalle osoitettu arvo. Tämän ei olisi vaikutettava direktiivin 2006/115/EY 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun, kaupallisessa tarkoituksessa julkaistujen äänitteiden esittäjille ja äänitteiden tuottajille maksettavaa kohtuullista kertakorvausta yleisölle välittämisestä koskevan oikeuden kollektiiviseen hallinnointiin eikä direktiivin 2014/26/EU soveltamiseen erityisesti niiden kyseisen direktiivin säännösten osalta, jotka koskevat oikeudenhaltijoiden oikeutta valita yhteishallinnointiorganisaatio.

(16) Tässä direktiivissä olisi ulotettava sopimusten tekeminen yhteishallinnointiorganisaation ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien välillä oikeuksista, jotka tämän direktiivin mukaisesti kuuluvat pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin piiriin, koskemaan myös niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksia, jotka eivät kuulu kyseiseen yhteishallinnointiorganisaatioon, siten, ettei oikeudenhaltijoilla ole mahdollisuutta sulkea teoksiaan tai muuta suojattua aineistoa tämän mekanismin soveltamisen ulkopuolelle.

  Tapauksissa, joissa useampi kuin yksi yhteishallinnointiorganisaatio hallinnoi tähän lajiin kuuluvia oikeuksia alueellaan, sen jäsenvaltion, jonka alueella edelleenlähetyspalvelujen tarjoaja haluaa hankkia oikeudet edelleenlähettämiseen, olisi määritettävä, mikä yhteishallinnointiorganisaatio on oikeutettu tai mitkä yhteishallinnointiorganisaatiot ovat oikeutettuja myöntämään tai epäämään edelleenlähetysluvan.

(17) Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden oikeuksiin omiin lähetyksiinsä, oikeudet ohjelmien sisältöön mukaan lukien, ei olisi sovellettava edelleenlähetyksiin sovellettavien oikeuksien pakollista kollektiivista hallinnointia.

  Edelleenlähetyspalvelujen tarjoajilla ja lähetystoimintaa harjoittavilla organisaatioilla on yleensä pysyvä liikesuhde, joten edelleenlähetyspalvelujen tarjoavat tietävät, mistä lähetystoimintaa harjoittavasta organisaatiosta on kyse.

  Näiden tarjoajien on siten verrattain helppoa selvittää oikeudet lähetystoimintaa harjoittavan organisaation kanssa.

  Hankkiessaan tarvittavat lisenssit lähetystoimintaa harjoittavilta organisaatioilta edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat pääsevät näin ollen vähemmällä kuin hankkiessaan lisenssejä televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähettämiensä teosten ja muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoilta.

  Lisensointiprosessia ei siksi ole tarpeen yksinkertaistaa lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden hallussa olevien oikeuksien osalta.

  On kuitenkin tarpeen varmistaa, että lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien väliset neuvottelut tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien edelleenlähetysoikeuksien lisensoinnista käydään aina vilpittömässä mielessä.

  Direktiivissä 2014/26/EU on vahvistettu vastaavat säännöt, joita sovelletaan yhteishallinnointiorganisaatioihin.

(20) Oikeusvarmuuden takaamiseksi ja oikeudenhaltijoiden korkeatasoisen suojan ylläpitämiseksi on syytä säätää, että kun lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmasignaalinsa suoran toiston menetelmällä ainoastaan signaalien jakelijoille, ilman että lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmansa suoraan myös yleisölle, ja kun signaalien jakelijat lähettävät ohjelmasignaalit käyttäjilleen ohjelmien katsomista tai kuuntelemista varten, katsotaan, että kyseessä on yksi ja sama yleisölle välittäminen, johon sekä lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot että signaalien jakelijat osallistuvat omilla osuuksillaan.

  Lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden ja signaalien jakelijoiden olisi sen vuoksi saatava oikeudenhaltijoilta lupa omiin osuuksiinsa tässä yhdessä ja samassa yleisölle välittämisessä.

  Lähetystoimintaa harjoittavan organisaation ja signaalien jakelijan osallistuminen yhteen ja samaan yleisölle välittämiseen ei saisi johtaa lähetystoimintaa harjoittavan organisaation ja signaalien jakelijan yhteisvastuuseen tästä yleisölle välittämisestä.

  Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin voitava vahvistaa kansallisella tasolla järjestelyt tällaisen yhtä ja samaa yleisölle välittämistä koskevan luvan saamiselle, myös kyseisille oikeudenhaltijoille maksettavat asiaan kuuluvat maksut, ja säännöissä olisi otettava huomioon, miten lähetystoimintaa harjoittava organisaatio ja signaalien jakelija hyödyntävät yhteen ja samaan yleisölle välittämiseen liittyviä teoksia ja muuta suojattua aineistoa.

  Signaalien jakelijoille aiheutuu edelleenlähetyspalvelujen tarjoajien tapaan merkittävä rasite oikeuksien hankkimisesta, lukuun ottamatta lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden hallussa olevia oikeuksia.

  Jäsenvaltioiden olisi näin ollen voitava säätää, että signaalien jakelijat hyötyvät niiden lähetyksiä koskevien oikeuksien pakollisen kollektiivisen hallinnoinnin järjestelmästä samaan tapaan ja samassa laajuudessa kuin direktiivin 93/83/ETY ja tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat edelleenlähetysten edelleenlähetyspalvelujen tarjoajat.

  Jos signaalien jakelijat ainoastaan tarjoavat lähetystoimintaa harjoittaville organisaatioille Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitetun ”teknisen tavan” kyseisen lähetyksen vastaanoton varmistamiseksi tai parantamiseksi, signaalien jakelijoiden ei pitäisi katsoa osallistuvan yleisölle välittämiseen.

(21) Kun lähetystoimintaa harjoittavat organisaatiot lähettävät ohjelmasignaalinsa suoraan yleisölle ja näin toteuttavat alkuperäisen välittämisen ja samanaikaisesti myös siirtävät signaalit toisille organisaatioille suoran siirron menetelmällä esimerkiksi varmistaakseen signaalien laadun edelleenlähetystä varten, näiden muiden organisaatioiden toteuttamat lähetykset katsotaan yleisölle välittämiseksi, joka on erillinen lähetystoimintaa harjoittavan organisaation toteuttamasta välittämisestä.

  Näissä tilanteissa olisi sovellettava tässä direktiivissä ja direktiivissä 93/83/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vahvistettuja edelleenlähetystä koskevia sääntöjä.