keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Edellä 15 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi verkkoalustojen tarjoajien on sisällytettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin raportteihin seuraavat tiedot:

a)

21 artiklassa tarkoitettujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten käsiteltäviksi toimitettujen riitojen lukumäärä, riidanratkaisun tulokset ja riidanratkaisumenettelyjen päätökseen saattamiseen kulunut mediaaniaika sekä niiden riitojen osuus, joissa verkkoalustan tarjoaja on pannut täytäntöön riidanratkaisuelimen päätökset;

b)	23 artiklan nojalla määrättyjen keskeytysten lukumäärä siten, että erotetaan toisistaan ilmeisen laittoman sisällön tarjoamisesta, ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tekemisestä ja ilmeisen perusteettomien valitusten tekemisestä määrätyt keskeytykset.

2.   Palvelun tarjoajien on julkaistava kunkin verkkoalustan tai verkossa toimivan hakukoneen osalta viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein julkisesti saatavilla olevassa verkkorajapintansa osiossa tiedot unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä, laskettuna viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden keskiarvona ja 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti, jos kyseiset delegoidut säädökset on annettu.

3.   Verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on ilmoitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle näiden pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivästystä 2 kohdassa tarkoitetut, pyynnön esittämisajankohtana päivitetyt tiedot. Kyseinen digitaalisten palvelujen koordinaattori tai komissio voi vaatia verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalta lisätietoja kyseisessä kohdassa tarkoitetusta laskelmasta, mukaan lukien käytettyä dataa koskevat selvitykset ja perustelut. Tällaisiin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Kun sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on syytä katsoa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella, että verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja saavuttaa 33 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kynnysarvon, joka koskee unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset ja perustelut, jotta ne voidaan sisällyttää komission ylläpitämään julkisesti käytettävissä olevaan koneluettavaan tietokantaan. Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että annetut tiedot eivät sisällä henkilötietoja.

6.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on varmistettava, että kunkin yksittäiselle vastaanottajalle esitettävän mainoksen osalta palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, ytimekkäästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti seuraavaa:

a)	myös selvästi erottuvien merkintöjen avulla, että esitetty tieto on mainos; tällaiset merkinnät voidaan standardoida 44 artiklan mukaisesti;

b)	luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jonka puolesta mainos esitetään;

c)	luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on maksanut mainoksen, jos kyseessä on eri kuin b alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö;

d)	suoraan ja helposti mainoksesta merkitykselliset tiedot tärkeimmistä parametreista, joilla määritetään vastaanottaja, jolle mainos esitetään, ja tapauksen mukaan siitä, miten näitä parametreja voi muuttaa.

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille toiminto, jonka avulla ne voivat ilmoittaa, onko niiden toimittama sisältö kaupallista viestintää tai sisältääkö se sitä.

Kun palvelun vastaanottaja tekee tämän kohdan mukaisen ilmoituksen, verkkoalustan tarjoajan on varmistettava, että muut palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti, myös sellaisten selvästi erottuvien merkintöjen avulla, jotka voidaan standardoida 44 artiklan mukaisesti, että palvelun vastaanottajan toimittama sisältö on kyseisessä ilmoituksessa kuvattua kaupallista viestintää tai sisältää sitä.

3.   Verkkoalustojen tarjoajat eivät saa esittää palvelujen vastaanottajille mainoksia, jos niiden esittäminen perustuu asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdassa määriteltyyn profilointiin, jossa käytetään asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietojen ryhmiä.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on otettava käyttöön kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita riskinvähentämistoimenpiteitä, jotka on mitoitettu vastaamaan 34 artiklan mukaisesti tunnistettuja erityisiä järjestelmäriskejä, kiinnittäen erityistä huomiota tällaisten toimenpiteiden perusoikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla tapauksen mukaan esimerkiksi seuraavat:

a)	niiden palvelujen, mukaan lukien niiden verkkorajapinnat, suunnittelun, ominaisuuksien tai toiminnan mukauttaminen;

b)	niiden ehtojen ja niiden noudattamisen valvonnan mukauttaminen;

c)

sisällön moderointiprosessien mukauttaminen, mukaan lukien tietyntyyppisiin laittomiin sisältöihin liittyvien ilmoitusten käsittelyn nopeus ja laatu sekä tarvittaessa ilmoitetun sisällön nopea poistaminen tai siihen pääsyn estäminen, kun on kyse erityisesti laittomasta vihapuheesta tai verkkoväkivallasta; myös asiaan liittyvien päätöksentekoprosessien ja sisällön moderointiin kohdennettujen resurssien mukauttaminen;

d)	niiden algoritmisten järjestelmien, mukaan lukien niiden suosittelujärjestelmät, testaus ja mukauttaminen;

e)	niiden mainontajärjestelmien mukauttaminen ja sellaisten kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen, joiden tarkoituksena on rajoittaa tai mukauttaa mainosten esittämistä niiden tarjoaman palvelun yhteydessä;

f)	niiden sisäisten prosessien, resurssien, testauksen ja dokumentoinnin tai niiden toimintojen valvonnan tehostaminen erityisesti järjestelmäriskin havaitsemiseksi;

g)	yhteistyön aloittaminen tai mukauttaminen 22 artiklan mukaisten luotettujen ilmoittajien kanssa ja 21 artiklan mukaisten tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten päätösten täytäntöönpano;

h)	muiden verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien kanssa tehtävän yhteistyön aloittaminen tai mukauttaminen 45 artiklassa tarkoitettujen käytännesääntöjen ja 48 artiklassa tarkoitettujen kriisiprotokollien avulla;

i)	tiedotustoimien toteuttaminen ja niiden verkkorajapinnan mukauttaminen palvelun vastaanottajille annettavien tietojen lisäämiseksi;

j)	kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen lapsen oikeuksien suojelemiseksi, mukaan lukien tarvittaessa iän todentamisvälineet ja lapsilukot tai välineet, joiden tarkoituksena on auttaa alaikäisiä ilmoittamaan hyväksikäytöstä tai saamaan tukea;

k)

sen varmistaminen, että tietty tieto on erotettavissa selvästi erottuvien merkintöjen avulla, kun se esitetään niiden verkkorajapinnoilla, jos se on tuotettua tai manipuloitua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka selvästi muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai muita tahoja tai tapahtumia ja antaa henkilölle valheellisen vaikutelman siitä, että se on aito tai totuudenmukainen; lisäksi sellaisen helppokäyttöisen toiminnon tarjoaminen, jonka avulla palvelun vastaanottajien on mahdollista ilmoittaa tällaisista tiedoista.

2.   Lautakunta julkaisee yhteistyössä komission kanssa kerran vuodessa kattavia raportteja. Raporteissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

sellaisten merkittävimpien ja toistuvimpien järjestelmäriskien tunnistaminen ja arviointi, joista erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat ovat raportoineet tai jotka on tunnistettu muista, erityisesti 39, 40 ja 42 artiklan mukaisista tietolähteistä;

b)	erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajia koskevat parhaat käytännöt tunnistettujen järjestelmäriskien vähentämiseksi.

Raporteissa esitetään järjestelmäriskit tapauksen mukaan eriteltynä kunkin jäsenvaltion mukaan, jossa niitä ilmeni, sekä koko unionista.

3.   Komissio voi yhteistyössä digitaalisten palvelujen koordinaattorien kanssa antaa suuntaviivoja 1 kohdan soveltamisesta erityisten riskien osalta, erityisesti parhaiden käytäntöjen esittämiseksi ja mahdollisten toimenpiteiden suosittelemiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset kaikkien osapuolten perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin. Näitä suuntaviivoja laatiessaan komissio järjestää julkisia kuulemisia.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on koottava ja asetettava julkisesti saataville verkkorajapintansa erityisessä osiossa sellaisen luotettavan välineen avulla, jolla voidaan tehdä hakuja ja moneen kriteeriin perustuvia kyselyjä, ja sovellusrajapintojen kautta rekisteri, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot koko sen ajan, jolloin niillä esitetään mainosta, ja yhden vuoden ajan sen jälkeen, kun mainos viimeksi esitettiin niiden verkkorajapinnoilla. Niiden on varmistettava, että rekisteri ei sisällä sellaisten palvelun vastaanottajien henkilötietoja, joille mainos esitettiin tai olisi voitu esittää, ja toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä.

2.   Rekisterissä on oltava vähintään kaikki seuraavat tiedot:

a)	mainoksen sisältö, mukaan lukien tuotteen, palvelun tai tuotemerkin nimi ja mainoksen kohde;

b)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka puolesta mainos esitetään;

c)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on maksanut mainoksen, jos kyseessä on eri kuin b alakohdassa tarkoitettu henkilö;

d)	ajanjakso, jonka ajan mainos esitettiin;

e)

oliko mainos tarkoitettu esitettäväksi nimenomaisesti yhdelle tai useammalle tietylle palvelun vastaanottajien ryhmälle, ja jos oli, tärkeimmät tähän tarkoitukseen käytetyt parametrit, mukaan lukien tapauksen mukaan tärkeimmät parametrit, joilla yksi tai useampi tällaisista ryhmistä jätettiin mainoksen ulkopuolelle;

f)	erittäin suurilla verkkoalustoilla julkaistu ja 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksilöity kaupallinen viestintä;

g)	saavutettujen palvelun vastaanottajien kokonaismäärä ja tarvittaessa yhteismäärät eriteltynä kunkin jäsenvaltion osalta mainoksen nimenomaisena kohteena olleen vastaanottajien ryhmän tai ryhmien osalta.

3.   Rekisteriin ei sisällytetä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja on poistanut tietyn mainoksen tai estänyt pääsyn siihen sillä perusteella, että sitä on väitetty laittomaksi tai yhteensopimattomaksi sen ehtojen kanssa. Tällaisessa tapauksessa rekisteriin on sisällytettävä kyseisestä mainoksesta tapauksen mukaan 17 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa tai 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Komissio voi lautakuntaa, 40 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia hyväksyttyjä tutkijoita ja yleisöä kuultuaan antaa suuntaviivoja tässä artiklassa tarkoitettujen rekisterien rakenteesta, organisoinnista ja toiminnoista.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on julkaistava 15 artiklassa tarkoitetut raportit viimeistään kahden kuukauden kuluttua 33 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien julkaisemissa raporteissa on 15 artiklassa ja 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi täsmennettävä

a)

henkilöresurssit, jotka erittäin suurten verkkoalustojen tarjoaja on osoittanut unionissa tarjottavan palvelun sisällön moderointiin, tapauksen mukaan jäsenvaltion kunkin virallisen kielen osalta, mukaan lukien 16 ja 22 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista ja 20 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista varten;

b)	a alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden pätevyys ja kielitaito sekä tällaiselle henkilöstölle annettu koulutus ja tuki;

c)	15 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tarkkuusindikaattorit ja asiaan liittyvät tiedot jäsenvaltion kunkin virallisen kielen osalta.

Raportit on julkaistava vähintään yhdellä jäsenvaltion virallisella kielellä.

3.   Edellä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on sisällytettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raportteihin myös tiedot palvelun vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä kussakin jäsenvaltiossa.

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä ja asetettava julkisesti saataville viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin 37 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastuskertomuksen vastaanottamisesta seuraavat:

a)	raportti, jossa esitetään 34 artiklan mukaisen riskinarvioinnin tulokset;

b)	35 artiklan 1 kohdan mukaisesti yksilöidyt ja toteutetut erityiset riskinvähentämistoimenpiteet;

c)	37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tarkastuskertomus;

d)	37 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu tarkastuksen täytäntöönpanokertomus;

e)	tarvittaessa tiedot palvelun tarjoajan riskinarviointien tueksi ja riskinvähentämistoimenpiteiden suunnittelun tueksi toteuttamista kuulemisista.

5.   Jos erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja katsoo, että 4 kohdan mukainen tietojen julkaiseminen saattaa johtaa kyseisen tarjoajan tai palvelun vastaanottajien luottamuksellisten tietojen paljastumiseen, aiheuttaa merkittäviä haavoittuvuuksia sen palvelun turvallisuuden kannalta, heikentää yleistä turvallisuutta tai vahingoittaa vastaanottajia, palvelun tarjoaja saa poistaa tällaiset tiedot julkisesti saatavilla olevista raporteista. Siinä tapauksessa palvelun tarjoajan on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle täydelliset raportit ja liitettävä niihin perustelut tietojen poistamiselle julkisesti saatavilla olevista raporteista.

1.   Komissio perii erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta vuotuisen valvontamaksun, kun ne on nimetty 33 artiklan mukaisesti.

2.   Vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärä kattaa arvioidut kustannukset, joita komissiolle aiheutuu sen tämän asetuksen mukaisista valvontatehtävistä, erityisesti kustannukset, jotka liittyvät 33 artiklan mukaiseen nimeämiseen, 24 artiklan 5 kohdan mukaisen tietokannan perustamiseen, ylläpitoon ja toimintaan sekä 85 artiklan mukaiseen tietojenvaihtojärjestelmään, 59 artiklan mukaisiin asian käsiteltäväksi saattamisiin, 62 artiklan mukaiseen lautakunnalle annettavaan tukeen sekä 56 artiklan ja IV luvun 4 jakson mukaisiin valvontatehtäviin.

3.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta peritään vuotuinen valvontamaksu kustakin palvelusta, kun ne on nimetty 33 artiklan mukaisesti.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaen vuotuisen valvontamaksun määrän kunkin erittäin suuren verkkoalustan tarjoajan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan osalta. Täytäntöönpanosäädöksiä antaessaan komissio soveltaa tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä säädettyä menetelmää noudattaen tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja periaatteita. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.   Komissio vahvistaa 87 artiklan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä yksityiskohtaiset menetelmät ja menettelyt seuraavia varten:

a)	2 kohdassa tarkoitettujen arvioitujen kustannusten määrittäminen;

b)	5 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen yksittäisten vuotuisten valvontamaksujen määrittäminen;

c)	5 kohdan c alakohdassa määritellyn enimmäismäärän ylärajan määrittäminen; ja

d)	tarvittavat maksujärjestelyt.

Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksyessään komissio noudattaa tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja periaatteita.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä ja 4 kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

a)	vuotuisen valvontamaksun kokonaismäärän arvioinnissa otetaan huomioon edeltävänä vuonna aiheutuneet kustannukset;

b)	vuotuinen valvontamaksu on oikeassa suhteessa kunkin 33 artiklan mukaisesti nimetyn erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaiseen keskimäärään;

c)	tietyltä erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalta perittävä vuotuisen valvontamaksun kokonaismäärä ei missään tapauksessa ole enempää kuin 0,05 prosenttia sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisista vuotuisista nettotuloista.

6.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti perittävät yksittäiset vuotuiset valvontamaksut ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (41) 21 artiklan 5 kohdan mukaisia ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

7.   Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten kokonaismäärästä ja edellisenä vuonna perittyjen yksittäisten vuotuisten valvontamaksujen kokonaismäärästä.

1.   Lautakunta voi suosittaa, että komissio aloittaa 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti sellaisten kriisitilanteisiin tarkoitettujen vapaaehtoisten kriisiprotokollien laatimisen. Kyseisten tilanteiden on rajoituttava tiukasti yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen vaikuttaviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2.   Komissio kannustaa erittäin suurten verkkoalustojen, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden ja tarvittaessa muiden verkkoalustojen tai muiden verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajia osallistumaankyseisten kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamiseen sekä helpottaa niiden osallistumista siihen. Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokolliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista toimenpiteistä:

a)	kriisitilannetta koskevien jäsenvaltioiden viranomaisilta tai muilta asiaankuuluvilta luotettavilta elimiltä kriisin olosuhteista riippuen saatujen tai unionin tason tietojen esittäminen näkyvästi;

b)

sen varmistaminen, että välityspalvelujen tarjoaja nimeää erityisen yhteyspisteen, joka vastaa kriisinhallinnasta; tarvittaessa tämä voi olla 11 artiklassa tarkoitettu sähköinen yhteyspiste tai erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien tapauksessa 41 artiklassa tarkoitettu sääntöjen noudattamisen valvoja;

c)	16, 20, 22, 23 ja 35 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseen osoitettujen resurssien mukauttaminen tarvittaessa kriisitilanteen synnyttämiin tarpeisiin.

3.   Komissio ottaa tarvittaessa jäsenvaltioiden viranomaiset mukaan kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamisen valvontaan, ja se voi ottaa siihen mukaan myös unionin elimet, toimistot ja virastot. Komissio voi, jos se on tarpeen ja aiheellista, ottaa myös kansalaisjärjestöjä tai muita asiaankuuluvia järjestöjä mukaan kriisiprotokollien laatimiseen.

4.   Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokollissa esitetään selkeästi kaikki seuraavat seikat:

a)	erityiset parametrit sen määrittämiseksi, mihin erityisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin kriisiprotokolla on tarkoitettu, ja tavoitteet, joihin sillä pyritään;

b)	kunkin osallistujan rooli ja toimenpiteet, jotka niiden on määrä toteuttaa valmistauduttaessa ja sen jälkeen, kun kriisiprotokolla on otettu käyttöön;

c)	selkeä menettely sen määrittämiseksi, milloin kriisiprotokolla on tarkoitus ottaa käyttöön;

d)	selkeä menettely sen ajanjakson määrittämiseksi, jonka kuluessa kriisiprotokollan käyttöönoton jälkeen toteutettavat toimenpiteet on toteutettava ja jonka on rajoituttava tiukasti siihen, mikä on välttämätöntä kyseisten poikkeuksellisten olosuhteiden käsittelemiseksi;

e)	suojatoimet perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, erityisesti sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä syrjimättömyyttä koskevaan oikeuteen kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi;

f)	prosessi, jolla kriisitilanteen päättyessä raportoidaan julkisesti mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä, niiden kestosta ja tuloksista.

5.   Jos komissio katsoo, että kriisiprotokollalla ei onnistuta puuttumaan tehokkaasti kriisitilanteeseen tai turvaamaan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen perusoikeuksien toteutumista, se pyytää osallistujia tarkistamaan kriisiprotokollaa, myös siten, että toteutetaan lisätoimenpiteitä.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorit suorittavat tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä puolueettomasti, läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on kaikki tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta ne voivat valvoa asianmukaisesti kaikkia toimivaltaansa kuuluvia välityspalvelujen tarjoajia. kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on riittävä autonomia talousarvionsa hallinnoinnissa talousarvion yleisissä rajoissa, jotta tämä ei vaikuta haitallisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorin riippumattomuuteen.

2.   Suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorien on toimittava täysin riippumattomasti. Niiden on oltava vapaita kaikesta suorasta tai välillisestä ulkoisesta vaikutuksesta, eivätkä ne saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään muulta viranomaiselta tai yksityiseltä osapuolelta.

3.   Tämän artiklan 2 kohta ei rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien tehtäviä tässä asetuksessa säädetyssä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmässä eikä 49 artiklan 2 kohdan mukaista yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämän artiklan 2 kohta ei estä oikeudellista valvontaa, eikä se myöskään rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien yleiseen toimintaan, kuten rahoitusmenoihin tai raportointiin kansallisille parlamenteille, liittyviä oikeasuhteisia vastuuvelvollisuusvaatimuksia edellyttäen, että kyseiset vaatimukset eivät haittaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

1.   Komissiolle 74 ja 76 artiklassa myönnettyihin valtuuksiin sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin kulua päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Kaikki komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin suorittamat toimet rikkomisen tutkinnan tai rikkomista koskevan menettelyn aloittamiseksi katkaisevat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Toimia, jotka katkaisevat vanhentumisajan kulumisen, ovat erityisesti seuraavat:

a)	komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin tietopyynnöt;

b)	tarkastus;

c)	menettelyn aloittaminen komission toimesta 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämisen vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tätä määräaikaa pidennetään ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

1.   Komission valtuuksiin panna täytäntöön 74 ja 76 artiklan nojalla tehdyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.   Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan katkaisee

a)	ilmoitus päätöksestä, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää taikka hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)	komission taikka jäsenvaltion komission pyynnöstä sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi suorittama toimi.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen.

5.   Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi,

a)	joksi on myönnetty maksuaikaa;

b)	joksi maksun täytäntöönpano on Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen tai kansallisen tuomioistuimen päätöksen nojalla keskeytetty.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 16 päivästä marraskuuta 2022 viiden vuoden ajaksi 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.