keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Kun välityspalvelun tarjoaja saa asianomaisilta kansallisilta oikeus- tai hallintoviranomaisilta sovellettavan unionin oikeuden tai unionin oikeutta noudattaen annetun kansallisen lainsäädännön perusteella määräyksen antaa tietty tieto yhdestä tai useammasta yksittäisestä palvelun vastaanottajasta, välityspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava määräyksen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle määräyksen vastaanottamisesta ja määräyksen johdosta toteutetuista toimista sekä täsmennettävä, pantiinko määräys täytäntöön ja, jos pantiin, täytäntöönpanon ajankohta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun 1 kohdassa tarkoitettu määräys toimitetaan palvelun tarjoajalle, se täyttää ainakin seuraavat edellytykset:

3.   Määräyksen antaneen viranomaisen tai tapauksen mukaan määräyksessä ilmoitetun viranomaisen on toimitettava määräys ja välityspalvelujen tarjoajalta saadut tiedot määräyksen johdosta toteutetuista toimista määräyksen antaneen viranomaisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille.

4.   Vastaanotettuaan määräyksen oikeus- tai hallintoviranomaiselta kyseisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määräyksestä kaikille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille 85 artiklan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

5.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava kyseiselle palvelun vastaanottajalle vastaanottamastaan määräyksestä ja määräyksen johdosta toteutetuista toimista viimeistään määräyksen täytäntöönpanon ajankohtana tai tapauksen mukaan määräyksen antaneen viranomaisen määräyksessään ilmoittamana ajankohtana. Tällaisiin palvelun vastaanottajalle annettaviin tietoihin on sisällyttävä ainakin perustelut ja muutoksenhakumahdollisuudet 2 kohdan mukaisesti.

6.   Tässä artiklassa vahvistetut edellytykset ja vaatimukset eivät rajoita kansallisen siviili- ja rikosprosessioikeuden soveltamista.

1.   Välityspalvelujen tarjoajien, joilla ei ole toimipaikkaa unionissa mutta jotka tarjoavat palveluja unionissa, on nimettävä kirjallisesti oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö toimimaan laillisena edustajanaan jossakin niistä jäsenvaltioista, joissa palvelun tarjoaja tarjoaa palvelujaan.

2.   Välityspalvelujen tarjoajien on valtuutettava lailliset edustajansa olemaan palvelun tarjoajan lisäksi tai sijasta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja lautakunnan yhteystahona kaikissa asioissa, jotka ovat tarpeen tähän asetukseen liittyvien päätösten vastaanottamiseksi sekä päätösten noudattamiseksi ja niiden täytäntöönpanemiseksi. Välityspalvelujen tarjoajien on annettava lailliselle edustajalleen tarvittavat valtuudet ja riittävät resurssit, jotta varmistetaan niiden tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja lautakunnan kanssa ja tällaisten päätösten noudattaminen.

3.   Nimettyä laillista edustajaa on voitava pitää vastuussa tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastuuta ja oikeudellisia toimia, joihin voidaan ryhtyä välityspalvelujen tarjoajaa vastaan.

4.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava laillisen edustajansa nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille, jossa laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut. Niiden on varmistettava, että nämä tiedot ovat julkisesti saatavilla, helposti käytettävissä ja paikkansapitäviä ja ne pidetään ajan tasalla.

5.   Laillisen edustajan nimeäminen unionissa 1 kohdan nojalla ei ole sijoittautumista unioniin.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, vähintään kuuden kuukauden ajan tässä kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisestä pääsy tehokkaaseen sisäiseen valitustenkäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa valituksen tekemisen sähköisesti ja maksutta päätöksestä, jonka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt ilmoituksen vastaanottamisen johdosta, tai seuraavista päätöksistä, jotka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt sillä perusteella, että vastaanottajien toimittamat tiedot ovat laitonta sisältöä tai yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa:

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vähintään kuuden kuukauden määräaika alkaa päivänä, jona palvelun vastaanottajalle ilmoitetaan päätöksestä 16 artiklan 5 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti.

3.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että niiden sisäiset valitustenkäsittelyjärjestelmät ovat helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä sekä mahdollistavat riittävän täsmällisten ja perusteltujen valitusten esittämisen ja helpottavat sitä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on käsiteltävä sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmänsä kautta tehdyt valitukset oikea-aikaisesti, syrjimättömästi, huolellisesti ja ei-mielivaltaisesti. Jos valitus sisältää riittävät perusteet, jotta verkkoalustan tarjoaja voi katsoa, että sen päätös olla toteuttamatta toimia ilmoituksen johdosta on perusteeton tai että tiedot, joita valitus koskee, eivät ole laittomia eivätkä yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa, tai jos valitus sisältää tietoja, jotka osoittavat, että valituksen tekijän toiminta ei oikeuta toteutettua toimenpidettä, verkkoalustan tarjoajan on peruutettava 1 kohdassa tarkoitettu päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilmoitettava valituksen tekijöille ilman aiheetonta viivytystä perustellusta päätöksestään valituksen kohteena olevien tietojen osalta, ja mahdollisuudesta 21 artiklassa säädettyyn tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun sekä muista käytettävissä olevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään sellaisen henkilöstön valvonnassa, jolla on asianmukainen pätevyys, eikä yksinomaan automatisoiduin välinein.

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

1.   Edellä 15 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi verkkoalustojen tarjoajien on sisällytettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin raportteihin seuraavat tiedot:

2.   Palvelun tarjoajien on julkaistava kunkin verkkoalustan tai verkossa toimivan hakukoneen osalta viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein julkisesti saatavilla olevassa verkkorajapintansa osiossa tiedot unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä, laskettuna viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden keskiarvona ja 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti, jos kyseiset delegoidut säädökset on annettu.

3.   Verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on ilmoitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle näiden pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivästystä 2 kohdassa tarkoitetut, pyynnön esittämisajankohtana päivitetyt tiedot. Kyseinen digitaalisten palvelujen koordinaattori tai komissio voi vaatia verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalta lisätietoja kyseisessä kohdassa tarkoitetusta laskelmasta, mukaan lukien käytettyä dataa koskevat selvitykset ja perustelut. Tällaisiin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Kun sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on syytä katsoa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella, että verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja saavuttaa 33 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kynnysarvon, joka koskee unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset ja perustelut, jotta ne voidaan sisällyttää komission ylläpitämään julkisesti käytettävissä olevaan koneluettavaan tietokantaan. Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että annetut tiedot eivät sisällä henkilötietoja.

6.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on varmistettava, että kunkin yksittäiselle vastaanottajalle esitettävän mainoksen osalta palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, ytimekkäästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti seuraavaa:

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille toiminto, jonka avulla ne voivat ilmoittaa, onko niiden toimittama sisältö kaupallista viestintää tai sisältääkö se sitä.

Kun palvelun vastaanottaja tekee tämän kohdan mukaisen ilmoituksen, verkkoalustan tarjoajan on varmistettava, että muut palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti, myös sellaisten selvästi erottuvien merkintöjen avulla, jotka voidaan standardoida 44 artiklan mukaisesti, että palvelun vastaanottajan toimittama sisältö on kyseisessä ilmoituksessa kuvattua kaupallista viestintää tai sisältää sitä.

3.   Verkkoalustojen tarjoajat eivät saa esittää palvelujen vastaanottajille mainoksia, jos niiden esittäminen perustuu asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdassa määriteltyyn profilointiin, jossa käytetään asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietojen ryhmiä.

1.   Verkkoalustojen, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että elinkeinonharjoittajat voivat käyttää kyseisiä verkkoalustoja viestiäkseen tuotteista tai palveluista tai tarjotakseen niitä unionissa oleville kuluttajille ainoastaan, jos ne ovat ennen niiden palvelujen käyttöä näihin tarkoituksiin saaneet elinkeinonharjoittajaan soveltuvin osin seuraavat tiedot:

2.   Verkkoalustan tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saatua 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sen on ennen kuin se antaa kyseisen elinkeinonharjoittajan käyttää palvelujaan parhaansa mukaan arvioitava, ovatko 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut tiedot luotettavat ja täydelliset, käyttäen mitä tahansa jäsenvaltioiden tai unionin saataville asettamaa vapaasti käytettävissä olevaa virallista verkkotietokantaa tai verkkorajapintaa tai pyytämällä elinkeinonharjoittajaa toimittamaan luotettavista lähteistä peräisin olevia tositteita. Tätä asetusta sovellettaessa elinkeinonharjoittajat ovat vastuussa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.

Kun on kyse elinkeinonharjoittajista, jotka jo käyttävät verkkoalustojen tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, palveluja 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin 17 päivänä helmikuuta 2024, palvelun tarjoajien on parhaansa mukaan pyrittävä saamaan luetellut tiedot kyseisiltä elinkeinonharjoittajilta 12 kuukauden kuluessa. Jos kyseiset elinkeinonharjoittajat eivät toimita tietoja tässä määräajassa, palvelun tarjoajien on keskeytettävä palvelujensa tarjoaminen näille elinkeinonharjoittajille, kunnes ne ovat toimittaneet kaikki tiedot.

3.   Jos verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saa riittävästi viitteitä siitä tai sillä on syytä uskoa, että mikä tahansa 1 kohdassa tarkoitettu kyseiseltä elinkeinonharjoittajalta saatu tieto on virheellinen, puutteellinen tai vanhentunut, kyseisen tarjoajan on pyydettävä kyseistä elinkeinonharjoittajaa korjaamaan tilanteen viipymättä tai unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä asetetussa määräajassa.

Jos elinkeinonharjoittaja ei oikaise tai täydennä kyseistä tietoa, verkkoalustojen tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on nopeasti keskeytettävä palvelunsa tarjoaminen kyseiselle elinkeinonharjoittajalle unionissa sijaitseville kuluttajille tarjottavien tuotteiden tai palvelujen osalta siihen asti, kun pyyntö on kaikilta osin täytetty.

4.   Jos verkkoalustojen tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, kieltäytyy antamasta elinkeinonharjoittajan käyttää palveluaan 1 kohdan nojalla tai keskeyttää palvelunsa tarjoamisen tämän artiklan 3 kohdan nojalla, kyseisellä elinkeinonharjoittajalla on oikeus tehdä valitus tämän asetuksen 20 ja 21 artiklassa säädetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/1150 4 artiklan soveltamista.

5.   Sellaisten verkkoalustan tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on säilytettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti saadut tiedot suojatusti kuuden kuukauden ajan siitä, kun sopimussuhde kyseiseen elinkeinonharjoittajaan on päättynyt. Tämän jälkeen niiden on poistettava tiedot.

6.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa saa luovuttaa tietoja kolmansille osapuolille ainoastaan, jos sitä edellytetään sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien 10 artiklassa tarkoitetut määräykset ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai komission antamat määräykset niiden tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

7.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on asetettava 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot palvelun vastaanottajien saataville verkkoalustallaan vähintään tuotevalikoimaan ottamisen yhteydessä selkeällä, helposti käytettävissä olevalla ja ymmärrettävällä tavalla. Näiden tietojen on oltava saatavilla ainakin verkkoalustan verkkorajapinnalla, jossa tavaraa tai palvelua koskevat tiedot esitetään.

1.   Sellaisten verkkoalustan tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että sen verkkorajapinta on suunniteltu ja järjestetty siten, että elinkeinonharjoittajat voivat noudattaa sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat ennen sopimuksen tekoa annettavia tietoja, vaatimustenmukaisuutta ja tuoteturvallisuustietoja.

Kyseessä olevan palvelun tarjoajan on erityisesti varmistettava, että elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus antaa tiedot asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 13 alakohdan ja muun unionin lainsäädännön mukaisesti määritellyn talouden toimijan nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta ja sähköpostiosoitteesta.

2.   Sellaisten verkkoalustojen tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että sen verkkorajapinta on suunniteltu ja järjestetty siten, että elinkeinonharjoittajat voivat toimittaa vähintään seuraavat:

3.   Sellaisten verkkoalustojentarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on parhaansa mukaan arvioitava, ovatko tällaiset elinkeinonharjoittajat toimittaneet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ennen kuin ne antavat niiden tarjota tuotteita tai palveluja kyseisillä alustoilla. Sen jälkeen, kun palvelun tarjoajat ovat antaneet elinkeinonharjoittajan tarjota tuotteita tai palveluja verkkoalustallaan, jolla annetaan kuluttajille mahdollisuus tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, niiden on toteutettava kohtuullisia toimia tarkastaakseen satunnaisesti virallisesta, vapaasti käytettävissä olevasta ja koneluettavasta verkkotietokannasta tai verkkorajapinnasta, onko tarjotut tuotteet tai palvelut tunnistettu laittomiksi.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajille on tehtävä niiden omalla kustannuksella vähintään kerran vuodessa riippumattomat tarkastukset, joissa arvioidaan seuraavien noudattamista:

2.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on tarjottava tämän artiklan mukaiset tarkastukset suorittaville organisaatioille tarvittavaa yhteistyötä ja apua, jotta näiden on mahdollista suorittaa kyseiset tarkastukset tuloksellisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, myös antamalla näille pääsy kaikkiin asiaan liittyviin tietoihin ja tiloihin ja vastaamalla suullisiin tai kirjallisiin kysymyksiin. Ne eivät saa estää tai hankaloittaa tarkastuksen suorittamista tai vaikuttaa siihen perusteettomasti.

Tällaiset tarkastukset suorittavien organisaatioiden on varmistettava tarkastusten yhteydessä, myös tarkastusten päätyttyä, erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajilta ja kolmansilta osapuolilta saatuja tietoja koskeva asianmukainen luottamuksellisuuden ja salassapitovelvollisuuden taso. Tämän vaatimuksen noudattaminen ei kuitenkaan saa vaikuttaa kielteisesti tarkastusten suorittamiseen ja muiden tämän asetuksen säännösten soveltamiseen, etenkään avoimuutta, valvontaa ja täytäntöönpanoa koskevien säännösten soveltamiseen. Jos se on 42 artiklan 4 kohdan mukaista avoimuusraportointia varten tarpeen, tämän artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitetuista tarkastuskertomukseen ja tarkastuksen täytäntöönpanokertomukseen on liitettävä versiot, jotka eivät sisällä mitään tietoja, joita voitaisiin kohtuudella pitää luottamuksellisina.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaiset tarkastukset suorittavien organisaatioiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on varmistettava, että tarkastukset suorittavien organisaatioiden laativat kustakin tarkastuksesta tarkastuskertomuksen. Kyseisessä kertomuksessa on esitettävä kirjalliset perustelut, ja siihen on sisällyttävä vähintään seuraavat tiedot:

5.   Jos tarkastuksen suorittanut organisaatio ei voinut tarkastaa tiettyjä erityisiä seikkoja tai antaa tarkastuslausuntoa tutkimustensa perusteella, tarkastuskertomukseen on sisällytettävä selvitys olosuhteista ja syistä, joiden vuoksi näitä seikkoja ei voitu tarkastaa.

6.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien, joista tehty tarkastuskertomus ei ole myönteinen, on otettava asianmukaisesti huomioon niille annetut toimintasuositukset ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet suositusten panemiseksi täytäntöön. Niiden on kuukauden kuluessa näiden suositusten vastaanottamisesta laadittava tarkastuksen täytäntöönpanokertomus, jossa esitetään kyseiset toimenpiteet. Jos ne eivät pane toimintasuosituksia täytäntöön, niiden on esitettävä tarkastuksen täytäntöönpanokertomuksessa syyt siihen sekä mahdolliset vaihtoehtoiset toimenpiteet, joita ne ovat toteuttaneet havaittujen noudattamatta jättämisten korjaamiseksi.

7.   Siirretään komissiolle valta antaa 87 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tarvittavat säännöt tämän artiklan mukaisten tarkastusten suorittamista varten, erityisesti tarvittavat säännöt tämän artiklan mukaisten tarkastusten menettelyvaiheista, tarkastusmenetelmistä ja raportoinnin malleista. Näissä delegoiduissa säädöksissä on otettava huomioon mahdolliset 44 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset tarkastusstandardit.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on koottava ja asetettava julkisesti saataville verkkorajapintansa erityisessä osiossa sellaisen luotettavan välineen avulla, jolla voidaan tehdä hakuja ja moneen kriteeriin perustuvia kyselyjä, ja sovellusrajapintojen kautta rekisteri, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot koko sen ajan, jolloin niillä esitetään mainosta, ja yhden vuoden ajan sen jälkeen, kun mainos viimeksi esitettiin niiden verkkorajapinnoilla. Niiden on varmistettava, että rekisteri ei sisällä sellaisten palvelun vastaanottajien henkilötietoja, joille mainos esitettiin tai olisi voitu esittää, ja toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä.

2.   Rekisterissä on oltava vähintään kaikki seuraavat tiedot:

3.   Rekisteriin ei sisällytetä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja on poistanut tietyn mainoksen tai estänyt pääsyn siihen sillä perusteella, että sitä on väitetty laittomaksi tai yhteensopimattomaksi sen ehtojen kanssa. Tällaisessa tapauksessa rekisteriin on sisällytettävä kyseisestä mainoksesta tapauksen mukaan 17 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa tai 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Komissio voi lautakuntaa, 40 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia hyväksyttyjä tutkijoita ja yleisöä kuultuaan antaa suuntaviivoja tässä artiklassa tarkoitettujen rekisterien rakenteesta, organisoinnista ja toiminnoista.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on perustettava sääntöjen noudattamisen valvontatoiminto, joka on riippumaton operatiivisista toiminnoista ja joka koostuu yhdestä tai useammasta sääntöjen noudattamisen valvojasta, mukaan lukien valvontatoiminnon johtaja. Kyseisellä sääntöjen noudattamisen valvontatoiminnolla on oltava riittävät valtuudet, asema ja resurssit sekä pääsy erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimpään hallintoelimeen, jotta se voi valvoa, että kyseinen tarjoaja noudattaa tätä asetusta.

2.   Erittäin suuren verkkoalustaen tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on varmistettava, että sääntöjen noudattamisen valvojilla on 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseen tarvittava pätevyys, tietämys, kokemus ja kyvyt.

Erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on varmistettava, että valvontatoiminnon johtaja on riippumaton ylempi johtohenkilö, jolla on nimenomainen vastuu sääntöjen noudattamisen valvontatoiminnosta.

Valvontatoiminnon johtajan on raportoitava suoraan erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimmälle hallintoelimelle, ja hän voi tuoda esiin huolenaiheita ja varoittaa kyseistä elintä, jos 34 artiklassa tarkoitetut riskit tai tämän asetuksen noudattamatta jättäminen vaikuttavat tai voivat vaikuttaa asianomaiseen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta ylimmän hallintoelimen vastuisiin sen valvonta- ja johtotehtävissä.

Valvontatoiminnon johtajaa ei saa siirtää tehtävästään ilman erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimmän hallintoelimen ennakkohyväksyntää.

3.   Sääntöjen noudattamisen valvojien tehtävänä on

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on ilmoitettava valvontatoimen johtajan nimet ja yhteystiedot sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle.

5.   Erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan ylimmän hallintoelimen on määriteltävä sellaisten palvelun tarjoajan hallintojärjestelyjen täytäntöönpano, joilla varmistetaan valvontatoiminnon riippumattomuus, mukaan lukien tehtävien erottelu erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan organisaatiossa, eturistiriitojen ehkäiseminen ja 34 artiklan mukaisesti tunnistettujen järjestelmäriskien moitteeton hallinta, sekä valvottava tällaisten hallintojärjestelyjen täytäntöönpanoa ja vastattava siitä.

6.   Ylimmän hallintoelimen on hyväksyttävä strategiat ja toimintaperiaatteet sellaisten 34 artiklan mukaisesti tunnistettujen riskien käsittelemistä, hallintaa, seurantaa ja vähentämistä varten, joille erittäin suuri verkkoalusta tai erittäin suuri verkossa toimiva hakukone altistuu tai saattaa altistua, ja tarkasteltava näitä strategioita ja toimintaperiaatteita säännöllisesti uudelleen vähintään kerran vuodessa.

7.   Ylimmän hallintoelimen on käytettävä riittävästi aikaa riskinhallintaan liittyvien toimenpiteiden tarkasteluun. Sen on osallistuttava aktiivisesti riskinhallintaa koskeviin päätöksiin ja varmistettava, että 34 artiklan mukaisesti tunnistettujen riskien hallintaan osoitetaan riittävät resurssit.

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan välityspalvelujen tarjoajien valvonnasta ja tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta, jäljempänä ’toimivaltaiset viranomaiset’.

2.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi näistä toimivaltaisista viranomaisista digitaalisten palvelujen koordinaattorikseen. Digitaalisten palvelujen koordinaattori vastaa kaikista tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvistä asioista kyseisessä jäsenvaltiossa, ellei asianomainen jäsenvaltio ole osoittanut tiettyjä erityistehtäviä tai -aloja muille toimivaltaisille viranomaisille. Digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävä on joka tapauksessa varmistaa näiden asioiden koordinointi kansallisella tasolla sekä osaltaan edistää tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanon tehokasta ja johdonmukaista valvontaa kaikkialla unionissa.

Tätä varten digitaalisten palvelujen koordinaattorit tekevät yhteistyötä keskenään, muiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, lautakunnan ja komission kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää yhteistyömekanismeista sekä siitä, että digitaalisten palvelujen koordinaattori vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä muiden kansallisten viranomaisten kanssa, jos se on tarpeen kyseisten viranomaisten ja digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävien suorittamisen kannalta.

Jos jäsenvaltio nimeää digitaalisten palvelujen koordinaattorin lisäksi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, sen on varmistettava, että kyseisen viranomaisen ja digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävät on selkeästi määritelty ja että ne tekevät tiivistä ja tehokasta yhteistyötä tehtäviään suorittaessaan.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä digitaalisten palvelujen koordinaattorit viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2024.

Jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville ja ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle digitaalisten palvelujen koordinaattoriksi nimetyn toimivaltaisen viranomaisensa nimi ja yhteystiedot. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle 2 kohdassa tarkoitettujen muiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja tehtävät.

4.   Jäljempänä 50, 51 ja 56 artiklassa säädettyjä digitaalisten palvelujen koordinaattoreihin sovellettavia säännöksiä sovelletaan myös kaikkiin muihin toimivaltaisiin viranomaisiin, jotka jäsenvaltiot nimeävät tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorit suorittavat tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä puolueettomasti, läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on kaikki tarvittavat resurssit tehtäviensä hoitamiseksi, mukaan lukien riittävät tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotta ne voivat valvoa asianmukaisesti kaikkia toimivaltaansa kuuluvia välityspalvelujen tarjoajia. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on riittävä autonomia talousarvionsa hallinnoinnissa talousarvion yleisissä rajoissa, jotta tämä ei vaikuta haitallisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorin riippumattomuuteen.

2.   Suorittaessaan tehtäviään ja käyttäessään valtuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti digitaalisten palvelujen koordinaattorien on toimittava täysin riippumattomasti. Niiden on oltava vapaita kaikesta suorasta tai välillisestä ulkoisesta vaikutuksesta, eivätkä ne saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään muulta viranomaiselta tai yksityiseltä osapuolelta.

3.   Tämän artiklan 2 kohta ei rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien tehtäviä tässä asetuksessa säädetyssä valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmässä eikä 49 artiklan 2 kohdan mukaista yhteistyötä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämän artiklan 2 kohta ei estä oikeudellista valvontaa, eikä se myöskään rajoita digitaalisten palvelujen koordinaattorien yleiseen toimintaan, kuten rahoitusmenoihin tai raportointiin kansallisille parlamenteille, liittyviä oikeasuhteisia vastuuvelvollisuusvaatimuksia edellyttäen, että kyseiset vaatimukset eivät haittaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

1.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi, näillä on oltava seuraavat tutkintavaltuudet, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajien toimintaa:

2.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi, näillä on oltava seuraavat täytäntöönpanovaltuudet, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajia:

Ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan osalta digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on myös oltava 1 kohdassa tarkoitettuihin muihin henkilöihin nähden mainituissa alakohdissa vahvistetut täytäntöönpanovaltuudet, jotka koskevat näille kyseisen kohdan mukaisesti osoitettujen määräysten noudattamatta jättämistä. Ne voivat käyttää näitä täytäntöönpanovaltuuksia vasta sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kyseisille muille henkilöille hyvissä ajoin kaikki tällaisiin määräyksiin liittyvät merkitykselliset tiedot, mukaan lukien sovellettava määräaika, sakot tai uhkasakot, joita voidaan määrätä noudattamatta jättämisestä, sekä muutoksenhakumahdollisuudet.

3.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi ja jos kaikki muut tämän artiklan mukaiset valtuudet rikkomisen lopettamiseksi on käytetty ja rikkomista ei ole korjattu tai se jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa, jota ei voida välttää käyttämällä muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksia, digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on oltava jäsenvaltionsa toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajien osalta myös valtuudet toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on, paitsi jos se toimii 82 artiklassa tarkoitetusta komission pyynnöstä, ennen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä pyydettävä asianomaisia osapuolia toimittamaan määräajassa, joka ei saa olla lyhyempi kuin kaksi viikkoa, kirjalliset huomautuksensa, ja kuvailtava harkitsemansa toimenpiteet sekä ilmoitettava niiden aiottu kohde tai aiotut kohteet. Välityspalvelujen tarjoajalla, aiotulla kohteella tai aiotuilla kohteilla ja mahdollisilla muilla kolmansilla osapuolilla, jotka osoittavat, että niillä on asiassa oikeutettu etu, on oikeus osallistua menettelyyn toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa. Määrättyjen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen, toistuvuuteen ja kestoon, rajoittamatta kuitenkaan aiheettomasti kyseisen palvelun vastaanottajien pääsyä laillisiin tietoihin.

Pääsyn rajoitus on voimassa neljä viikkoa, ja toimivaltaisella oikeusviranomaisella on määräyksessään mahdollisuus antaa digitaalisten palvelujen koordinaattorille lupa pidentää määräaikaa samanpituisilla lisäjaksoilla, joiden enimmäismäärän kyseinen oikeusviranomainen vahvistaa. Digitaalisten palvelujen koordinaattori voi pidentää määräaikaa ainoastaan, jos ottaen huomioon kaikkien niiden osapuolten oikeudet ja edut, joihin kyseinen rajoitus vaikuttaa, ja kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien tiedot, jotka välityspalvelujen tarjoaja, toimenpiteiden kohde tai kohteet ja muut kolmannet osapuolet, jotka ovat osoittaneet oikeutetun edun, voivat toimittaa sille, se katsoo, että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

Jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo kolmannen alakohdan a ja b alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttyvän mutta ei kolmannen alakohdan nojalla voi pidentää määräaikaa, sen on toimitettava uusi pyyntö ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa luetellut valtuudet eivät rajoita 3 jakson soveltamista.

5.   Toimenpiteiden, joita digitaalisten palvelujen koordinaattorit toteuttavat käyttäessään 1, 2 ja 3 kohdassa lueteltuja valtuuksiaan, on oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia, ottaen huomioon erityisesti kyseisten toimenpiteiden kohteena olevan rikkomisen tai epäillyn rikkomisen luonne, vakavuus, toistuvuus ja kesto sekä tarvittaessa kyseisen välityspalvelujen tarjoajan taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset valmiudet.

6.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava erityiset edellytykset ja menettelyt 1, 2 ja 3 kohdan mukaisten valtuuksien käytölle ja varmistettava, että kyseisten valtuuksien käytölle on säädetty asianmukaisia suojatoimia perusoikeuskirjaa ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita noudattaen annetussa sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on erityisesti noudatettava oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta puolustukseen, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirjoihin, sekä kaikkien asianomaisten osapuolten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan niiden toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajien rikkoessa tämän asetuksen säännöksiä, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että seuraamukset pannaan täytäntöön 51 artiklan mukaisesti.

2.   Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden sakkojen enimmäismäärä, jotka voidaan määrätä tässä asetuksessa säädetyn velvoitteen noudattamatta jättämisestä, on kuusi prosenttia kyseisen välityspalvelujen tarjoajan edellisen tilikauden vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sen sakon enimmäismäärä, joka voidaan määrätä virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen toimittamisesta, virheellisiin, puutteellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin reagoimatta tai niiden oikaisematta jättämisestä sekä tarkastuksesta kieltäytymisestä, on yksi prosentti kyseisen välityspalvelujen tarjoajan tai henkilön edellisen tilikauden vuotuisesta tulosta tai maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

4.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että uhkasakon enimmäismäärä on viisi prosenttia kyseisen välityspalvelujen tarjoajan edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä maailmanlaajuisesta liikevaihdosta tai tulosta kultakin viivästyspäivältä asiaa koskevassa päätöksessä ilmoitetusta päivästä laskettuna.

1.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava tämän asetuksen mukaisesta toiminnastaan vuosikertomus, johon sisältyy 53 artiklan nojalla vastaanotettujen valitusten lukumäärä ja yleiskatsaus niitä koskevista jatkotoimista. Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on saatettava vuosikertomukset yleisön saataville koneluettavassa muodossa, ellei 84 artiklan mukaisista tietojen luottamuksellisuutta koskevista sovellettavista säännöistä muuta johdu, ja toimitettava ne komissiolle ja lautakunnalle.

2.   Vuosikertomuksessa on oltava myös seuraavat tiedot:

3.   Jos jäsenvaltio on nimennyt useita toimivaltaisia viranomaisia 49 artiklan mukaisesti, sen on varmistettava, että digitaalisten palvelujen koordinaattori laatii yhden kertomuksen, joka kattaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toiminnan, ja että digitaalisten palvelujen koordinaattori saa muilta asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta kaikki tätä varten tarvittavat tiedot ja tuen.

1.   Jäsenvaltiolla, jossa välityspalvelujen tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee, on yksinomaiset valtuudet valvoa tätä asetusta ja sen täytäntöönpanoa, lukuun ottamatta 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä valtuuksia.

2.   Komissiolla on yksinomaiset valtuudet valvoa III luvun 5 jaksoa ja sen täytäntöönpanoa.

3.   Komissiolla on valtuudet valvoa erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajiin sovellettavia muita kuin III luvun 5 jaksossa säädettyjä tämän asetuksen mukaisia velvoitteita ja niiden täytäntöönpanoa.

4.   Jos komissio ei ole aloittanut samaa rikkomista koskevaa menettelyä, jäsenvaltiolla, jossa erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan päätoimipaikka sijaitsee, on näiden tarjoajien osalta valtuudet valvoa muita kuin III luvun 5 jaksossa säädettyjä tämän asetuksen mukaisia velvoitteita ja niiden täytäntöönpanoa.

5.   Jäsenvaltiot ja komissio valvovat tämän asetuksen säännöksiä ja panevat ne täytäntöön tiiviissä yhteistyössä.

6.   Jos välityspalvelujen tarjoajalla ei ole toimipaikkaa unionissa, jäsenvaltiolla, jossa sen laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut, tai komissiolla on tämän artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti soveltuvin osin valtuudet valvoa tämän asetuksen mukaisia asiaa koskevia säännöksiä ja niiden täytäntöönpanoa.

7.   Jos välityspalvelujen tarjoaja ei nimeä laillista edustajaa 13 artiklan mukaisesti, kaikilla jäsenvaltioilla ja erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen osalta komissiolla on valtuudet valvoa ja panna täytäntöön tämän artiklan mukaisesti.

Jos digitaalisten palvelujen koordinaattori aikoo käyttää tämän kohdan mukaisia valtuuksiaan, sen on ilmoitettava asiasta kaikille muille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille ja komissiolle ja varmistettava, että perusoikeuskirjan mukaisia sovellettavia suojatoimia noudatetaan, erityisesti sen välttämiseksi, että samasta tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita rikkovasta toiminnasta määrätään seuraamuksia useammin kuin kerran. Jos komissio aikoo käyttää tämän kohdan mukaisia valtuuksiaan, se ilmoittaa kyseisestä aikomuksesta kaikille muille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille. Kun tämän kohdan mukainen ilmoitus on annettu, muut jäsenvaltiot eivät saa aloittaa menettelyä samasta rikkomisesta, johon ilmoituksessa viitataan.