(7) Direktiivillä 2001/29/EY vahvistettu teknisten toimenpiteiden suoja on edelleen olennaisen tärkeä, jotta varmistetaan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille unionin oikeudessa myönnettyjen oikeuksien suoja ja niiden tehokas käyttäminen.
Tällainen suoja olisi pidettävä voimassa varmistaen samalla, että teknisten toimenpiteiden käyttö ei estä tässä direktiivissä säädettyjen poikkeusten ja rajoitusten hyödyntämistä.
Oikeudenhaltijoilla olisi oltava mahdollisuus varmistaa tämä vapaaehtoisin toimenpitein.
Oikeudenhaltijoiden olisi edelleen voitava vapaasti valita asianmukaiset keinot, jotta tässä direktiivissä säädettyihin poikkeuksiin ja rajoituksiin oikeutetuilla olisi mahdollisuus hyödyntää niitä.
Jollei vapaaehtoisia toimenpiteitä ole toteutettu, jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet direktiivin 2001/29/EY 6 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, myös silloin kun teokset ja muu suojattu aineisto saatetaan yleisön saataviin tilauspalvelujen välityksellä.
- = -
(11) Tekstin- ja tiedonlouhintaa koskevaan oikeudelliseen epävarmuuteen olisi puututtava säätämällä yliopistoja ja muita tutkimusorganisaatioita sekä kulttuuriperintölaitoksia varten pakollisesta poikkeuksesta, joka koskee yksinoikeutta kappaleen valmistamiseen ja oikeutta estää tietokannasta kopiointi.
Unionin nykyisessä tutkimuspolitiikassa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia kannustetaan yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa, joten sen mukaisesti tutkimusorganisaatioiden olisi myös oltava oikeutettuja tällaiseen poikkeukseen silloin, kun niiden tutkimustoimintaa harjoitetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa.
Tutkimusorganisaatioiden ja kulttuuriperintölaitosten olisi edelleenkin oltava oikeutettuja poikkeukseen, mutta niiden olisi niin ikään voitava käyttää yksityisiä kumppaneitaan tekstin- ja tiedonlouhinnan suorittamisessa, myös niiden teknisiä välineitä käyttämällä.
- = -
(15) Tutkimusorganisaatiot ja kulttuuriperintölaitokset voivat tietyissä tapauksissa, esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen tulosten todentamiseksi myöhemmin, joutua säilyttämään kopiot, jotka on valmistettu tekstin- ja tiedonlouhinnan suorittamiseksi sovellettavan poikkeuksen nojalla.
Tällaisissa tapauksissa kopiot olisi tallennettava suojattuun ympäristöön.
Jäsenvaltioiden olisi voitava määrittää kansallisella tasolla ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kopioiden säilyttämistä koskevia yksityiskohtaisia lisäsääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi mahdollisuutta nimittää luotettuja elimiä tällaisten kopioiden tallentamista varten.
Jotta poikkeuksen soveltamista ei tarpeettomasti rajoitettaisi, tällaisten yksityiskohtaisten sääntöjen olisi oltava oikeasuhteisia ja rajoituttava siihen, mikä on tarpeen kopioiden säilyttämiseksi turvallisesti ja luvattoman käytön estämiseksi.
Muun tieteellistä tutkimusta varten tapahtuvan käytön kuin tekstin- ja tiedonlouhinnan, kuten tieteellistä vertaisarviointia ja yhteistä tutkimusta varten tapahtuvan käytön, olisi soveltuvin osin edelleen kuuluttava direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 3 kohdan a alakohdassa säädetyn poikkeuksen tai rajoituksen soveltamisalaan.
- = -
(16) Kun otetaan huomioon pääsyä oikeudenhaltijoiden teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon koskevien pyyntöjen ja oikeudenhaltijoiden teosten tai muun suojatun aineiston latausten mahdollisesti suuri lukumäärä, oikeudenhaltijoiden olisi voitava soveltaa toimenpiteitä, kun on olemassa riski siitä, että niiden järjestelmien tai tietokantojen turvallisuus ja eheys voisivat vaarantua.
Tällaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien IP-osoitteen varmennus tai käyttäjän tunnistautuminen, voitaisiin esimerkiksi varmistaa, että ainoastaan henkilöillä, joilla on laillinen pääsy oikeudenhaltijoiden tietoihin, on pääsy niihin.
Näiden toimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa asiaan liittyviin riskeihin, ne eivät saisi ylittää sitä, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamiseksi eli järjestelmän turvallisuuden ja eheyden varmistamiseksi, eikä niillä saisi heikentää poikkeuksen tehokasta soveltamista.
- = -
(18) Sen lisäksi, että tekstin- ja tiedonlouhintatekniikoilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen yhteydessä, niin yksityiset kuin julkiset yhteisöt käyttävät niitä laajalti analysoidakseen suuria tietomääriä eri elämänaloilla ja moniin tarkoituksiin, kuten viranomaispalveluja, monimutkaisia liiketoimintapäätöksiä ja uusien sovellusten tai tekniikoiden kehittämistä varten.
Oikeudenhaltijoiden olisi edelleen voitava lisensoida tässä direktiivissä säädetyn pakollisen poikkeuksen, joka koskee tekstin- ja tiedonlouhintaa tieteellisiin tutkimustarkoituksiin, sekä direktiivissä 2001/29/EY säädettyjen voimassa olevien poikkeusten ja rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle jäävien teostensa tai muun suojatun aineistonsa käyttö.
Samalla olisi otettava huomioon, että tekstin- ja tiedonlouhintatekniikoiden käyttäjille saattaa aiheutua oikeudellista epävarmuutta siitä, voidaanko kappaleen valmistaminen ja kopiointi tekstin- ja tiedonlouhintaa varten suorittaa teoksista tai muusta suojatusta aineistosta, joihin on laillinen pääsy, erityisesti silloin, kun teknistä prosessia varten suoritettu kappaleen valmistaminen tai kopiointi ei täytä kaikkia direktiivin 2001/29/EY 5 artiklan 1 kohdassa säädetyn, tilapäistä kappaleen valmistamista koskevan voimassa olevan poikkeuksen edellytyksiä.
Jotta voitaisiin lisätä oikeusvarmuutta tällaisissa tapauksissa ja kannustaa innovointiin myös yksityisellä sektorilla, tällä direktiivillä olisi säädettävä tietyin edellytyksin poikkeuksesta tai rajoituksesta, joka koskee kappaleen valmistamista ja kopiointia teoksista tai muusta suojatusta aineistosta tekstin- ja tiedonlouhintaa varten, ja sallittava valmistettujen kopioiden säilyttäminen, niin kauan kuin se on tarpeen tekstin- ja tiedonlouhintaa varten.
- = -
(21) Tässä direktiivissä säädetty poikkeus tai rajoitus yksinomaan opetuksen havainnollistamista varten olisi ymmärrettävä siten, että se kattaa teosten tai muun suojatun aineiston digitaalisen käytön opetuksen, myös oppimistoiminnan, tukemiseen, rikastuttamiseen tai täydentämiseen.
Kyseisen poikkeuksen tai rajoituksen nojalla sallittu ohjelmistojen levitys olisi rajoitettava ohjelmistojen digitaaliseen siirtoon.
Useimmissa tapauksissa havainnollistamisen käsite viittaisi sen vuoksi vain teosten osien tai otteiden käyttöön, joka ei saisi korvata ensisijaisesti koulutusmarkkinoille tarkoitetun materiaalin ostamista.
Jäsenvaltioiden olisi poikkeusta tai rajoitusta täytäntöön pannessaan edelleen voitava erityyppisten teosten tai muun suojatun aineiston osalta tasapainotetulla tavalla vapaasti täsmentää, kuinka suuri osuus teoksesta tai muusta suojatusta aineistosta voidaan käyttää yksinomaan opetuksen havainnollistamiseen.
Poikkeuksen tai rajoituksen nojalla sallittujen käyttötarkoitusten olisi ymmärrettävä kattavan vammaisten henkilöiden erityiset saavutettavuustarpeet opetuksen havainnollistamisen yhteydessä.
- = -
(23) Eräissä jäsenvaltioissa on teosten ja muun suojatun aineiston koulutuskäytön helpottamiseksi käytössä erilaisia järjestelyjä, jotka perustuvat direktiivissä 2001/29/EY säädetyn poikkeuksen tai rajoituksen täytäntöönpanoon tai muita käyttötarkoituksia kattaviin lisensointisopimuksiin.
Tällaiset järjestelyt on yleensä kehitetty oppilaitosten ja koulutuksen eri tasojen tarpeet huomioon ottaen.
Vaikka onkin olennaisen tärkeää yhdenmukaistaa uuden pakollisen poikkeuksen tai rajoituksen soveltamisala digitaalisessa käytössä ja rajatylittävässä opetustoiminnassa, täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt voivat poiketa jäsenvaltiosta toiseen, siltä osin kuin ne eivät haittaa poikkeuksen tai rajoituksen tehokasta soveltamista taikka rajatylittävää käyttöä.
Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi voitava edelleen vapaasti edellyttää, että teosten tai muun suojatun aineiston käytössä kunnioitetaan tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden moraalisia oikeuksia.
Näin jäsenvaltioiden pitäisi voida hyödyntää kansallisella tasolla tehtyjä olemassa olevia järjestelyjä.
Jäsenvaltiot voisivat erityisesti päättää, että poikkeuksen tai rajoituksen täysimittainen tai osittainen soveltaminen olisi riippuvainen sellaisten soveltuvien lisenssien saatavuudesta, jotka kattavat vähintään samat käyttötarkoitukset kuin poikkeuksen tai rajoituksen nojalla sallitaan.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kun lisenssit kattavat vain osan poikkeuksen tai rajoituksen nojalla sallituista käyttötarkoituksista, kaikki muut käyttötarkoitukset jäävät edelleen poikkeuksen tai rajoituksen piiriin.
- = -
(24) Jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava vapaasti säätää, että oikeudenhaltijat saavat sopivan hyvityksen teostensa tai muun suojatun aineistonsa digitaalisesta käytöstä tässä direktiivissä säädetyn, opetuksen havainnollistamista varten myönnettävän poikkeuksen tai rajoituksen nojalla.
Asetettaessa sopiva hyvityksen mahdollinen taso olisi otettava asianmukaisesti huomioon muiden muassa jäsenvaltioiden koulutustavoitteet ja oikeudenhaltijoille aiheutuva haitta.
Jäsenvaltioiden, jotka päättävät säätää sopivasta hyvityksestä, olisi kannustettava käyttämään järjestelmiä, jotka eivät aiheuta oppilaitoksille hallinnollista rasitetta.
- = -
(28) Kulttuuriperintölaitoksilla ei välttämättä ole teknistä keinoa tai asiantuntemusta suorittaakseen kokoelmiensa säilyttämisen edellyttämät teot itse, etenkään digitaaliympäristössä, joten ne saattavat joutua käyttämään tässä muiden kulttuurilaitosten tai muiden kolmansien osapuolten apua.
Kulttuuriperintölaitosten olisi tässä direktiivissä säädetyn säilyttämistä varten tehtävän poikkeuksen nojalla voitava käyttää niiden puolesta ja vastuulla toimivia kolmansia osapuolia, mukaan lukien muissa jäsenvaltioissa toimivat kolmannet osapuolet, kopioiden valmistamiseksi.
- = -
(31) Kaikissa jäsenvaltioissa olisi oltava oikeudellisia mekanismeja, joiden perusteella asiaankuuluvien ja riittävän edustavien yhteishallinnointiorganisaatioiden kulttuuriperintölaitoksille kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston tiettyjä käyttötarkoituksia varten myöntämiä lisenssejä voitaisiin soveltaa myös niiden oikeudenhaltijoiden oikeuksiin, jotka eivät ole valtuuttaneet tähän edustavaa yhteishallinnointiorganisaatiota.
Tällaisten lisenssien olisi tämän direktiivin nojalla voitava kattaa kaikki jäsenvaltiot.
- = -
(32) Tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston kollektiivista lisensointia, eivät välttämättä ole ratkaisu kaikissa tapauksissa, joissa kulttuuriperintölaitoksilla on vaikeuksia saada oikeudenhaltijoilta kaikki tarvittavat luvat kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston käyttöön.
Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tietyntyyppisille teoksille tai muulle suojatulle aineistolle ei ole olemassa oikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin käytäntöä tai kun asiaankuuluva yhteishallinnointiorganisaatio ei ole riittävän edustava kyseessä olevien oikeudenhaltijoiden ja oikeuksien luokassa.
Näissä erityistapauksissa kulttuuriperintölaitosten olisi voitava saattaa niiden kokoelmiin pysyvästi kuuluvat kaupallisesta jakelusta poistuneet teokset tai muu suojattu aineisto saataviin verkossa kaikissa jäsenvaltioissa tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan yhdenmukaistetun poikkeuksen tai rajoituksen nojalla.
On tärkeää, että tällaisen poikkeuksen tai rajoituksen mukainen käyttö tapahtuu vain silloin, kun tietyt, varsinkin lisensointiratkaisujen saatavuutta koskevat edellytykset täyttyvät.
Sitä, että lisenssin ehdoista ei ole päästy sopimukseen, ei saisi tulkita siten, että lisensointipohjaisia ratkaisuja ei olisi saatavilla.
- = -
(33) Jäsenvaltioiden pitäisi tässä direktiivissä säädetyssä kehyksessä voida oikeudellisten perinteidensä, käytäntöjensä tai olosuhteidensa mukaisesti joustavasti valita se lisensointimekanismin täsmällinen tyyppi, kuten laajennettu kollektiivinen lisensointi tai edustusta koskevat olettamat, jonka ne ottavat käyttöön kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston käytölle kulttuuriperintölaitoksissa.
Jäsenvaltioiden pitäisi myös voida joustavasti määrittää ne vaatimukset, joiden täyttyessä yhteishallinnointiorganisaatioiden katsotaan olevan riittävän edustavia, kunhan tämä määrittäminen perustuu merkittävään määrään kyseessä olevan tyyppisten teosten tai muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoita, jotka ovat antaneet valtuutuksen kyseisen käyttötarkoituksen lisensointiin.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti vahvistaa erityissääntöjä, joita sovelletaan tapauksiin, joissa useampi kuin yksi yhteishallinnointiorganisaatio on edustava kyseessä olevissa teoksissa tai muussa suojatussa aineistossa, jolloin esimerkiksi edellytetään yhteislisenssejä tai sopimusta asiaankuuluvien organisaatioiden välillä.
- = -
(38) Määritettäessä, ovatko teokset tai muu suojattu aineisto kaupallisesta jakelusta poistuneita, olisi edellytettävä kohtuullisia toimia sen arvioimiseksi, ovatko ne yleisön saatavissa tavanomaisilla kaupan kanavilla, kun otetaan huomioon tietyn teoksen tai muun suojatun aineiston taikka teosjoukon tai muun suojatun aineiston ominaispiirteet.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää vastuiden kohdentuminen, kun kyse on kohtuullisten toimien toteuttamisesta.
Kohtuullisia toimia ei pitäisi joutua toistamaan ajan mittaan, mutta niissä olisi kuitenkin otettava huomioon myös helposti käytettävissä oleva näyttö siitä, että teokset ja muu suojattu aineisto ovat tulossa saataviin tavanomaisilla kaupan kanavilla.
Teoskohtaista arviointia olisi edellytettävä vain silloin, kun tämä katsotaan kohtuulliseksi ottaen huomioon asiaa koskevien tietojen saatavuus, kaupallisen saatavuuden todennäköisyys ja odotettavissa olevat transaktiokustannukset.
Teoksen tai muun suojatun aineiston saatavuuden todentamisen olisi tavallisesti tapahduttava siinä jäsenvaltiossa, johon kulttuuriperintölaitos on sijoittautunut, paitsi jos rajojen yli tapahtuva todentaminen katsotaan kohtuulliseksi, esimerkiksi silloin, kun on helposti saatavilla tietoa siitä, että kirjallinen teos on julkaistu ensimmäisen kerran jollakin tietyllä kielellä muussa jäsenvaltiossa.
Monissa tapauksissa teosjoukon tai muun suojatun aineiston kaupallisesta jakelusta poistunut asema voitaisiin määrittää oikeasuhteisella mekanismilla, kuten näytteenotolla.
Teoksen tai muun suojatun aineiston rajallisen saatavuuden, kuten sen saatavuuden käytetyn tavaran myyntiliikkeissä, tai teoreettisen mahdollisuuden saada lisenssi johonkin teokseen tai muuhun suojattuun aineistoon ei saisi katsoa tarkoittavan, että teos on yleisön saatavissa tavanomaisilla kaupan kanavilla.
- = -
(40) Sopimuksen tekevien kulttuuriperintölaitosten ja yhteishallinnointiorganisaatioiden olisi edelleen voitava vapaasti sopia lisenssin alueellisesta soveltamisalasta, myös mahdollisuudesta kattaa kaikki jäsenvaltiot, lisenssimaksusta ja sallituista käyttötarkoituksista.
Tällaisten lisenssien kattama käyttö ei saisi tapahtua voitontavoittelua varten silloinkaan, kun kopioita levittää kulttuuriperintölaitos, kuten jotakin näyttelyä koskevassa myynninedistämismateriaalissa.
Koska kulttuuriperintölaitosten kokoelmien digitointi voi edellyttää huomattavia investointeja, tässä direktiivissä säädettyjen mekanismien nojalla myönnettyjen lisenssien ei myöskään pitäisi estää kulttuuriperintölaitoksia kattamasta lisenssin kustannuksia sekä lisenssin kattamien teosten tai muun suojatun aineiston digitoinnin ja levittämisen kustannuksia.
- = -
(44) Vaikutukseltaan laajennettujen kollektiivisen lisensoinnin mekanismien avulla yhteishallinnointiorganisaatio voi tarjota lisenssejä kollektiivisen lisensoinnin elimenä oikeudenhaltijoiden puolesta riippumatta siitä, ovatko nämä antaneet organisaatiolle tähän valtuutuksen.
Tällaisiin mekanismeihin perustuvat järjestelmät, kuten laajennettu kollektiivinen lisensointi, lailliset valtuutukset tai edustusta koskevat olettamat, ovat useissa jäsenvaltioissa vakiintunut käytäntö, ja niitä voidaan käyttää eri aloilla.
Kaikkien osapuolten kannalta toimiva tekijänoikeudellinen kehys edellyttää oikeasuhteisten, laillisten mekanismien saatavuutta teosten tai muun suojatun aineiston lisensointiin.
Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi voitava käyttää ratkaisuja, joiden mukaan yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tarjota mahdollisesti suuria määriä teoksia tai muuta suojattua aineistoa kattavia lisenssejä tiettyihin käyttötarkoituksiin ja jakaa tällaisista lisensseistä saadut tulot oikeudenhaltijoille direktiivin 2014/26/EU mukaisesti.
- = -
(46) Kun otetaan huomioon, että digitaaliaikana on koko ajan tärkeämpää kyetä tarjoamaan joustavia lisensointijärjestelmiä ja että tällaisia järjestelmiä käytetään yhä enemmän, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää lisensointimekanismeista, joiden ansiosta yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tehdä lisensointisopimuksia vapaaehtoisesti riippumatta siitä, ovatko kaikki oikeudenhaltijat antaneet asianomaiselle organisaatiolle tähän valtuutuksen.
Jäsenvaltioiden olisi kyettävä pitämään voimassa ja ottamaan käyttöön tällaisia mekanismeja kansallisten perinteidensä, käytäntöjensä tai olosuhteidensa mukaisesti, jollei tässä direktiivissä säädetyistä suojakeinoista muuta johdu, unionin oikeutta ja unionin kansainvälisiä velvoitteita noudattaen.
Tällaisilla mekanismeilla olisi oltava vaikutus ainoastaan asianomaisen jäsenvaltioiden alueella, jollei unionin oikeudessa toisin säädetä.
Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti valita se mekanismin tyyppi, jonka mukaan teoksia tai muuta suojattua aineistoa koskevia lisenssejä voidaan laajentaa kattamaan niiden oikeudenhaltijoiden oikeudet, jotka eivät ole antaneet valtuutusta sopimuksen tekevälle organisaatiolle, edellyttäen, että tällainen mekanismi noudattaa unionin oikeutta, mukaan lukien direktiivissä 2014/26/EU säädetyt kollektiivista oikeuksien hallinnointia koskevat säännöt.
Tällaisilla mekanismilla olisi erityisesti myös varmistettava, että direktiivin 2014/26/EU 7 artiklaa sovelletaan niihin oikeudenhaltijoihin, jotka eivät ole sopimuksen tekevän organisaation jäseniä.
Tällaisiin mekanismeihin voisivat sisältyä laajennettu kollektiivinen lisensointi, lailliset valtuutukset ja edustusta koskevat olettamat.
Kollektiivista lisensointia koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden olemassa oleviin mahdollisuuksiin soveltaa pakollista oikeuksien kollektiivista hallinnointia tai muita vaikutukseltaan laajennettuja kollektiivisen lisensoinnin mekanismeja, kuten neuvoston direktiivin 93/83/ETY (12) 3 artiklaan sisältyvää mekanismia.
- = -
(48) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaisia suojakeinoja niiden oikeudenhaltijoiden oikeutettujen etujen suojelemiseksi, jotka eivät ole valtuuttaneet lisenssin tarjoavaa organisaatiota, ja että näitä suojakeinoja sovelletaan syrjimättömästi.
Jotta mekanismien laajennettu vaikutus olisi perusteltu, tällaisen organisaation olisi oikeudenhaltijoiden antamien valtuutusten perusteella oltava riittävän edustava teosten tai muun suojatun aineiston tyyppien ja lisenssin kohteena olevien oikeuksien suhteen.
Jäsenvaltioiden olisi määritettävä vaatimukset, joiden on täytyttävä, jotta näiden organisaatioiden katsotaan olevan riittävän edustavia, ottaen huomioon yhteishallinnointiorganisaation hallinnoimien oikeuksien luokka, organisaation kyky hallinnoida oikeuksia vaikuttavasti, luova toimiala, jolla se toimii, sekä se, kattaako organisaatio merkittävän määrän kyseessä olevan tyyppisten teosten tai muun suojatun aineiston oikeudenhaltijoita, jotka ovat antaneet valtuutuksen kyseisen tyyppisen käytön lisensointiin, myös direktiivin 2014/26/EU mukaisesti.
Jotta voitaisiin varmistaa oikeusvarmuus ja luottamus mekanismeihin, jäsenvaltioiden olisi voitava päättää kenellä on määrä olla oikeudellinen vastuu niiden käyttötarkoitusten osalta, joihin lisenssisopimuksella on annettu lupa.
Tasapuolinen kohtelu olisi taattava kaikille oikeudenhaltijoille, joiden teoksia hyödynnetään lisenssin nojalla, myös ja erityisesti kun kyseessä on lisensointia ja korvauksen jakamista koskevien tietojen saatavuus. Tiedottamistoimenpiteiden olisi oltava vaikuttavia lisenssin koko voimassaolon ajan, ja niistä ei saisi aiheutua suhteetonta hallinnollista rasitetta käyttäjille, yhteishallinnointiorganisaatioille tai oikeudenhaltijoille sekä ilman, että niistä tarvitsee ilmoittaa kullekin oikeudenhaltijalle erikseen.
- = -
(52) Jotta voitaisiin helpottaa audiovisuaalisia teoksia koskevien oikeuksien lisensointia tilausvideopalveluissa, jäsenvaltiot olisi velvoitettava tarjoamaan neuvottelumekanismi, jossa sopimukseen pyrkivät osapuolet voivat saada apua puolueettomalta elimeltä taikka yhdeltä tai useammalta sovittelijalta.
Jäsenvaltioiden olisi voitava tätä varten joko luoda uusi elin tai käyttää olemassa olevaa, tällä direktiivillä vahvistetut edellytykset täyttävää elintä.
Jäsenvaltioiden olisi voitava nimetä yksi tai useampi toimivaltainen elin tai sovittelija.
Tällaisen elimen tai tällaisten sovittelijoiden olisi tavattava osapuolet ja autettava neuvotteluissa tarjoamalla ammattimaista, puolueetonta ja ulkopuolista neuvontaa.
Kun neuvotteluihin osallistuu osapuolia eri jäsenvaltioista ja kun nämä osapuolet päättävät käyttää neuvotottelumekanismia, osapuolten olisi sovittava etukäteen toimivaltaisesta jäsenvaltiosta.
Tällainen elin voisi tai tällaiset sovittelijat voisivat tavata osapuolet helpottaakseen neuvottelujen aloittamista tai neuvottelujen kuluessa helpottaakseen sopimuksen tekemistä.
Tähän neuvottelumekanismiin ja myöhempään sopimusten tekemiseen osallistumisen olisi oltava vapaaehtoista, eikä se saisi vaikuttaa osapuolten sopimusvapauteen.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti päättää neuvottelumekanismin täsmällisestä toiminnasta, mukaan lukien neuvotteluissa annettavan avun ajoitus ja kesto sekä kustannusten kantaminen.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hallinnollinen ja taloudellinen rasite pysyy oikeasuhteisena, jotta voitaisiin taata neuvottelumekanismin tehokkuus. Jäsenvaltioiden olisi kannustettava vuoropuheluun edustavien organisaatioiden välillä ilman, että sen tarvitsee olla jäsenvaltioille velvoite.
- = -
(73) Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden korvauksen olisi oltava asianmukainen ja oikeasuhteinen lisensoitujen tai siirrettyjen oikeuksien tosiasialliseen tai mahdolliseen taloudelliseen arvoon nähden, kun otetaan huomioon tekijän tai esittävän taiteilijan panostus koko teoksessa tai muussa suojatussa aineistossa ja kaikki muut tapauksen olosuhteet, kuten markkinakäytännöt tai teoksen tosiasiallinen hyödyntäminen.
Myös kertamaksu voi olla oikeasuhteinen korvaus, mutta tämä ei saisi olla pääsääntö.
Jäsenvaltioilla olisi kunkin alan erityispiirteet huomioon ottaen oltava mahdollisuus määritellä kertamaksun soveltamista koskevia erityistapauksia.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti panna täytäntöön asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen periaate erilaisilla olemassa olevilla tai äskettäin käyttöön otetuilla mekanismeilla, joihin voivat sisältyä kollektiivinen sopiminen ja muut mekanismit, edellyttäen, että tällaiset mekanismit ovat sovellettavan unionin oikeuden mukaisia.
- = -
(75) Koska tekijät ja esittävät taiteilijat ovat lisenssin myöntäessään tai oikeutensa siirtäessään yleensä heikommassa sopimusasemassa, he tarvitsevat tietoa arvioidakseen oikeuksiensa jatkuneen taloudellisen arvon lisenssistä tai siirrosta saamaansa korvaukseen verrattuna, mutta usein he huomaavat avoimuudessa olevan puutteita.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden korvaukseen sovellettavan järjestelmän avoimuuden ja tasapainon kannalta onkin tärkeää, että heidän sopimuskumppaninsa tai oikeudenomistajansa jakavat riittäviä ja täsmällisiä tietoja.
Tietojen olisi oltava ajantasaisia, jotta on mahdollista saada viimeaikaista tietoa, niiden olisi oltava teoksen tai esityksen hyödyntämisen kannalta merkityksellisiä, ja niiden olisi oltava tyhjentäviä niin, että ne kattavat kaikki tapauksen kannalta merkitykselliset tulonlähteet, mukaan lukien soveltuvin osin tuotemyyntitulot.
Niin kauan kuin hyödyntäminen jatkuu, tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuskumppanien olisi annettava heille saatavilla olevaa tietoa kaikista hyödyntämistavoista ja kaikista kyseeseen tulevista tuloista maailmanlaajuisesti niin säännöllisesti, kuin on kyseessä olevan alan kannalta tarkoituksenmukaista, mutta vähintään vuosittain.
Tiedot olisi annettava tavalla, joka on tekijälle tai esittävälle taiteilijalle ymmärrettävä, ja niiden perusteella olisi voitava tosiasiallisesti arvioida kyseisten oikeuksien taloudellinen arvo. Avoimuusvelvoitetta olisi silti sovellettava vain silloin, kun on kyse tekijänoikeuden kannalta merkityksellisistä oikeuksista.
Sellaisten henkilötietojen, kuten yhteystietojen ja korvausta koskevien tietojen, jotka ovat tarpeen, jotta tekijät ja esittävät taiteilijat voidaan pitää ajan tasalla heidän teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä, käsittely olisi toteutettava asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.
- = -
(76) Jotta voitaisiin varmistaa, että hyödyntämiseen liittyvät tiedot annetaan tekijöille ja esittäville taiteilijoille asiaankuuluvasti myös tapauksissa, joissa oikeudet on alilisensoitu muille osapuolille, jotka hyödyntävät oikeuksia, tällä direktiivillä annetaan tekijöille ja esittäville taiteilijoille oikeus pyytää merkityksellisiä lisätietoja oikeuksien hyödyntämisestä, mikäli ensimmäinen sopimuskumppani on antanut heille saatavilla olevat tiedot mutta nämä tiedot eivät ole riittäviä heidän oikeuksiensa taloudellisen arvon arvioimiseksi.
Tämä pyyntö olisi joko osoitettava suoraan alilisenssinsaajalle tai tehtävä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sopimuskumppanien välityksellä.
Tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden sekä heidän sopimuskumppaniensa olisi voitava sopia jaettujen tietojen pitämisestä luottamuksellisina, mutta tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla olisi aina oltava mahdollisuus käyttää jaettuja tietoja tämän direktiivin mukaisten oikeuksiensa käyttämiseksi.
Jäsenvaltioilla olisi unionin oikeuden mukaisesti oltava mahdollisuus säätää lisätoimenpiteistä, jotta varmistettaisiin avoimuus tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden kannalta.
- = -
(79) Tekijät ja esittävät taiteilijat ovat usein haluttomia vaatimaan oikeuksiaan sopimuskumppaneiltaan tuomioistuimessa.
Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi säädettävä vaihtoehtoisesta riitojenratkaisumenettelystä, jolla käsitellään avoimuusvelvoitteisiin ja sopimuksen kohtuullistamismekanismiin liittyviä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tai heidän puolestaan toimivien edustajien vaatimuksia.
Jäsenvaltioiden olisi tätä varten voitava joko perustaa uusi elin tai mekanismi taikka käyttää olemassa olevaa, tällä direktiivillä vahvistetut edellytykset täyttävää elintä riippumatta siitä, ovatko kyseiset elimet tai mekanismit toimialavetoisia tai julkisia, myös silloin, kun ne ovat osa kansallista tuomioistuinjärjestelmää.
Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti päättää, miten riitojenratkaisumenettelyn kustannukset olisi kohdennettava.
Tällainen vaihtoehtoinen riitojenratkaisumenettely ei saisi vaikuttaa osapuolten oikeuteen vaatia ja puolustaa oikeuksiaan tuomioistuinteitse.
- = -
(80) Kun tekijät ja esittävät taiteilijat lisensoivat tai siirtävät oikeutensa, he odottavat, että heidän teostaan tai esitystään hyödynnetään.
Voi kuitenkin käydä niin, että teoksia tai esityksiä, joita koskevat oikeudet on lisensoitu tai siirretty, ei hyödynnetä lainkaan.
Kun nämä oikeudet on siirretty yksinoikeudella, tekijät ja esittävät taiteilijat eivät voi kääntyä toisen kumppanin puoleen teostensa tai esitystensä hyödyntämiseksi.
Tällaisessa tapauksessa tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden olisi voitava kohtuullisen ajan kuluttua hyödyntää oikeuksiensa peruuttamiseksi mekanismia, jolla he voivat siirtää tai lisensoida oikeutensa toiselle henkilölle.
Koska teosten tai esitysten hyödyntäminen voi vaihdella aloittain, kansallisella tasolla voitaisiin vahvistaa erityissäännöksiä, joissa otetaan huomioon alojen, kuten audiovisuaalialan, tai teosten tai esitysten erityispiirteet, ja säätää etenkin peruuttamisoikeutta koskevista määräajoista.
Jotta voitaisiin suojella lisenssinsaajien ja oikeuksien siirronsaajien oikeutettuja etuja ja estää väärinkäytökset ja kun otetaan huomioon, että tarvitaan tietty aika, ennen kuin teosta tai esitystä tosiasiallisesti hyödynnetään, tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden olisi voitava käyttää peruuttamisoikeutta tiettyjen menettelyvaatimusten mukaisesti ja vasta tietyn ajan kuluttua lisenssi- tai siirtosopimuksen tekemisestä.
Jäsenvaltioiden olisi oltava mahdollista säännellä peruuttamisoikeuden käyttämistä, kun teoksilla tai esityksillä on enemmän kuin yksi tekijä tai esittävä taiteilija, yksilöllisten panostusten suhteellinen merkitys huomioon ottaen.
- = -