Diritto d'autore 2019/0790 FI

Jäsenvaltioiden on kuultava oikeudenhaltijoita, yhteishallinnointiorganisaatioita ja kulttuuriperintölaitoksia kullakin alalla, ennen kuin vahvistetaan erityisvaatimuksia 8 artiklan 5 kohdan nojalla, ja kannustettava säännölliseen vuoropuheluun käyttäjiä ja oikeudenhaltijoita edustavien organisaatioiden, mukaan lukien yhteishallinnointiorganisaatiot, ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien organisaatioiden välillä alakohtaisesti, edistettävä 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjen lisensointimekanismien merkityksellisyyttä ja käytettävyyttä sekä varmistettava, että tässä luvussa tarkoitetut oikeudenhaltijoiden suojakeinot ovat vaikuttavia.

2 LUKU

Toimenpiteet kollektiivisen lisensoinnin helpottamiseksi

12 artikla

Vaikutukseltaan laajennettu kollektiivinen lisensointi

1. Jäsenvaltiot voivat säätää, siltä osin kuin kyseessä on käyttö niiden alueella ja jollei tässä artiklassa säädetyistä suojakeinoista muuta johdu, että kun direktiivin 2014/26/EU täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluva yhteishallinnointiorganisaatio oikeudenhaltijoiden antamien valtuutustensa mukaisesti tekee lisensointisopimuksen teosten tai muun suojatun aineiston hyödyntämisestä

a)	tällainen sopimus voidaan laajentaa koskemaan sellaisten oikeudenhaltijoiden oikeuksia, jotka eivät ole valtuuttaneet kyseistä yhteishallinnointiorganisaatiota edustamaan itseään siirron, lisenssin tai jonkin muun sopimusjärjestelyn nojalla; tai

b)	tällaisen sopimuksen suhteen organisaatiolla on laillinen valtuutus tai sen oletetaan edustavan oikeudenhaltijoita, jotka eivät ole antaneet organisaatiolle valtuutusta.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettua lisensointimekanismia sovelletaan ainoastaan tarkasti määritellyillä käyttöalueilla, joilla lupien saaminen oikeudenhaltijoilta erikseen on tyypillisesti siinä määrin työlästä ja epäkäytännöllistä, että vaadittavan lisensointitransaktion toteutuminen on käytön taikka kyseisen tyyppisten teosten tai muun suojatun aineiston kohteiden luonteen vuoksi epätodennäköistä, ja niiden on varmistettava, että tällaisella lisensointimekanismilla suojataan oikeudenhaltijoiden oikeutetut edut.

3. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä seuraavista suojakeinoista:

a)	yhteishallinnointiorganisaatio on valtuutustensa perusteella riittävän edustava oikeudenhaltijoiden suhteen kyseessä olevassa teosten tai muun suojatun aineiston tyypissä ja lisenssin kohteena olevien oikeuksien suhteen kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)	kaikille oikeudenhaltijoille taataan tasapuolinen kohtelu, myös lisenssin ehtojen osalta;

c)	oikeudenhaltijat, jotka eivät ole antaneet valtuutusta lisenssin myöntävälle organisaatiolle, voivat milloin tahansa helposti ja vaikuttavasti sulkea teoksensa tai muun suojatun aineistonsa tämän artiklan mukaisesti perustetun lisensointimekanismin ulkopuolelle; ja

toteutetaan kohtuullisen pituisen ajan, ennen kuin teoksia tai muuta suojattua aineistoa käytetään lisenssin nojalla oikeudenhaltijoihin kohdistuvia aiheellisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka koskevat yhteishallinnointiorganisaation mahdollisuutta lisensoida teoksia tai muuta suojattua aineistoa, sitä, että lisensointi tapahtuu tämän artiklan mukaisesti, ja c alakohdassa tarkoitettuja oikeudenhaltijoiden käytössä olevia vaihtoehtoja. Tiedottamistoimenpiteiden on oltava vaikuttavia ilman, että niistä tarvitsee ilmoittaa kullekin oikeudenhaltijalle erikseen.

4. Tämä artikla ei vaikuta vaikutukseltaan laajennettujen kollektiivisen lisensoinnin mekanismien soveltamiseen muiden unionin oikeuden säännösten mukaisesti, mukaan lukien säännökset, joilla poikkeukset tai rajoitukset sallitaan.

Tätä artiklaa ei sovelleta oikeuksien pakolliseen kollektiiviseen hallinnointiin.

Direktiivin 2014/26/EU 7 artiklaa sovelletaan tässä artiklassa säädettyyn lisensointimekanismiin.

5. Jos jäsenvaltio säätää kansallisessa lainsäädännössään tämän artiklan mukaisesta lisensointimekanismista, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle asiaa koskevien kansallisten säännösten soveltamisala, niiden lisenssien tarkoitukset ja tyypit, jotka kyseisten säännösten nojalla voidaan ottaa käyttöön, lisenssejä kyseisen lisensointimekanismin mukaisesti myöntävien organisaatioiden yhteystiedot sekä se, miten voi saada tietoa lisensoinnista ja 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista oikeudenhaltijoiden käytössä olevista vaihtoehdoista. Komissio julkaisee nämä tiedot.

6. Tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti saatujen tietojen ja direktiivin 2001/29/EY 12 artiklan 3 kohdalla perustetussa yhteyskomiteassa käytyjen keskustelujen perusteella komissio antaa viimeistään 10 päivänä huhtikuuta 2021 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lisensointimekanismien käytöstä unionissa, niiden vaikutuksesta lisensointiin ja oikeudenhaltijoihin, myös oikeudenhaltijoihin, jotka eivät ole lisenssejä myöntävän organisaation jäseniä tai jotka ovat muun jäsenvaltion kansalaisia tai asuvat muussa jäsenvaltiossa, niiden vaikuttavuudesta kulttuurisisällön levittämisen helpottamisessa sekä vaikutuksesta sisämarkkinoihin, mukaan lukien rajatylittävä palvelujen tarjoaminen ja kilpailu. Kyseiseen kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus, myös tällaisten kansallisten mekanismien rajatylittävän vaikutuksen osalta.

3 LUKU

Pääsy audiovisuaalisiin teoksiin ja niiden saatavuus tilausvideoalustoilla

19 artikla

Avoimuusvelvoite

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijät ja esittävät taiteilijat saavat säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa, ja kunkin alan erityispiirteet huomioon ottaen ajantasaisia, merkityksellisiä ja kattavia tietoja teostensa ja esitystensä hyödyntämisestä osapuolilta, joille he ovat lisensoineet tai siirtäneet oikeutensa, tai luovutuksensaajiltaan, varsinkin hyödyntämistapojen, kaikkien syntyneiden tulojen ja maksettavan korvauksen osalta.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun 1 kohdassa tarkoitetut oikeudet on myöhemmin lisensoitu, tekijät ja esittävät taiteilijat tai heidän edustajansa saavat pyynnöstään alilisenssinsaajilta lisätietoja, jos heidän ensimmäisellä sopimuskumppanillaan ei ole kaikkia tietoja, jotka olisivat tarpeen 1 kohtaa sovellettaessa.

Kun näitä lisätietoja pyydetään, tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden ensimmäisen sopimuskumppanin on annettava tietoja alilisenssinsaajien henkilöllisyydestä.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että ensimmäisen alakohdan mukainen alilisenssinsaajien pyyntö alilisenssinsaajille tehdään suoraan tai välillisesti tekijän tai esittävän taiteilijan sopimuskumppanin välityksellä.

3. Edellä 1 kohdassa säädetyn velvoitteen on oltava oikeasuhteinen ja vaikuttava, jotta voidaan varmistaa korkeatasoinen avoimuus kaikilla aloilla. Jäsenvaltiot voivat säätää, että asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa 1 kohdassa säädetystä velvoitteesta aiheutuva hallinnollinen taakka muodostuisi kohtuuttomaksi teoksen tai esityksen hyödyntämisen tuottamat tulot huomioon ottaen, velvoite rajataan koskemaan tietojen niitä tyyppejä sekä tasoa, joita tällaisissa tapauksissa voidaan kohtuudella odottaa.

4. Jäsenvaltiot voivat päättää, että tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta, kun tekijän tai esittävän taiteilijan panostus ei ole merkittävä koko teoksen tai esityksen huomioon ottaen, paitsi jos tekijä tai esittävä taiteilija osoittaa tarvitsevansa tiedot voidakseen käyttää 20 artiklan 1 kohdan mukaisia oikeuksiaan ja pyytää tietoja tähän tarkoitukseen.

5. Jäsenvaltiot voivat säätää, että kun kyse on sopimuksista, joihin sovelletaan kollektiivisen sopimisen tuloksena tehtyä sopimusta tai jotka perustuvat tällaiseen sopimukseen, sovelletaan kyseisen kollektiivisen sopimisen tuloksena tehdyn sopimuksen avoimuussääntöjä, edellyttäen, että kyseiset säännöt täyttävät 1–4 kohdassa säädetyt kriteerit.

6. Sovellettaessa direktiivin 2014/26/EU 18 artiklaa tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta sopimuksiin, joita tekevät kyseisen direktiivin 3 artiklan a ja b alakohdassa määritellyt yhteisöt tai muut kyseisen direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluvat yhteisöt.

20 artikla

Sopimuksen kohtuullistamismekanismi

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos ei ole olemassa sovellettavaa kollektiivisen sopimisen tuloksena tehtyä sopimusta, jossa määrätään tässä artiklassa säädettyä mekanismia vastaavasta mekanismista, tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla tai heidän edustajillaan on oikeus vaatia asianmukainen ja sopiva lisäkorvaus osapuolelta, jonka kanssa he ovat tehneet sopimuksen oikeuksiensa hyödyntämisestä, tai tällaisen osapuolen oikeudenomistajilta, kun alun perin sovittu korvaus osoittautuu suhteettoman pieneksi verrattuna kaikkiin teosten tai esitysten hyödyntämisestä myöhemmin syntyneisiin merkityksellisiin tuloihin.

2. Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sopimuksiin, joita tekevät direktiivin 2014/26/EU 3 artiklan a ja b alakohdassa määritellyt yhteisöt tai muut yhteisöt, jotka kuuluvat jo kyseisen direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten sääntöjen soveltamisalaan.

22 artikla

Peruuttamisoikeus

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun tekijä tai esittävä taiteilija on lisensoinut tai siirtänyt teosta tai muuta suojattua aineistoa koskevat oikeutensa yksinomaisesti, tekijä tai esittävä taiteilija voi peruuttaa lisenssin tai oikeuksien siirron kokonaan tai osittain, jos tätä teosta tai muuta suojattua aineistoa ei hyödynnetä.

2. Kansallisessa lainsäädännössä voidaan vahvistaa 1 kohdassa säädettyä peruuttamismekanismia koskevia erityissäännöksiä, joissa otetaan huomioon seuraavat seikat:

a)	eri alojen erityispiirteet sekä erityyppiset teokset ja esitykset; ja

silloin, kun teos tai muu suojattu aineisto sisältää useamman kuin yhden tekijän tai esittävän taiteilijan panostuksen, yksilöllisten panostusten suhteellinen merkitys ja kaikkien niiden tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeutetut edut, joihin yksittäisen tekijän tai esittävän taiteilijan peruuttamismekanismin soveltaminen vaikuttaa.

Jäsenvaltiot voivat sulkea teoksia tai muuta suojattua aineistoa peruuttamismekanismin soveltamisen ulkopuolelle, jos tällaiset teokset tai muu suojattu aineisto yleensä sisältävät panostuksia useilta tekijöiltä tai esittäviltä taiteilijoilta.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että peruuttamismekanismia voidaan soveltaa vain tietyn määräajan kuluessa, kun tällainen rajoitus on alan erityispiirteet taikka kyseisen teoksen tai muun suojatun aineiston tyyppi huomioon ottaen perusteltua.

Jäsenvaltiot voivat säätää, että tekijät tai esittävät taiteilijat voivat halutessaan päättää sopimuksen yksinomaisen luonteen sen sijasta, että he peruuttaisivat lisenssin tai oikeuksien siirron.

3. Jäsenvaltioiden on säädettävä, että 1 kohdassa säädettyä peruuttamismekanismia voidaan käyttää ainoastaan kohtuullisen ajan kuluttua lisenssisopimuksen tekemisestä tai oikeuksien siirtämisestä. Tekijän tai esittävän taiteilijan on ilmoitettava asiasta henkilölle, jolle oikeudet on lisensoitu tai siirretty, ja vahvistettava asianmukainen määräaika, johon mennessä lisensoitujen tai siirrettyjen oikeuksien hyödyntämisen on määrä tapahtua. Tekijä tai esittävä taiteilija voi kyseisen määräajan päätyttyä halutessaan päättää sopimuksen yksinomaisen luonteen lisenssin tai oikeuksien siirron peruuttamisen sijasta.

4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos oikeuksien hyödyntämättä jättäminen johtuu valtaosin olosuhteista, jotka tekijän tai esittävä taiteilijan voidaan kohtuudella odottaa korjaavan.

5. Jäsenvaltiot voivat säätää, että 1 kohdassa säädetyt peruuttamismekanismista poikkeavat sopimusmääräykset ovat täytäntöönpanokelpoisia vain, jos ne perustuvat kollektiivisen sopimisen tuloksena tehtyyn sopimukseen.

whereas

(32) Tämän direktiivin säännökset, jotka koskevat kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston kollektiivista lisensointia, eivät välttämättä ole ratkaisu kaikissa tapauksissa, joissa kulttuuriperintölaitoksilla on vaikeuksia saada oikeudenhaltijoilta kaikki tarvittavat luvat kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten tai muun suojatun aineiston käyttöön.
Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun tietyntyyppisille teoksille tai muulle suojatulle aineistolle ei ole olemassa oikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin käytäntöä tai kun asiaankuuluva yhteishallinnointiorganisaatio ei ole riittävän edustava kyseessä olevien oikeudenhaltijoiden ja oikeuksien luokassa.
Näissä erityistapauksissa kulttuuriperintölaitosten olisi voitava saattaa niiden kokoelmiin pysyvästi kuuluvat kaupallisesta jakelusta poistuneet teokset tai muu suojattu aineisto saataviin verkossa kaikissa jäsenvaltioissa tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan yhdenmukaistetun poikkeuksen tai rajoituksen nojalla.
On tärkeää, että tällaisen poikkeuksen tai rajoituksen mukainen käyttö tapahtuu vain silloin, kun tietyt, varsinkin lisensointiratkaisujen saatavuutta koskevat edellytykset täyttyvät.
Sitä, että lisenssin ehdoista ei ole päästy sopimukseen, ei saisi tulkita siten, että lisensointipohjaisia ratkaisuja ei olisi saatavilla.

- = -

(35) Asianmukaisia suojakeinoja olisi oltava saatavilla kaikille oikeudenhaltijoille, joille olisi annettava mahdollisuus sulkea pois lisensointimekanismien sekä tällä direktiivillä käyttöön otetun kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten ja muun suojatun aineiston käyttöä koskevan poikkeuksen tai rajoituksen soveltaminen suhteessa kaikkiin teoksiinsa tai muuhun suojattuun aineistoonsa, suhteessa kaikkiin lisensseihin tai kaikkiin poikkeuksen, suhteessa rajoituksen mukaisiin käyttötarkoituksiin, suhteessa tiettyihin teoksiin tai muuhun suojattuun aineistoon tai suhteessa tiettyihin lisensseihin tai tiettyihin poikkeuksen tai rajoituksen mukaisiin käyttötarkoituksiin milloin tahansa ennen lisenssin voimassaoloa tai sen aikana taikka ennen poikkeuksen tai rajoituksen mukaista käyttöä tai sen aikana.
Näitä lisensointimekanismeja koskevien edellytysten ei pitäisi vaikuttaa niiden käytännön merkitykseen kulttuuriperintölaitoksille.
On tärkeää, että kun oikeudenhaltija sulkee pois tällaisten mekanismien taikka tällaisen poikkeuksen tai rajoituksen soveltamisen yhteen tai useampaan teokseen tai muuhun suojattuun aineistoon, kaikki senhetkinen käyttö lopetetaan kohtuullisen ajan kuluessa, ja kun käyttö tapahtuu kollektiivisen lisenssin nojalla, yhteishallinnointiorganisaatiot lopettavat tiedon saatuaan asianomaiset käyttötarkoitukset kattavien lisenssien myöntämisen.
Sen, että oikeudenhaltijat tekevät tällaisen poissulkemisen, ei pitäisi vaikuttaa niiden vaatimuksiin, jotka koskevat lisenssin alaisen teoksen tai muun suojatun aineiston tosiasiallisesta käytöstä saatavaa korvausta.

- = -

(44) Vaikutukseltaan laajennettujen kollektiivisen lisensoinnin mekanismien avulla yhteishallinnointiorganisaatio voi tarjota lisenssejä kollektiivisen lisensoinnin elimenä oikeudenhaltijoiden puolesta riippumatta siitä, ovatko nämä antaneet organisaatiolle tähän valtuutuksen.
Tällaisiin mekanismeihin perustuvat järjestelmät, kuten laajennettu kollektiivinen lisensointi, lailliset valtuutukset tai edustusta koskevat olettamat, ovat useissa jäsenvaltioissa vakiintunut käytäntö, ja niitä voidaan käyttää eri aloilla.
Kaikkien osapuolten kannalta toimiva tekijänoikeudellinen kehys edellyttää oikeasuhteisten, laillisten mekanismien saatavuutta teosten tai muun suojatun aineiston lisensointiin.
Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi voitava käyttää ratkaisuja, joiden mukaan yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tarjota mahdollisesti suuria määriä teoksia tai muuta suojattua aineistoa kattavia lisenssejä tiettyihin käyttötarkoituksiin ja jakaa tällaisista lisensseistä saadut tulot oikeudenhaltijoille direktiivin 2014/26/EU mukaisesti.

- = -

(45) Eräiden käyttötarkoitusten vuoksi ja siksi, että teosten tai muun suojatun aineiston määrä on yleensä suuri, transaktiokustannukset, jotka aiheutuvat oikeuksien selvityksestä erikseen jokaisen asianomaisen oikeudenhaltijan kanssa, ovat kohtuuttoman korkeat.
Tämän seurauksena on epätodennäköistä, että ilman vaikuttavia kollektiivisen lisensoinnin mekanismeja kaikki tällaisten teosten tai muun suojatun aineiston käytön mahdollistamiseksi kyseisillä aloilla vaadittavat transaktiot toteutuvat.
Yhteishallinnointiorganisaatioiden toteuttaman laajennetun kollektiivisen lisensoinnin ja vastaavien mekanismien ansiosta voi olla mahdollista tehdä sopimuksia näillä aloilla, kun oikeudenhaltijoiden valtuutukseen perustuva kollektiivinen lisensointi ei tarjoa tyhjentävää ratkaisua, jolla katettaisiin kaikki käytettävät teokset tai muu suojattu aineisto. Tällaiset mekanismit täydentävät oikeudenhaltijoiden yksittäiseen valtuutukseen perustuvaa oikeuksien kollektiivista hallinnointia tarjoamalla käyttäjille tietyissä tapauksissa täyden oikeusvarmuuden.
Samalla ne antavat oikeudenhaltijoille tilaisuuden hyötyä teostensa oikeutetusta käytöstä.

- = -

(46) Kun otetaan huomioon, että digitaaliaikana on koko ajan tärkeämpää kyetä tarjoamaan joustavia lisensointijärjestelmiä ja että tällaisia järjestelmiä käytetään yhä enemmän, jäsenvaltioiden olisi voitava säätää lisensointimekanismeista, joiden ansiosta yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tehdä lisensointisopimuksia vapaaehtoisesti riippumatta siitä, ovatko kaikki oikeudenhaltijat antaneet asianomaiselle organisaatiolle tähän valtuutuksen.
Jäsenvaltioiden olisi kyettävä pitämään voimassa ja ottamaan käyttöön tällaisia mekanismeja kansallisten perinteidensä, käytäntöjensä tai olosuhteidensa mukaisesti, jollei tässä direktiivissä säädetyistä suojakeinoista muuta johdu, unionin oikeutta ja unionin kansainvälisiä velvoitteita noudattaen.
Tällaisilla mekanismeilla olisi oltava vaikutus ainoastaan asianomaisen jäsenvaltioiden alueella, jollei unionin oikeudessa toisin säädetä.
Jäsenvaltioiden olisi voitava joustavasti valita se mekanismin tyyppi, jonka mukaan teoksia tai muuta suojattua aineistoa koskevia lisenssejä voidaan laajentaa kattamaan niiden oikeudenhaltijoiden oikeudet, jotka eivät ole antaneet valtuutusta sopimuksen tekevälle organisaatiolle, edellyttäen, että tällainen mekanismi noudattaa unionin oikeutta, mukaan lukien direktiivissä 2014/26/EU säädetyt kollektiivista oikeuksien hallinnointia koskevat säännöt.
Tällaisilla mekanismilla olisi erityisesti myös varmistettava, että direktiivin 2014/26/EU 7 artiklaa sovelletaan niihin oikeudenhaltijoihin, jotka eivät ole sopimuksen tekevän organisaation jäseniä.
Tällaisiin mekanismeihin voisivat sisältyä laajennettu kollektiivinen lisensointi, lailliset valtuutukset ja edustusta koskevat olettamat.
Kollektiivista lisensointia koskevat tämän direktiivin säännökset eivät saisi vaikuttaa jäsenvaltioiden olemassa oleviin mahdollisuuksiin soveltaa pakollista oikeuksien kollektiivista hallinnointia tai muita vaikutukseltaan laajennettuja kollektiivisen lisensoinnin mekanismeja, kuten neuvoston direktiivin 93/83/ETY (12) 3 artiklaan sisältyvää mekanismia.

- = -

(47) On tärkeää, että tällaisia vaikutukseltaan laajennettujen kollektiivisen lisensoinnin mekanismeja sovelletaan ainoastaan tarkasti määritellyillä käyttötarkoitusten aloilla, joilla valtuutusten saaminen oikeudenhaltijoilta erikseen on tyypillisesti siinä määrin työlästä ja epäkäytännöllistä, että vaadittavan lisensointitransaktion eli lisensointitransaktion, johon liittyy kaikki asianomaiset oikeudenhaltijat kattava lisenssi, toteutuminen on käyttötarkoituksen tai kyseisen tyyppisten teosten tai muun suojatun aineiston luonteen vuoksi epätodennäköistä.
Tällaisten mekanismien olisi perustuttava objektiivisiin, läpinäkyviin ja syrjimättömiin kriteereihin oikeudenhaltijoiden kohtelussa, myös niiden oikeudenhaltijoiden, jotka eivät ole yhteishallinnointiorganisaation jäseniä.
Pelkästään se tosiasia, että asianomaiset oikeudenhaltijat eivät ole lisenssiä hakevan käyttäjän jäsenvaltion kansalaisia tai asu siellä taikka ole sijoittautuneet kyseiseen jäsenvaltioon, ei etenkään saisi itsessään olla peruste sille, että oikeuksien hankkiminen katsotaan niin työlääksi ja epäkäytännölliseksi, että tällaisen mekanismin käyttö on perusteltua.
On yhtä lailla tärkeää, että lisensoitu käyttö ei vaikuta haitallisesti kyseessä olevien oikeuksien taloudelliseen arvoon eikä jätä oikeudenhaltijoita osattomiksi merkittävistä kaupallisista hyödyistä.

- = -

(49) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että vaikutukseltaan laajennettujen kollektiivisen lisensoinnin mekanismien tuloksena myönnettyjen lisenssien samoin kuin mahdollisten käyttötarkoitusten tarkoitus ja soveltamisala olisi aina huolellisesti ja selkeästi määriteltävä lainsäädännössä tai, jos perusteena oleva lainsäädäntö on yleinen säännös, tällaisen yleisen säännöksen tuloksena sovellettavissa lisensointikäytännöissä taikka myönnettävissä lisensseissä.
Mahdollisuus käyttää tällaisten mekanismien mukaista lisenssiä olisi lisäksi rajoitettava koskemaan niitä yhteishallinnointiorganisaatioita, joihin sovelletaan direktiivin 2014/26/EU täytäntöönpanemiseksi annettuja kansallisia lakeja.

- = -

(50) Kun otetaan huomioon vaikutukseltaan laajennetun kollektiivisen lisensoinnin mekanismiin liittyvät erilaiset perinteet ja kokemukset jäsenvaltioissa ja niiden sovellettavuus oikeudenhaltijoihin näiden kansalaisuudesta tai asuinjäsenvaltiosta riippumatta, on tärkeää varmistaa unionin tasolla avoimuus ja vuoropuhelu tällaisten mekanismien käytännön toiminnasta, myös kun on kyseessä suojakeinojen vaikuttavuus oikeudenhaltijoiden kannalta, tällaisten mekanismien käytettävyys, niiden vaikutus oikeudenhaltijoihin, jotka eivät ole yhteishallinnointiorganisaation jäseniä, tai oikeudenhaltijoihin, jotka ovat muun jäsenvaltion kansalaisia tai asuvat muussa jäsenvaltiossa, ja vaikutus rajatylittävään palvelujen tarjoamiseen, mukaan lukien mahdollinen tarve vahvistaa sääntöjä, joilla tällaisille järjestelmille annetaan rajatylittävä vaikutus sisämarkkinoilla.
Avoimuuden varmistamiseksi komission olisi säännöllisesti julkaistava tietoja tällaisten tämän direktiivin mukaisten mekanismien käytöstä.
Tällaisia mekanismeja käyttöön ottaneiden jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi ilmoitettava komissiolle asiaa koskevista kansallisista säännöksistä ja niiden käytännön soveltamisesta, mukaan lukien yleisten säännösten perusteella käyttöön otetun lisensoinnin soveltamisalat ja tyypit, lisensoinnin laajuus ja asianomaiset yhteishallinnointiorganisaatiot.
Tällaisista tiedoista olisi keskusteltava jäsenvaltioiden kanssa direktiivin 2001/29/EY 12 artiklan 3 kohdassa perustetussa yhteyskomiteassa.
Komission olisi julkaistava kertomus tällaisten mekanismien käytöstä unionissa ja niiden vaikutuksesta lisensointiin ja oikeudenhaltijoihin, kulttuurisisällön levittämiseen ja rajatylittävään palvelujen tarjoamiseen tekijänoikeuden ja lähioikeuksien kollektiivisen hallinnoinnin alalla sekä niiden vaikutuksesta kilpailuun.

- = -

(78) Tietyt unionin tasolla yhdenmukaistettujen oikeuksien hyödyntämistä koskevat sopimukset ovat pitkäaikaisia, jolloin tekijöille ja esittäville taiteilijoille ei juurikaan jää mahdollisuuksia neuvotella niitä uudelleen sopimuskumppaniensa tai oikeudenomistajiensa kanssa siinä tapauksessa, että oikeuksien taloudellinen arvo osoittautuu merkittävästi suuremmaksi, kuin on alun perin arvioitu.
Tämän vuoksi olisi säädettävä korvauksen sovittelumekanismista tapauksissa, joissa alun perin lisenssin tai oikeuksien siirron nojalla sovittu korvaus jää selvästi suhteettoman pieneksi verrattuna tekijän tai esittävän taiteilijan sopimuskumppanin toteuttamasta teoksen myöhemmästä hyödyntämisestä tai esityksen tallentamisesta saatuihin merkityksellisiin tuloihin.
Kaikki tapauksen kannalta merkitykselliset tulot, mukaan lukien soveltuvin osin tuotemyyntitulot, olisi otettava huomioon arvioitaessa, onko korvaus suhteettoman alhainen.
Tilanteen arvioinnissa olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet, mukaan lukien tekijän tai esittävän taiteilijan panostus, samoin kuin eri sisältötoimialojen erityispiirteet ja korvauskäytännöt sekä se, perustuuko sopimus kollektiivisen sopimisen tuloksena tehtyyn sopimukseen.
Kansallisen lainsäädännön mukaisesti unionin oikeutta noudattaen asianmukaisesti valtuutuksen saaneilla tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden edustajilla olisi oltava mahdollisuus avustaa yhtä tai useampaa tekijää tai esittävää taiteilijaa pyydettäessä sopimusten kohtuullistamista, jossa otettaisiin tarvittaessa huomioon myös muiden tekijöiden tai esittävien taiteilijoiden edut.

- = -

keyboard_tab Diritto d'autore 2019/0790 FI

Diritto d'autore 2019/0790 FI