Contratti digitali 2019/0770 FI

b)	palvelua, joka mahdollistaa kuluttajan tai palvelun muiden käyttäjien lataaman tai luoman digitaalisessa muodossa olevan datan jakamisen tai muun vuorovaikutuksen sen kanssa;

’digitaalisia elementtejä sisältävällä tavaralla’ irtainta esinettä, johon sisältyy digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu tai joka on liitetty digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun siten, että kyseisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun puuttuminen estäisi tavaran toimintojen suorittamisen;

4)	’integroinnilla’ digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun yhdistämistä ja sisällyttämistä kuluttajan digitaalisen ympäristön tekijöihin, jotta digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua voidaan käyttää tässä direktiivissä säädettyjen sopimuksenmukaisuusvaatimusten mukaisesti;

’elinkeinonharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai joko yksityisessä tai julkisessa omistuksessa olevaa oikeushenkilöä, joka tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten yhteydessä toimii tarkoituksessa, joka kuuluu hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa, myös tämän luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimissä tai tämän puolesta toimivan muun henkilön kautta;

6)	’kuluttajalla’ luonnollista henkilöä, joka tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten yhteydessä toimii tarkoituksessa, joka ei kuulu hänen elinkeino- tai ammattitoimintaansa;

7)	’kauppahinnalla’ rahamäärää tai digitaalista arvonkantajaa, joka on maksettava vastikkeeksi digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamisesta;

8)	’henkilötiedoilla’ henkilötietoja siten kuin ne on määritelty asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 alakohdassa;

9)	’digitaalisella ympäristöllä’ laitteita, ohjelmistoja ja verkkoyhteyttä, joita kuluttaja käyttää päästäkseen digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun tai käyttääkseen sitä;

10)	’yhteensopivuudella’ digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kykyä toimia sellaisen laitteen tai ohjelmiston kanssa, jonka kanssa samantyyppistä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua yleensä käytetään, ilman että digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua on tarpeen muuttaa;

11)	’toimivuudella’ digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kykyä suorittaa toimintonsa käyttötarkoituksensa mukaisesti;

12)	’yhteentoimivuudella’ digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kykyä toimia muun kuin sellaisen laitteen tai ohjelmiston kanssa, jonka kanssa samantyyppistä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua yleensä käytetään;

13)

’pysyvällä välineellä’ välinettä, jonka avulla kuluttaja tai elinkeinonharjoittaja voi tallentaa kuluttajalle henkilökohtaisesti osoitettuja tietoja siten, että tiedot ovat saatavilla myöhempää käyttöä varten tietojen käyttötarkoituksen kannalta asianmukaisen ajan, ja joka mahdollistaa tallennettujen tietojen toisinnan muuttumattomina.

3 artikla

Soveltamisala

1. Tätä direktiiviä sovelletaan sopimuksiin, joiden nojalla elinkeinonharjoittaja toimittaa tai sitoutuu toimittamaan kuluttajalle digitaalista sisältöä tai digitaalisen palvelun ja kuluttaja maksaa tai sitoutuu maksamaan kauppahinnan.

Tätä direktiiviä sovelletaan myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja toimittaa tai sitoutuu toimittamaan kuluttajalle digitaalista sisältöä tai digitaalisen palvelun ja kuluttaja luovuttaa tai sitoutuu luovuttamaan elinkeinonharjoittajalle henkilötietoja, lukuun ottamatta tilanteita, joissa elinkeinonharjoittaja käsittelee kuluttajan luovuttamia henkilötietoja ainoastaan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamiseksi tämän direktiivin mukaisesti tai täyttääkseen itseään koskevat lakisääteiset vaatimukset eikä elinkeinonharjoittaja käsittele näitä tietoja mitään muuta tarkoitusta varten.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös silloin, kun digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu kehitetään kuluttajan vaatimusten mukaisesti.

3. Lukuun ottamatta 5 ja 13 artiklaa tätä direktiiviä sovelletaan myös kaikkiin aineellisiin välineisiin, joita käytetään yksinomaan digitaalisen sisällön siirtovälineenä.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta digitaaliseen sisältöön tai digitaalisiin palveluihin, jotka on sisällytetty tai liitetty 2 artiklan 3 alakohdassa tarkoitetulla tavalla tavaroihin ja jotka toimitetaan yhdessä tavaran kanssa tätä tavaraa koskevan myyntisopimuksen perusteella, riippumatta siitä, toimittaako tällaisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun myyjä vai kolmas osapuoli. Jos on epäselvyyttä siitä, muodostaako tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen sisällön tai tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen palvelun toimittaminen osan myyntisopimusta, myyntisopimuksen on katsottava kattavan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun.

5. Tätä direktiiviä ei sovelleta sopimuksiin, jotka koskevat

a)	sellaisten palvelujen tarjoamista, jotka eivät ole digitaalisia palveluja, riippumatta siitä, käyttääkö elinkeinonharjoittaja digitaalisia muotoja tai välineitä tuottaakseen, toimittaakseen tai välittääkseen palvelun tuotoksen kuluttajalle;

b)	direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyjä sähköisiä viestintäpalveluja lukuun ottamatta kyseisen direktiivin 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyjä numeroista riippumattomia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja;

c)	direktiivin 2011/24/EU 3 artiklan a alakohdassa määriteltyä terveydenhuoltoa;

rahapelipalveluja eli palveluja, joihin liittyy sellaisen panoksen asettaminen rahapeleissä, jolla on rahallista arvoa, mukaan luettuina pelit, joissa taidolla on osuutensa, kuten arpajaiset, kasinopelit, pokeripelit ja vedonlyöntitoiminta, ja joita tarjotaan sähköisin välinein tai muun viestintää helpottavan teknologian välityksellä ja tällaisten palvelujen vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä;

e)	direktiivin 2002/65/EY 2 artiklan b alakohdassa määriteltyjä rahoituspalveluja;

vapaaseen lisenssiin ja avoimen lähdekoodin lisenssiin perustuvia elinkeinonharjoittajan tarjoamia ohjelmistoja, kun kuluttaja ei maksa kauppahintaa ja elinkeinonharjoittaja käyttää kuluttajan luovuttamia henkilötietoja yksinomaan tämän tietyn ohjelmiston turvallisuuden, yhteensopivuuden tai yhteentoimivuuden parantamiseen;

g)	digitaalisen sisällön toimittamista, kun digitaalinen sisältö välitetään yleisölle muuten kuin signaalinsiirron välityksellä osana esitystä tai tapahtumaa, kuten digitaalista elokuvaesitystä;

h)	jäsenvaltioiden julkisen sektorin elinten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY (21) mukaisesti toimittamaa digitaalista sisältöä.

6. Kun saman elinkeinonharjoittajan ja saman kuluttajan väliseen yhteen sopimukseen sisältyy sekä digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamiseen kuuluvia osia että muiden palvelujen tai tavaroiden toimittamiseen kuuluvia osia, tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan niihin sopimuksen osiin, jotka koskevat digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan soveltamista.

Jos direktiivissä (EU) 2018/1972 tarkoitettu sopimuspaketti sisältää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2120 (22) 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä internetyhteyspalveluja tai direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 6 alakohdassa määriteltyjä numeroihin perustuvia henkilöiden välisiä viestintäpalveluja, tämän direktiivin 19 artiklaa ei sovelleta.

Niitä vaikutuksia, joita sopimuspaketin yhden osan purkamisella voi olla sopimuspaketin muihin osiin, säännellään kansallisella lainsäädännöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin (EU) 2018/1972 107 artiklan 2 kohdan soveltamista.

7. Jos tämän direktiivin säännös on ristiriidassa johonkin toiseen tiettyä alaa tai kohdetta sääntelevään unionin säädökseen sisältyvän säännöksen kanssa, etusijan saa tuon toisen unionin säädöksen säännös.

8. Henkilötietojen suojaa koskevaa unionin oikeutta sovelletaan kaikkiin henkilötietoihin, joita käsitellään 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten yhteydessä.

Erityisesti tämä direktiivi ei vaikuta asetuksen (EU) 2016/679 eikä direktiivin 2002/58/EY säännösten soveltamiseen. Jos tämän direktiivin säännökset ovat ristiriidassa henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden säännösten tai määräysten kanssa, sovelletaan viimeksi mainittua.

9. Tämä direktiivi ei vaikuta tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön soveltamiseen, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY (23).

10. Tämä direktiivi ei vaikuta jäsenvaltioiden mahdollisuuteen vapaasti säätää yleiseen sopimusoikeuteen kuuluvista seikoista, kuten säännöistä, jotka koskevat sopimuksen tekemistä, pätevyyttä, pätemättömyyttä tai vaikutuksia, sopimuksen purkamisesta aiheutuvat seuraukset mukaan lukien, siltä osin kuin näitä seikkoja ei säännellä tällä direktiivillä, eikä niiden mahdollisuuteen säätää oikeudesta vahingonkorvaukseen.

8 artikla

Sopimuksenmukaisuutta koskevat objektiiviset vaatimukset

1. Sopimuksenmukaisuutta koskevien subjektiivisten vaatimusten noudattamisen lisäksi digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun on oltava seuraavien vaatimusten mukainen:

sen on sovelluttava niihin käyttötarkoituksiin, joihin samantyyppistä digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja yleensä käytetään, ottaen tapauksen mukaan huomioon kaikki voimassa oleva unionin lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö, tekniset standardit tai, jos tällaisia teknisiä standardeja ei ole, alakohtaisesti sovellettavat käytännesäännöt;

sen määrän ja muun muassa toimivuutta, yhteensopivuutta, saatavuutta, jatkuvuutta ja turvallisuutta koskevien toimintaan liittyvien ja muiden ominaisuuksien on vastattava ominaisuuksia, joita samantyyppisellä digitaalisella sisällöllä tai digitaalisella palvelulla yleensä on ja joita kuluttaja voi kohtuudella odottaa, kun otetaan huomioon digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun luonne ja elinkeinonharjoittajan tai liiketoimiketjuun aikaisemmassa vaiheessa osallistuneen muun henkilön erityisesti mainonnassa tai merkinnöissä esittämät tai näiden puolesta esitetyt julkiset lausumat, paitsi jos elinkeinonharjoittaja osoittaa, että

i)	elinkeinonharjoittaja ei tiennyt eikä hänen voida kohtuudella olettaa tienneen kyseisestä julkisesta lausumasta;

ii)	kyseinen julkinen lausuma oli oikaistu sopimuksentekoajankohtaan mennessä samaa tai siihen verrattavissa olevaa tapaa käyttäen, kuin millä se oli esitetty; tai

iii)	kyseinen julkinen lausuma ei ole voinut vaikuttaa päätökseen hankkia digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu;

c)	sen mukana toimitetaan tarvittaessa lisävarusteet ja ohjeet, jotka kuluttaja voi kohtuudella odottaa saavansa; ja

d)	sen on vastattava elinkeinonharjoittajan ennen sopimuksen tekemistä saataville asettamia digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun koeversioita tai ennakkoesittelyjä.

2. Elinkeinonharjoittajan on varmistettava, että kuluttajalle tiedotetaan päivityksistä, myös turvapäivityksistä, jotka ovat tarpeen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun säilyttämiseksi sopimuksen mukaisena, ja että ne toimitetaan kuluttajalle ajanjaksolla

a)	jolla digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua toimitetaan sopimuksen perusteella, jos sopimuksessa määrätään pidemmän ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimituksesta; tai

b)	jota kuluttaja voi kohtuudella edellyttää, ottaen huomioon digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tyyppi ja tarkoitus sekä sopimuksen olosuhteet ja luonne, kun sopimuksessa määrätään kertatoimituksesta tai useista erillisistä toimituksista.

3. Jos kuluttaja ei asenna elinkeinonharjoittajan 2 kohdan mukaisesti toimittamia päivityksiä kohtuullisen ajan kuluessa, elinkeinonharjoittaja ei ole vastuussa yksinomaan kyseisen päivityksen puuttumisesta aiheutuvasta virheestä, edellyttäen että

a)	elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut kuluttajalle päivityksen saatavuudesta ja siitä, mitä seurauksia sillä on, jos kuluttaja ei asenna päivitystä; ja

b)	se, että kuluttaja ei ole asentanut päivitystä tai on asentanut sen virheellisesti, ei johdu elinkeinonharjoittajan antamista puutteellisista asennusohjeista.

4. Kun sopimuksessa määrätään, että digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimitukset tapahtuvat jatkuvasti pidemmän ajan kuluessa, digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun on oltava sopimuksen mukainen koko tämän ajanjakson ajan.

5. Edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua virheellisyyttä ei katsota olevan, jos kuluttajalle on nimenomaisesti annettu sopimuksen tekoajankohtana tieto siitä, että digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietty erityispiirre poikkeaa 1 tai 2 kohdassa säädetyistä sopimuksenmukaisuutta koskevista objektiivisista vaatimuksista, ja kuluttaja on nimenomaisesti ja erikseen hyväksynyt tämän poikkeaman sopimusta tehdessään.

6. Elleivät osapuolet ole toisin sopineet, toimitetun digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun on oltava viimeisimmän version mukainen, joka on saatavilla sopimuksentekoajankohtana.

11 artikla

Elinkeinonharjoittajan vastuu

1. Elinkeinonharjoittaja on vastuussa kuluttajaa kohtaan, jos digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua ei toimiteta 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

2. Kun sopimuksessa määrätään kertatoimituksesta tai useista erillisistä toimituksista, elinkeinonharjoittaja on vastuussa mistä tahansa 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesta virheellisyydestä, joka on olemassa toimitusajankohtana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

Jos kansallisen lainsäädännön nojalla elinkeinonharjoittaja on vastuussa vain virheistä, jotka ilmenevät tietyn ajan kuluessa toimituksen jälkeen, tämän ajan on oltava vähintään kaksi vuotta toimitusajankohdasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamista.

Jos 14 artiklassa säädettyjä oikeuksia koskee kansallisen lainsäädännön nojalla myös tai ainoastaan vanhentumisaika, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 14 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, joka on olemassa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana ja ilmenee toisessa alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

3. Jos sopimuksessa määrätään pidemmän ajan kuluessa tapahtuvasta jatkuvasta toimituksesta, elinkeinonharjoittaja on vastuussa 7, 8 ja 9 artiklan mukaisesta virheestä, joka tapahtuu tai ilmenee milloin tahansa sinä ajanjaksona, jona digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on sopimuksen mukaan määrä toimittaa.

Jos 14 artiklassa säädettyjä oikeuksia koskee kansallisen lainsäädännön nojalla myös tai ainoastaan vanhentumisaika, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 14 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, joka tapahtuu tai ilmenee ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna ajanjaksona.

13 artikla

Oikeussuojakeinot toimituksen laiminlyönnin yhteydessä

1. Silloin kun elinkeinonharjoittaja ei ole toimittanut digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua 5 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kuluttajan on pyydettävä elinkeinonharjoittajaa toimittamaan digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu. Jos elinkeinonharjoittaja ei tällöin toimita digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua ilman aiheetonta viivytystä tai osapuolten nimenomaisesti sopiman lisäajan kuluessa, kuluttajalla on oikeus purkaa sopimus.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta ja kuluttajalla on oikeus purkaa sopimus välittömästi, jos

a)	elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut tai olosuhteista käy selkeästi ilmi, että elinkeinonharjoittaja ei aio toimittaa kyseistä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua;

kuluttaja ja elinkeinonharjoittaja ovat yhdessä todenneet tai sopimuksen tekemisen aikaisten olosuhteiden perusteella on selvää, että tietty toimitusajankohta on kuluttajalle olennaisen tärkeä, ja elinkeinonharjoittaja ei toimita digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua kyseiseen ajankohtaan mennessä tai kyseisenä ajankohtana.

3. Kun kuluttaja purkaa sopimuksen tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, sovelletaan 15–18 artiklaa vastaavasti.

16 artikla

Purkamiseen liittyvät elinkeinonharjoittajan velvoitteet

1. Jos sopimus puretaan, elinkeinonharjoittaja korvaa kuluttajalle kaikki sopimuksen mukaisesti maksetut suoritukset.

Jos sopimus koskee digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamista kauppahinnan maksamista vastaan pidemmän ajan kuluessa ja jos digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on ollut sopimuksen mukainen jonkin ajanjakson ajan sopimuksen purkamista edeltävänä ajanjaksona, elinkeinonharjoittajan on kuitenkin palautettava kuluttajalle tämän maksamasta hinnasta vain se oikeasuhteinen osa, joka vastaa ajanjaksoa, jona digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei ollut sopimuksen mukainen, ja se osa, jonka kuluttaja on maksanut etukäteen ajasta, jonka sopimus olisi kestänyt, jollei sitä olisi purettu.

2. Elinkeinonharjoittajan on noudatettava asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti sovellettavia velvoitteita kuluttajan henkilötietojen suhteen.

3. Elinkeinonharjoittajan on pidättäydyttävä käyttämästä kuluttajan elinkeinonharjoittajan toimittamaa digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua käyttäessään luovuttamaa tai luomaa muuta sisältöä kuin henkilötietoja paitsi silloin, kun

a)	tällainen sisältö ei ole käyttökelpoista muuten kuin elinkeinonharjoittajan toimittaman digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun yhteydessä;

b)	tällainen sisältö liittyy ainoastaan kuluttajan toimintaan elinkeinonharjoittajan toimittamaa digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua käytettäessä;

c)	elinkeinonharjoittaja on yhdistänyt tällaisen sisällön muihin tietoihin, joista sitä ei voida erottaa tai se voidaan erottaa vain kohtuuttomin ponnistuksin; tai

d)	kuluttaja ja muut henkilöt ovat luoneet yhdessä tällaisen sisällön ja muut kuluttajat voivat edelleen käyttää kyseistä sisältöä.

4. Elinkeinonharjoittajan on kuluttajan pyynnöstä annettava kuluttajan saataville kaikki sisältö, pois lukien henkilötiedot, jonka kuluttaja on luovuttanut tai luonut käyttäessään elinkeinonharjoittajan toimittamaa digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua, lukuun ottamatta 3 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettuja tilanteita.

Kuluttajalla on oltava oikeus saada kyseinen digitaalinen sisältö takaisin maksutta, elinkeinonharjoittajan estämättä, kohtuullisessa ajassa ja yleisesti käytetyssä ja koneellisesti luettavassa tallennusmuodossa.

5. Elinkeinonharjoittaja voi estää kuluttajaa käyttämästä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua, erityisesti estämällä tämän pääsyn digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun tai sulkemalla kuluttajan käyttäjätilin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista.

17 artikla

Purkamiseen liittyvät kuluttajan velvoitteet

1. Sopimuksen purkamisen jälkeen kuluttajan on pidättäydyttävä käyttämästä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua ja saattamasta sitä kolmansien osapuolten saataville.

2. Jos digitaalinen sisältö on toimitettu aineellisella välineellä, kuluttajan on elinkeinonharjoittajan pyynnöstä ja tämän kustannuksella palautettava aineellinen väline elinkeinonharjoittajalle ilman aiheetonta viivytystä. Jos elinkeinonharjoittaja päättää pyytää aineellisen välineen palauttamista, pyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päivästä, jona elinkeinonharjoittajalle ilmoitetaan kuluttajan päätöksestä purkaa sopimus.

3. Kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun käytöstä siltä sopimuksen purkamista edeltävältä ajanjaksolta, jonka aikana digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei ole ollut sopimuksen mukainen.

19 artikla

Digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun muuttaminen

1. Kun sopimuksessa määrätään, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen sisältö toimitetaan tai annetaan kuluttajan saataville pidemmän ajan kuluessa, elinkeinonharjoittaja voi muuttaa digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua muuten kuin siltä osin, mikä on välttämätöntä digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun sopimuksenmukaisuuden säilyttämiseksi 7 ja 8 artiklan mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	sopimuksessa sallitaan tällainen muutos ja määrätään sitä koskevasta perustellusta syystä;

b)	muutoksesta ei aiheudu kuluttajalle lisäkustannuksia;

c)	kuluttajalle ilmoitetaan muutoksesta selvällä ja ymmärrettävällä tavalla; ja

2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kuluttajalle tiedotetaan kohtuullisen hyvissä ajoin pysyvällä välineellä muutoksen ominaisuuksista ja ajankohdasta ja oikeudesta purkaa sopimus 2 kohdan mukaisesti tai mahdollisuudesta säilyttää digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu muuttumattomana 4 kohdan mukaisesti.

2. Kuluttajalla on oltava oikeus purkaa sopimus, jos muutos vaikuttaa kielteisesti kuluttajan mahdollisuuksiin päästä digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun tai käyttää sitä, ellei kyseinen kielteinen vaikutus ole vain vähäinen. Tällöin kuluttajalla on oltava oikeus purkaa sopimus maksutta 30 päivän kuluessa tiedon vastaanottamisesta tai siitä, kun elinkeinonharjoittaja on muuttanut digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua, sen mukaan kumpi näistä on myöhemmin.

3. Kun kuluttaja purkaa sopimuksen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, 15–18 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

4. tämän artiklan 2 ja 3 kohtaa ei sovelleta, jos elinkeinonharjoittaja on antanut kuluttajalle lisämaksutta mahdollisuuden säilyttää digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu muuttumattomana ja digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu säilyy sopimuksen mukaisena.

21 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi on olemassa riittävät ja tehokkaat keinot.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja keinoja voivat olla säännökset, joiden nojalla yhdellä tai useammalla seuraavista kansallisessa lainsäädännössä määritellyistä elimistä on mahdollisuus viedä asia kansallisen lainsäädännön mukaisesti tuomioistuimen tai toimivaltaisen hallinnollisen viranomaisen käsiteltäväksi sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä noudatetaan:

a)	julkiset elimet tai niiden edustajat;

b)	kuluttajajärjestöt, joilla on oikeutettu intressi suojella kuluttajia;

c)	elinkeinoelämän järjestöt, joilla on oikeutettu intressi toimia asiassa;

d)	asetuksen (EU) 2016/679 80 artiklassa määritellyt voittoa tavoittelemattomat elimet, järjestöt tai yhdistykset, jotka toimivat rekisteröidyille kuuluvien oikeuksien ja vapauksien suojaamisen alalla.

22 artikla

Pakottavuus

1. Jollei tässä direktiivissä toisin säädetä, kuluttajaa eivät sido sellaiset sopimusehdot, joilla kuluttajan vahingoksi estetään tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten toimenpiteiden soveltaminen, poiketaan niistä tai muutetaan niiden vaikutuksia, ennen kuin kuluttaja on ilmoittanut toimituksen laiminlyönnistä tai virheestä elinkeinonharjoittajalle tai ennen kuin elinkeinonharjoittaja on ilmoittanut kuluttajalle 19 artiklan mukaisesta digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun muuttamisesta.

2. Tämä direktiivi ei estä elinkeinonharjoittajaa tarjoamasta kuluttajille sopimusjärjestelyjä, jotka antavat tässä direktiivissä säädettyä paremman suojan.

24 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

2. tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamiseen, joka tapahtuu 1 päivästä tammikuuta 2022 lukuun ottamatta tämän direktiivin 19 ja 20 artiklaa, joita sovelletaan ainoastaan tuon päivän jälkeen tehtyihin sopimuksiin.

25 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee tämän direktiivin soveltamista viimeistään 12 päivänä kesäkuuta 2024 ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, olisiko yhdenmukaistettava säännöt, joita sovelletaan sellaisiin sopimuksiin, joiden nojalla digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja toimitetaan muuten kuin tämän direktiivin mukaisesti, kuten mainoksia vastaan.

27 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA

(1) EUVL C 264, 20.7.2016, s. 57.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. huhtikuuta 2019.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/771, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, tietyistä tavarakauppaa koskeviin sopimuksiin liittyvistä seikoista, asetuksen (EU) 2017/2394 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta sekä direktiivin 1999/44/EY kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 28).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(6) Neuvoston direktiivi 93/42/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 169, 12.7.1993, s. 1).

(7) Neuvoston direktiivi 90/385/ETY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1990, aktiivisia implantoitavia lääkinnällisiä laitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 189, 20.7.1990, s. 17).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/79/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 1998, in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetuista lääkinnällisistä laitteista (EYVL L 331, 7.12.1998, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/65/EY, annettu 23 päivänä syyskuuta 2002, kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyynnistä ja neuvoston direktiivin 90/619/ETY sekä direktiivien 97/7/EY ja 98/27/EY muuttamisesta (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 16).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 593/2008, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) (EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista (EUVL L 110, 1.5.2009, s. 30).

(18) EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(20) EUVL C 200, 23.6.2017, s. 10.

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2120, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, avointa internetyhteyttä koskevista toimenpiteistä ja säännellyn EU:n sisäisen viestinnän vähittäishinnoittelusta sekä direktiivin 2002/22/EY ja asetuksen (EU) N:o 531/2012 muuttamisesta (EUVL L 310, 26.11.2015, s. 1).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10).

whereas

(2) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 26 artiklan 1 ja 2 kohdassa määrätään, että unioni hyväksyy toimenpiteet, joiden tarkoituksena on toteuttaa sisämarkkinat tai varmistaa niiden toiminta, ja että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus taataan.
SEUT 169 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan a alakohdassa määrätään, että unioni myötävaikuttaa kuluttajansuojan korkean tason saavuttamiseen toimenpiteillä, jotka se toteuttaa SEUT 114 artiklan nojalla sisämarkkinoiden toteuttamisen yhteydessä.
tämän direktiivin tavoitteena on löytää oikea tasapaino kuluttajansuojan korkean tason saavuttamisen ja yritysten kilpailukyvyn edistämisen välillä varmistaen samalla toissijaisuusperiaatteen noudattaminen.

- = -

(5) Kuluttajat eivät aina voi olla luottavaisia tehdessään ostoksia rajojen yli ja erityisesti tehdessään ostoksia verkossa.
Yksi tärkeimmistä tähän kuluttajien epäluottamukseen vaikuttavista tekijöistä on epävarmuus keskeisistä sopimusperusteisista oikeuksista ja selkeän kehyksen puuttuminen digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja koskevilta sopimuksilta.
Monet kuluttajat ovat kohdanneet ongelmia, jotka liittyvät digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen laatuun tai käytettävyyteen.
He ovat saattaneet saada väärän tai viallisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tai eivät ole voineet käyttää sitä.
tämän seurauksena kuluttajille on aiheutunut sekä taloudellista että muuta haittaa.

- = -

(10) Tässä direktiivissä olisi määriteltävä sen soveltamisala selkeästi ja kiistattomasti ja säädettävä selkeistä aineellisista säännöistä digitaaliselle sisällölle ja digitaalisille palveluille, jotka kuuluvat sen soveltamisalaan.
Sekä tämän direktiivin soveltamisalan että sen aineellisten sääntöjen olisi oltava teknologianeutraaleja ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavia.

- = -

(11) Tässä direktiivissä olisi vahvistettava yhteiset säännöt tietyistä vaatimuksista, jotka koskevat digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamisesta elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välillä tehtäviä sopimuksia.
Tätä varten olisi yhdenmukaistettava täysin säännöt, jotka koskevat digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun sopimuksenmukaisuutta, oikeussuojakeinoja siinä tapauksessa, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei ole tällä tavoin sopimuksen mukainen tai sitä ei toimiteta, ja näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia sääntöjä sekä digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun muuttamista.
Jos kuluttajasopimusoikeuden tietyt keskeiset seikat olisi täysin yhdenmukaistettu, yritysten ja erityisesti pk-yritysten olisi helpompi tarjota tuotteitaan muissa jäsenvaltioissa.
Keskeisten sääntöjen täyden yhdenmukaistamisen ansiosta kuluttajat voisivat nauttia kuluttajansuojan korkeasta tasosta ja hyvinvointihyödyistä.
Jäsenvaltiot eivät voi tämän direktiivin soveltamisalalla säätää muista, muodollisista tai aineellisista vaatimuksista.
Jäsenvaltioiden ei esimerkiksi pitäisi säätää käänteistä todistustaakkaa koskevista säännöistä, jotka poikkeavat tässä direktiivissä säädetyistä säännöistä, tai kuluttajan velvollisuudesta ilmoittaa virheestä elinkeinonharjoittajalle tietyn ajan kuluessa.

- = -

(16) Jäsenvaltioiden olisi myös voitava vapaasti ulottaa tämän direktiivin sääntöjen soveltaminen koskemaan sopimuksia, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, tai muuten säännellä tällaisia sopimuksia.
Jäsenvaltioiden olisi esimerkiksi voitava vapaasti päättää ulottaa tässä direktiivissä kuluttajille annettu suoja koskemaan myös luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, jotka eivät ole tässä direktiivissä tarkoitettuja kuluttajia, kuten valtiosta riippumattomia järjestöjä, uusyrityksiä tai pk-yrityksiä.

- = -

(18) Tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin sopimuksiin, joiden nojalla elinkeinonharjoittaja toimittaa kuluttajalle digitaalista sisältöä tai digitaalisen palvelun tai sitoutuu tekemään niin.
Alustojen tarjoajia voidaan pitää tässä direktiivissä tarkoitettuina elinkeinonharjoittajina, jos ne toimivat tarkoituksessa, joka kuuluu niiden liiketoimintaan, ja kuluttajan välittömänä sopimuskumppanina digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamista varten.
Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti laajentaa tämän direktiivin soveltaminen koskemaan alustojen tarjoajia, joita ei voida pitää elinkeinonharjoittajina tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti.

- = -

(19) Tällä direktiivillä olisi voitava puuttua ongelmiin, jotka koskevat erilaista digitaalista sisältöä ja erilaisia digitaalisia palveluja ja niiden toimittamista.
Jotta voitaisiin ottaa huomioon tekniikan nopea kehitys ja varmistaa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun käsitteen joustavuus tulevaisuudessa, tämän direktiivin olisi katettava muun muassa tietokoneohjelmat, sovellukset, videotiedostot, äänitiedostot, digitaaliset pelit, sähköiset kirjat tai muut sähköiset julkaisut sekä digitaaliset palvelut, joiden avulla voidaan luoda, käsitellä, käyttää tai tallentaa dataa digitaalisessa muodossa, mukaan lukien verkkosovelluspalvelut (SaaS), kuten videoiden ja äänitallenteiden jakaminen ja muu verkkoon tallentaminen, pilvipalveluympäristössä tarjolla olevat tekstinkäsittelymahdollisuudet tai pelit sekä sosiaalinen media.
Koska digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja voidaan toimittaa monin eri tavoin, esimerkiksi siirtämällä aineellisella välineellä, lataamalla kuluttajan omalle laitteelle, lähettämällä suoratoistona verkossa ja antamalla käyttöoikeus tallennettuun digitaaliseen sisältöön tai sosiaaliseen mediaan, tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkeen digitaaliseen sisältöön ja kaikkiin digitaalisiin palveluihin toimitus- tai käyttötavasta riippumatta.
Tätä direktiiviä ei kuitenkaan olisi sovellettava internetyhteyspalveluihin.

- = -

(20) tämän direktiivin ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/771 (3) olisi täydennettävä toisiaan.
Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamista koskevien sopimusten tietyistä vaatimuksista, kun taas direktiivissä (EU) 2019/771 vahvistetaan säännöt tavarakauppaa koskevien sopimusten tietyistä vaatimuksista.
Jotta voidaan vastata kuluttajien odotuksiin ja varmistaa digitaalista sisältöä toimittaville elinkeinonharjoittajille selkeä ja yksinkertainen oikeuskehys, tätä direktiiviä olisi näin ollen sovellettava digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamiseen myös aineellisella välineellä, kuten DVD- ja CD-levyillä, muistitikuilla ja muistikorteilla toimitettavan digitaalisen sisällön toimittamiseen, sekä aineelliseen välineeseen itseensä, edellyttäen, että aineellinen väline toimii yksinomaan digitaalisen sisällön siirtovälineenä.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU (4) säännöksiä tavaran toimittamista koskevista velvoitteista ja oikeussuojakeinoista olisi kuitenkin sovellettava siinä tapauksessa, että toimitus laiminlyödään, sen sijaan että sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä elinkeinonharjoittajan toimitusvelvollisuudesta ja kuluttajan oikeussuojakeinoista toimituksen laiminlyönnin yhteydessä.
Lisäksi jatkossakin tällaisiin aineellisiin välineisiin ja niillä toimitettavaan digitaaliseen sisältöön olisi sovellettava direktiivin 2011/83/EU säännöksiä esimerkiksi peruuttamisoikeudesta ja tavaroiden toimittamista koskevan sopimuksen tyypistä.
Tämä direktiivi ei vaikuta myöskään jakeluoikeuksiin, joita sovelletaan tällaisiin tavaroihin tekijänoikeuslainsäädännön nojalla.

- = -

(21) Direktiiviä (EU) 2019/771 olisi sovellettava sopimuksiin, jotka koskevat tavaroiden myyntiä, digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat mukaan lukien.
Digitaalisia elementtejä sisältävien tavaroiden käsitteellä olisi tarkoitettava tavaroita, joihin sisältyy digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu tai jotka on liitetty digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun siten, että kyseisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun puuttuminen estäisi tavaran toimintojen suorittamisen.
Tavaroihin tällä tavoin sisällytettyyn tai liitettyyn digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun olisi sovellettava direktiiviä (EU) 2019/771, jos se tarjotaan tavaran mukana tavaraa koskevan myyntisopimuksen perusteella.
Sen, muodostaako tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittaminen osan myyjän kanssa tehtyä myyntisopimusta, olisi määräydyttävä kyseisen sopimuksen sisällön perusteella.
Tähän olisi kuuluttava sellainen tavaraan sisällytetty tai siihen liitetty digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu, jonka toimittamisesta määrätään nimenomaisesti sopimuksella.
Sen olisi myös sisällettävä myyntisopimukset, joiden voidaan katsoa kattavan tietyn digitaalisen sisällön tai tietyn digitaalisen palvelun toimittamisen, koska ne ovat yleisiä samantyyppisissä tavaroissa ja kuluttaja voi kohtuullisesti odottaa niitä ottaen huomioon tavaran luonteen sekä mahdollisen julkisen lausuman, jonka myyjä tai muu henkilö liiketoimintaketjun aikaisemmassa vaiheessa, tuottaja mukaan luettuna, on esittänyt tai joka on esitetty heidän puolestaan.
Jos esimerkiksi älytelevision mainostetaan sisältävän tietyn videosovelluksen, tämän videosovelluksen olisi katsottava olevan osa myyntisopimusta.
Tätä olisi sovellettava riippumatta siitä, onko digitaalinen sisältö tai palvelu asennettu etukäteen itse tavaraan vai onko se ladattava myöhemmin toiselle laitteelle ja on ainoastaan liitetty tavaraan.

- = -

(22) Sitä vastoin jos tavaraan sisällytetyn tai siihen liitetyn digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun puuttuminen ei estä tavaran toimintojen suorittamista tai jos kuluttaja tekee sopimuksen digitaalisia elementtejä sisältävää tavaraa koskevaan myyntisopimukseen kuulumattoman digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamisesta, tätä sopimusta olisi pidettävä erillisenä tavaran myyntiä koskevana sopimuksena, vaikka myyjä toimisi tämän toisen ulkopuolisen elinkeinonharjoittajan kanssa tehtävän sopimuksen välittäjänä, ja se voisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan.
Esimerkiksi jos kuluttaja lataa pelisovelluksen sovelluskaupasta älypuhelimeen, pelisovelluksen toimitusta koskeva sopimus on älypuhelimen myyntisopimuksesta erillinen sopimus.
Tästä syystä direktiiviä (EU) 2019/771 olisi sovellettava ainoastaan älypuhelinta koskevaan myyntisopimukseen ja pelisovelluksen toimitus voisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät.
Toinen esimerkki on tapaus, jossa on nimenomaan sovittu, että kuluttaja ostaa älypuhelimen ilman tiettyä käyttöjärjestelmää, ja kuluttaja tekee myöhemmin sopimuksen käyttöjärjestelmän toimittamisesta kolmannen osapuolen kanssa.
Tällaisessa tapauksessa erikseen ostetun käyttöjärjestelmän toimittaminen ei olisi osa myyntisopimusta eikä sen vuoksi kuuluisi direktiivin (EU) 2019/771 soveltamisalaan, vaan voisi kuulua tämän direktiivin soveltamisalaan, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttyvät.

- = -

(25) Kun digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja ei toimiteta kauppahintaa vastaan, tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa silloin, kun elinkeinonharjoittaja kerää henkilötietoja yksinomaan toimittaakseen digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja tai pelkästään lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi tapaukset, joissa sovellettava lainsäädäntö edellyttää kuluttajan rekisteröitymistä turvallisuussyistä ja tunnistamista varten.
Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa myöskään silloin, kun elinkeinonharjoittaja kerää vain metatietoja, kuten tietoja kuluttajan laitteesta tai selaushistoriasta, paitsi jos tätä tilannetta pidetään kansallisessa lainsäädännössä sopimuksena.
Sitä ei pitäisi soveltaa myöskään silloin, kun kuluttaja, joka ei ole tehnyt sopimusta elinkeinonharjoittajan kanssa, joutuu seuraamaan mainoksia vain saadakseen pääsyn digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun.
Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin edelleen voitava vapaasti ulottaa tämän direktiivin soveltaminen tällaisiin tilanteisiin tai muutoin säännellä tällaisia tilanteita, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan.

- = -

(28) Numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen markkinat, jotka eivät ole yhteydessä yleiseen käyttöön osoitettuihin numeroalueisiin, kehittyvät nopeasti.
Viime vuosina on kehitetty uusia digitaalisia palveluja, jotka mahdollistavat henkilöiden välisen viestinnän internetin välityksellä, kuten verkkopohjaiset sähköpostipalvelut ja verkossa toimivat sanomanvälityspalvelut, ja yhä useammat kuluttajat käyttävät tällaisia palveluja.
tämän vuoksi on tarpeen huolehtia tehokkaasta kuluttajansuojasta tällaisten palvelujen osalta.
Tätä direktiiviä olisi siksi sovellettava myös numeroista riippumattomiin henkilöiden välisiin viestintäpalveluihin.

- = -

(29) tämän direktiivin säännöksiä ei pitäisi soveltaa terveydenhuoltoon siten, kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/24/EU (5). ”Terveydenhuollon” jättämistä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi siksi sovellettava myös kaikkiin digitaalisiin sisältöihin tai digitaalisiin palveluihin, jotka muodostavat lääkinnällisen laitteen, siten kuin se on määritelty neuvoston direktiivissä 93/42/ETY (6) tai 90/385/ETY (7) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/79/EY (8), silloin kun direktiivissä 2011/24/EU määritelty terveydenhuollon ammattihenkilö on määrännyt tai tarjonnut tällaisen lääkinnällisen laitteen.
Tätä direktiiviä olisi kuitenkin sovellettava kaikkiin digitaalisiin sisältöihin tai digitaalisiin palveluihin, jotka muodostavat lääkinnällisen laitteen, kuten terveysalan sovelluksiin, joita kuluttaja voi hankkia ilman, että terveydenhuollon ammattihenkilö määrää tai tarjoaa sen.

- = -

(30) Rahoituspalveluja koskeva unionin lainsäädäntö sisältää useita sääntöjä kuluttajansuojasta.
Rahoituspalvelut, siten kuin ne on määritelty alan lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/65/EY (9), kattavat myös rahoituspalveluja tai niiden käyttöoikeutta koskevan digitaalisen sisällön tai digitaaliset palvelut, ja näin ollen rahoituspalveluja koskevan unionin lainsäädännön tarjoama suoja kattaa ne.
Rahoituspalvelun muodostavaa digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua koskevat sopimukset olisi näin ollen jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

- = -

(33) Digitaalinen sisältö tai digitaaliset palvelut yhdistetään usein tavaroiden tai muiden palvelujen toimittamiseen ja niitä tarjotaan kuluttajalle samassa sopimuksessa, jossa on yhdistetty eri osia, kuten digitaalisten televisiolähetysten tarjoaminen ja elektronisten laitteiden ostaminen.
Tällaisissa tapauksissa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan väliseen sopimukseen sisältyy digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittamista koskevien osien lisäksi myös osia, jotka kuuluvat muuntyyppisiin sopimuksiin, kuten tavaroiden tai palvelujen myyntiä koskeviin sopimuksiin.
Tätä direktiiviä olisi sovellettava ainoastaan niihin sopimuksen osiin, jotka koskevat digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamista.
Sopimuksen muihin osiin olisi sovellettava sääntöjä, joita kyseisiin sopimuksiin sovelletaan kansallisessa lainsäädännössä, tai tapauksen mukaan muuta tiettyä alaa tai kohdetta koskevaa unionin lainsäädäntöä.
Samoin niitä mahdollisia vaikutuksia, joita sopimuspaketin yhden osan purkamisella voi olla sopimuspaketin muihin osiin, olisi säänneltävä kansallisella lainsäädännöllä.
Jos elinkeinonharjoittaja tarjoaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/1972 (10) säännöstön mukaisesti digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua yhdistettynä numeroihin perustuvaan henkilöiden väliseen viestintäpalveluun tai internetyhteyspalveluun, tämän direktiivin säännöksiä digitaalisen sisällön muuttamisesta ei kuitenkaan pitäisi soveltaa sopimuspaketin digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua koskevaan osaan, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus direktiivin (EU) 2018/1972 sopimuspakettia koskevien alakohtaisten säännösten kanssa.
Direktiivin (EU) 2018/1972 asiaankuuluvia säännöksiä olisi sen sijaan sovellettava kaikkiin paketin osiin, myös digitaaliseen sisältöön tai digitaaliseen palveluun.

- = -

(34) tämän direktiivin sopimuspaketteja koskevia säännöksiä olisi sovellettava ainoastaan silloin, kun sama elinkeinonharjoittaja tarjoaa paketin eri osia samalle kuluttajalle yhden sopimuksen nojalla.
tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa kansalliseen lainsäädäntöön, joilla säännellään edellytyksiä, joiden täyttyessä digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamista koskevan sopimuksen voidaan katsoa liittyvän toiseen sopimukseen, jonka kuluttaja on tehnyt saman tai jonkin toisen elinkeinonharjoittajan kanssa, tai olevan sen liitännäissopimus, näiden sopimusten mukaisesti sovellettavia oikeussuojakeinoja tai vaikutusta, joka yhden sopimuksen purkamisella olisi toiseen sopimukseen.

- = -

(36) tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa muihin unionin säädöksiin, jotka koskevat tiettyä alaa tai kohdetta, kuten televiestintää, sähköistä kaupankäyntiä ja kuluttajansuojaa.
Sen ei pitäisi myöskään vaikuttaa unionin ja kansalliseen lainsäädäntöön, joka koskee tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia, kuten verkkosisältöpalvelujen siirrettävyyttä.

- = -

(37) tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien toimien toteuttamiseen voi sisältyä henkilötietojen käsittelyä.
Unionin oikeus tarjoaa kattavat puitteet henkilötietojen suojaa varten.
Tällä direktiivillä ei etenkään rajoiteta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (12) ja direktiivin 2002/58/EY (13) soveltamista.
Näitä puitteita sovelletaan henkilötietoihin, joita käsitellään tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten yhteydessä.
tämän vuoksi henkilötietoja olisi kerättävä tai muuten käsiteltävä vain asetuksen (EU) 2016/679 ja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti.
Jos tämä direktiivi on ristiriidassa henkilötietojen suojaa koskevan unionin oikeuden kanssa, olisi sovellettava viimeksi mainittua.

- = -

(38) Tässä direktiivissä ei pitäisi säätää henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn edellytyksistä, joista säädetään erityisesti asetuksessa (EU) 2016/679.
tämän johdosta henkilötietojen käsittely tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan sopimuksen yhteydessä on lainmukaista ainoastaan, jos se on asetuksen (EU) 2016/679 henkilötietojen käsittelyn laillisia perusteita koskevien säännösten mukaista.
Kun henkilötietojen käsittely perustuu suostumukseen erityisesti asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla, noudatetaan kyseisen asetuksen asianomaisia säännöksiä, myös niiden edellytysten osalta, jotka koskevat arviota siitä, onko suostumus annettu vapaaehtoisesti.
Tällä direktiivillä ei pitäisi säännellä annetun suostumuksen sitovuutta.
Asetus (EU) 2016/679 sisältää myös kattavia oikeuksia, kuten oikeus tietojen poistamiseen ja siirtämiseen järjestelmästä toiseen.
tämän direktiivin ei pitäisi vaikuttaa näihin oikeuksiin, jotka koskevat kaikkia henkilötietoja, jotka kuluttaja on luovuttanut elinkeinonharjoittajalle tai elinkeinonharjoittaja on kerännyt tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan sopimuksen yhteydessä ja kuluttajan purettua sopimuksen tämän direktiivin mukaisesti.

- = -

(39) Oikeutta tietojen poistamiseen ja kuluttajan oikeutta peruuttaa suostumuksensa henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava täysimääräisesti myös tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten yhteydessä.
Kuluttajan oikeus purkaa sopimus tämän direktiivin mukaisesti ei saisi vaikuttaa asetuksen (EU) 2016/679 mukaiseen kuluttajan oikeuteen peruuttaa suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn.

- = -

(40) Tässä direktiivissä ei pitäisi säätää seurauksista, jotka koskevat tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia, jos kuluttaja peruuttaa suostumuksensa henkilötietojensa käsittelemiseen.
Tällaisten seurausten olisi kuuluttava edelleenkin kansallisen lainsäädännön piiriin.

- = -

(42) Digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun olisi oltava elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä sopimuksessa sovittujen vaatimusten mukainen.
Sen olisi erityisesti oltava sovitun kuvauksen ja sovitun määrän mukainen, esimerkiksi käytettävissä olevien musiikkitiedostojen määrän suhteen, ja sovitun laadun mukainen, esimerkiksi sopimuksessa määrätyn kuvan tarkkuuden, kielen ja version suhteen.
Myös sen turvallisuuden, toimivuuden, yhteensopivuuden, yhteentoimivuuden ja muiden ominaisuuksien olisi vastattava sopimuksen vaatimuksia.
Sopimuksen vaatimusten olisi sisällettävä vaatimukset, jotka johtuvat ennen sopimuksen tekemistä annettavista tiedoista, jotka direktiivin 2011/83/EU mukaisesti ovat olennainen osa sopimusta.
Nämä vaatimukset voidaan esittää myös palvelutasosopimuksessa, kun sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan tämän tyyppinen sopimus on osa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välistä sopimussuhdetta.

- = -

(47) Elinkeinonharjoittajan olisi ajanjaksolla, jota kuluttaja voi kohtuudella edellyttää, toimitettava kuluttajalle päivityksiä, myös turvapäivityksiä, jotta digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu säilyy sopimuksen mukaisena ja turvallisena.
Esimerkiksi kun on kyseessä digitaalinen sisältö tai digitaaliset palvelut, jonka tai joiden käyttötarkoitus on ajallisesti rajattu, velvollisuus tarjota päivityksiä olisi rajoitettava kyseiseen ajanjaksoon, kun taas muuntyyppisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun ollessa kyseessä aika, jona kuluttajalle olisi tarjottava päivityksiä, voisi vastata virheitä koskevan vastuun kestoa tai oltava sitä pidempi, mikä saattaa koskea erityisesti turvapäivityksiä.
Kuluttajan olisi voitava vapaasti päättää, asentaako hän toimitetut päivitykset.
Jos kuluttaja päättää olla asentamatta päivityksiä, hänen ei kuitenkaan pitäisi olettaa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun säilyvän sopimuksenmukaisena.
Elinkeinonharjoittajan olisi tiedotettava kuluttajalle, että tämän päätös olla asentamatta päivityksiä, jotka ovat tarpeen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun säilyttämiseksi sopimuksenmukaisena, turvapäivitykset mukaan luettuina, vaikuttaa elinkeinonharjoittajan vastuuseen näiden digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun ominaisuuksien sopimustenmukaisuudesta, joita kyseisillä päivityksillä on tarkoitus ylläpitää.
Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa muualla unionin oikeudessa tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin velvoitteisiin tarjota turvapäivityksiä.

- = -

(48) Henkilötietojen käsittelyyn tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien sopimusten yhteydessä olisi sovellettava täysimääräisesti asetusta (EU) 2016/679 tai muuta unionin tietosuojalainsäädäntöä.
Lisäksi tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyihin oikeuksiin, velvollisuuksiin ja muihin kuin sopimusperusteisiin oikeussuojakeinoihin.
Seikkojen, jotka johtavat siihen, että ei noudateta asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjä vaatimuksia, mukaan lukien keskeiset periaatteet, joita ovat muun muassa tietojen minimointi, sisäänrakennettu tietosuoja ja oletusarvoinen tietosuoja, voidaan tapauksen olosuhteiden mukaan myös katsoa tarkoittavan, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei ole tässä direktiivissä säädettyjen sopimuksenmukaisuutta koskevien subjektiivisten tai objektiivisten vaatimusten mukainen.
Yhtenä esimerkkinä voivat olla tapaukset, joissa elinkeinonharjoittajalla selkeästi on sopimuksessa velvoite tai joissa sopimusta voidaan tulkita tällä tavoin, mikä liittyy myös asetuksen (EU) 2016/679 mukaisiin elinkeinonharjoittajan velvollisuuksiin.
Tällöin sopimusvelvoite voi tulla osaksi sopimuksenmukaisuutta koskevia subjektiivisia vaatimuksia.
Toisena esimerkkinä ovat tapaukset, joissa asetuksen (EU) 2016/679 mukaisten velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä voi samaan aikaan seurata se, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei sovellu käyttötarkoitukseensa, mikä muodostaa sellaisten sopimustenmukaisuutta koskevien objektiivisten vaatimusten noudattamatta jättämisen, joiden mukaan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun on sovelluttava siihen käyttötarkoitukseen, johon samantyyppistä digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja yleensä käytetään.

- = -

(50) Elinkeinonharjoittajien olisi tämän direktiivin sääntöjä soveltaessaan noudatettava standardeja, avoimia teknisiä eritelmiä, hyviä käytänteitä ja käytännesääntöjä, jotka koskevat muun muassa sellaisia yleisesti käytettyjä ja koneellisesti luettavissa olevia tallennusmuotoja, joiden avulla palautetaan kuluttajan itsensä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua käyttäessään luoma tai luovuttama sisältö, johon ei kuulu henkilötietoja, ja jotka koskevat myös tietojärjestelmien ja digitaalisten ympäristöjen turvallisuutta, riippumatta siitä, onko ne vahvistettu kansainvälisellä tai unionin tasolla tai jonkin teollisuudenalan piirissä.
Komissio voi tässä yhteydessä kehottaa toimialajärjestöjä ja muita etujärjestöjä laatimaan kansainvälisiä standardeja ja unionin standardeja sekä käytännesääntöjä, joiden avulla voitaisiin tukea tämän direktiivin yhdenmukaista täytäntöönpanoa.

- = -

(53) Sitä, että kuluttaja käyttää tämän direktiivin mukaista digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua, voidaan rajoittaa teollis- ja tekijänoikeuksien haltijan immateriaalioikeuden mukaisesti asettamien rajoitusten vuoksi.
Tällaiset rajoitukset voivat perustua loppukäyttäjän lisenssisopimukseen, jonka nojalla digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu toimitetaan kuluttajalle.
Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun loppukäyttäjän lisenssisopimuksessa kielletään kuluttajaa käyttämästä tiettyjä digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimivuuteen liittyviä ominaisuuksia.
Tällainen rajoitus voi johtaa siihen, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu ei ole tässä direktiivissä säädettyjen sopimustenmukaisuutta koskevien objektiivisten vaatimusten mukainen, jos se koskee ominaisuuksia, joita samantyyppisissä digitaalisissa sisällöissä tai digitaalisissa palveluissa yleensä on ja joita kuluttaja voi kohtuudella odottaa.
Tällaisissa tapauksissa kuluttajalla olisi oltava oikeus käyttää virheen korjaamiseksi tässä direktiivissä säädettyjä oikeussuojakeinoja digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimittanutta elinkeinonharjoittajaa vastaan.
Elinkeinonharjoittajan olisi voitava välttää tällainen vastuu vain täyttämällä ehdot, jotka koskevat poikkeamista tässä direktiivissä säädetyistä sopimustenmukaisuutta koskevista objektiivisista vaatimuksista, eli ainoastaan niin, että elinkeinonharjoittaja nimenomaisesti antaa kuluttajalle tiedoksi ennen sopimuksen tekoa, että digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietty erityispiirre poikkeaa sopimustenmukaisuutta koskevista objektiivisista vaatimuksista, ja kuluttaja on nimenomaisesti ja erikseen hyväksynyt tämän poikkeaman.

- = -

(54) Oikeudelliset virheet ovat erityisen tärkeä seikka immateriaalioikeuksien soveltamisalaan kuuluvien digitaalisen sisällön ja digitaalisten palvelujen yhteydessä.
Se, että kuluttajalle asetetaan tämän direktiivin mukaisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun käyttöä koskevia rajoituksia, voi johtua kolmannen osapuolen oikeuksien loukkaamisesta.
Tällaiset oikeuksien loukkaukset saattavat tosiasiallisesti estää kuluttajaa käyttämästä digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua tai joitakin sen ominaisuuksia esimerkiksi silloin, kun kuluttaja ei voi käyttää digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua lainkaan tai ei voi laillisesti käyttää digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua.
Tämä voi johtua siitä, että kolmas osapuoli oikeutetusti pakottaa elinkeinonharjoittajan lopettamaan näiden oikeuksien loukkaamisen ja kyseisen digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tarjoamisen tai että kuluttaja ei voi käyttää digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua rikkomatta lakia.
Jos kolmannen osapuolen oikeuksien rikkominen johtaa rajoitukseen, joka estää digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun käytön sopimustenmukaisuutta koskevien subjektiivisten ja objektiivisten vaatimusten mukaisesti tai rajoittaa sitä, kuluttajalla olisi oltava oikeus käyttää tässä direktiivissä säädettyjä oikeussuojakeinoja virheen korjaamiseksi, ellei kansallisessa lainsäädännössä säädetä sopimuksen mitättömyydestä tai pätemättömyydestä, esimerkiksi kun on kyse hallintaoikeuden suojaa koskevan oikeudellisen takuun rikkomisesta.

- = -

(56) Digitaalinen sisältö tai digitaaliset palvelut voidaan toimittaa kuluttajille kertatoimituksena, esimerkiksi kun kuluttaja lataa sähköisen kirjan ja tallentaa sen henkilökohtaisen laitteeseensa.
Vastaavasti toimitus voi muodostua sarjasta tällaisia yksittäisiä tapahtumia, esimerkiksi kun kuluttaja vastaanottaa linkin, josta voi ladata uuden sähköisen kirjan joka viikko.
Tähän luokkaan kuuluvan digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun ominaispiirre on, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on tämän jälkeen rajattoman ajan kuluttajan saatavilla ja käytettävissä.
Näissä tapauksissa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun sopimuksenmukaisuutta olisi arvioitava toimitusajankohtana, ja sen vuoksi elinkeinonharjoittajan olisi oltava vastuussa ainoastaan niistä virheistä, jotka ilmenevät kertatoimituksen tai kunkin yksittäisen toimituserän toimitusajankohtana.
Oikeusvarmuuden takaamiseksi sekä elinkeinonharjoittajien että kuluttajien olisi voitava turvautua yhtenäistettyyn vähimmäisaikaan, jonka aikana elinkeinonharjoittajan olisi oltava vastuussa virheistä.
Kun kyseessä ovat sopimukset, joissa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kertatoimituksesta tai sen toimittamisesta useassa erässä, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että elinkeinonharjoittajat ovat korvausvelvollisia vähintään kahden vuoden ajan toimitusajankohdasta alkaen, jos niiden kansallisen lainsäädännön mukaan elinkeinonharjoittaja on vastuussa vain virheistä, jotka ilmenevät tietyn ajan kuluessa toimituksen jälkeen.

- = -

(57) Digitaalista sisältöä tai digitaalisia palveluja voidaan myös toimittaa kuluttajille jatkuvasti pidemmän ajan kuluessa.
Jatkuviin toimituksiin voi kuulua tapauksia, joissa elinkeinonharjoittaja saattaa digitaalisen palvelun kuluttajien saataville määrätyksi tai määräämättömäksi ajaksi, kuten kaksivuotinen pilvitallennussopimus tai toistaiseksi voimassa oleva sosiaalisen median alustan jäsenyys.
tämän luokan ominaispiirre on, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on kuluttajan saatavilla tai hänen käytettävissään ainoastaan määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana tai niin kauan, kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa.
Näin ollen on perusteltua, että elinkeinonharjoittajan olisi tällaisissa tapauksissa oltava vastuussa ainoastaan virheistä, jotka ilmenevät tämän ajanjakson aikana.
Sen, että kyseessä on jatkuva toimitus, ei välttämättä tarvitse edellyttää toimituksia pitkällä aikavälillä.
Joitakin tapauksia, kuten videon suoratoisto verkossa, olisi pidettävä pidemmän ajan kuluessa tapahtuvana jatkuvana toimituksena audiovisuaalisen tiedoston varsinaisesta kestosta riippumatta.
Tapauksia, joissa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun tietyt osat ovat saatavilla ajoittain tai useaan otteeseen määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana tai niin kauan, kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa, olisi myös pidettävä pidemmän ajan kuluessa tapahtuvana jatkuvana toimituksena, esimerkiksi kun sopimuksen mukaan virustorjuntaohjelmistoa voidaan käyttää vuoden ajan ja sitä päivitetään automaattisesti tänä ajanjaksona kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä tai kun elinkeinonharjoittaja tekee päivityksiä aina, kun digitaaliseen peliin on saatavilla uusia ominaisuuksia ja digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on kuluttajien saatavilla tai käytettävissä vain määräaikaisen sopimuksen voimassaoloaikana tai niin kauan, kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa.

- = -

(79) Henkilöille tai organisaatioille, joilla kansallisen lainsäädännön mukaan on oikeutettu intressi suojella kuluttajasopimuksiin ja tietosuojaan liittyviä oikeuksia, olisi sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettuja kansallisia säännöksiä noudatetaan, annettava oikeus saattaa asia joko tuomioistuimen tai sellaisen hallintoviranomaisen käsiteltäväksi, jolla on toimivalta ratkaista valitukset tai ryhtyä asianmukaiseen oikeudelliseen menettelyyn.

- = -

(81) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2394 (16) liite olisi muutettava sisällyttämällä siihen viittaus tähän direktiiviin, jotta voidaan vahvistaa tämän direktiivin täytäntöönpanoon liittyvää rajat ylittävää yhteistyötä.

- = -

(83) Kuluttajien olisi voitava hyödyntää tämän direktiivin mukaisia oikeuksiaan heti, kun vastaavia kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä aletaan soveltaa.
Näin ollen kyseisiä kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä olisi sovellettava myös toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin tai määräaikaissopimuksiin, jotka on tehty ennen soveltamispäivää ja jotka koskevat digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamista pidemmän ajan kuluessa joko jatkuvasti tai useina erillisinä toimituksina, mutta ainoastaan siltä osin kuin on kyse digitaalisesta sisällöstä tai digitaalisesta palvelusta, joka toimitetaan kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden soveltamispäivästä alkaen.
Jotta varmistetaan tasapaino kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien oikeutettujen etujen välillä, niitä kansallisia toimenpiteitä, joilla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä tämän direktiivin säännökset digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun muuttamisesta ja oikeudesta oikeussuojakeinoihin, olisi kuitenkin sovellettava ainoastaan sopimuksiin, jotka tehdään tämän direktiivin soveltamispäivän jälkeen.

- = -

(84) Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (18) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde.
tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

- = -

(86) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli sisämarkkinoiden toiminnan edistämistä puuttumalla johdonmukaisella tavalla sopimusoikeudesta johtuviin digitaalisen sisällön tai digitaalisten palvelujen toimittamisen esteisiin ja estämällä oikeudellinen hajanaisuus, vaan ne voidaan kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaisuuden varmistamisen – antamalla yhdenmukaiset sopimusoikeuden säännöt, jotka myös helpottavat täytäntöönpanon valvontaan liittyvien koordinoitujen toimien toteuttamista – vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.
Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

- = -

keyboard_tab Contratti digitali 2019/0770 FI

Contratti digitali 2019/0770 FI