keyboard_tab EIDAS 2014/0910 FI

whereas käytetään:

• whereas (21) 1
• whereas (52) 1
• whereas (56) 1
• whereas (62) 1

definitions:

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltion ilmoittamiin sähköisen tunnistamisen järjestelmiin ja unioniin sijoittautuneisiin luottamuspalvelujen tarjoajiin.

2.   Tätä asetusta ei sovelleta sellaisten luottamuspalvelujen tarjoamiseen, joita käytetään yksinomaan kansallisesta oikeudesta tai määrätyn osallistujajoukon välisistä sopimuksista johtuvissa suljetuissa järjestelmissä.

3.   Tämä asetus ei vaikuta kansalliseen eikä unionin oikeuteen, joka liittyy sopimusten tekemiseen tai pätevyyteen taikka muihin muotovaatimuksia koskeviin oikeudellisiin tai menettelyllisiin velvoitteisiin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’sähköisellä tunnistamisella’ prosessia, jossa käytetään tiettyä luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai oikeushenkilöä edustavaa luonnollista henkilöä vastaavia yksilöiviä tunnistetietoja sähköisessä muodossa;

2)	’sähköisen tunnistamisen menetelmällä’ aineellista ja/tai aineetonta kokonaisuutta, joka sisältää henkilön tunnistetietoja ja jota käytetään verkkopalveluun liittyvään todentamiseen;

3)	’henkilön tunnistetiedoilla’ tietoja, jotka mahdollistavat luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai oikeushenkilöä edustavan luonnollisen henkilön henkilöllisyyden toteamisen;

4)	’sähköisen tunnistamisen järjestelmällä’ sähköiseen tunnistamiseen liittyvää järjestelmää, jonka puitteissa sähköisen tunnistamisen menetelmiä myönnetään luonnollisille henkilöille, oikeushenkilöille tai oikeushenkilöä edustaville luonnollisille henkilöille;

5)	’todentamisella’ sähköistä prosessia, joka mahdollistaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön sähköisen tunnistamisen tai sähköisessä muodossa olevien tietojen alkuperän ja eheyden vahvistamisen;

6)	’luottavalla osapuolella’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka luottaa sähköiseen tunnistamiseen tai luottamuspalveluun;

7)

’julkisen sektorin elimellä’ valtion viranomaista, alueviranomaista tai paikallisviranomaista, julkisoikeudellista laitosta taikka yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen muodostamaa yhteenliittymää, taikka yksityistä yhteisöä, jonka vähintään yksi kyseisistä viranomaisista, laitoksista tai yhteenliittymistä on valtuuttanut tarjoamaan julkisia palveluja, niiden toimiessa tällaisen valtuutuksen nojalla;

8)	’julkisoikeudellisella laitoksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (15) 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määriteltyä laitosta;

9)	’allekirjoittajalla’ luonnollista henkilöä, joka luo sähköisen allekirjoituksen;

10)	’sähköisellä allekirjoituksella’ sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköisessä muodossa olevaan tietoon ja jota allekirjoittaja käyttää allekirjoittamiseen;

11)	’kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella’ sähköistä allekirjoitusta, joka täyttää 26 artiklassa säädetyt vaatimukset;

12)	’hyväksytyllä sähköisellä allekirjoituksella’ kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä ja joka perustuu sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyyn varmenteeseen;

13)	’sähköisen allekirjoituksen luontitiedoilla’ yksilöiviä tietoja, joita allekirjoittaja käyttää sähköisen allekirjoituksen luomiseen;

14)	’sähköisen allekirjoituksen varmenteella’ sähköistä todistusta, joka liittää sähköisen allekirjoituksen validointitiedot luonnolliseen henkilöön ja vahvistaa vähintään kyseisen henkilön nimen tai salanimen;

15)	’sähköisen allekirjoituksen hyväksytyllä varmenteella’ sähköisen allekirjoituksen varmennetta, jonka on myöntänyt hyväksytty luottamuspalvelujen tarjoaja ja joka täyttää liitteessä I säädetyt vaatimukset;

16)

’luottamuspalvelulla’ sähköistä palvelua, jota yleensä tarjotaan vastiketta vastaan ja joka koostuu seuraavista: a) sähköisten allekirjoitusten, sähköisten leimojen tai sähköisten aikaleimojen, sähköisten rekisteröityjen jakelupalvelujen ja kyseisiin palveluihin liittyvien varmenteiden luomisesta, tarkastamisesta ja validoinnista; tai b) verkkosivustojen todentamisen varmenteiden luomisesta, tarkastamisesta ja validoinnista; tai c) sähköisten allekirjoitusten, leimojen tai kyseisiin palveluihin liittyvien varmenteiden säilyttämisestä;

17)	’hyväksytyllä luottamuspalvelulla’ luottamuspalvelua, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt sovellettavat vaatimukset;

18)

’vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksella’ asetuksen (EY) N:o 765/2008 2 artiklan 13 kohdassa määriteltyä elintä, joka on akkreditoitu kyseisen asetuksen mukaisesti päteväksi arvioimaan hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien ja niiden tarjoamien hyväksyttyjen luottamuspalvelujen vaatimustenmukaisuus;

19)	’luottamuspalvelun tarjoajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa yhtä tai useampaa luottamuspalvelua joko hyväksyttynä tai ei-hyväksyttynä luottamuspalvelun tarjoajana;

20)	’hyväksytyllä luottamuspalvelun tarjoajalla’ luottamuspalvelun tarjoajaa, joka tarjoaa yhtä tai useampaa hyväksyttyä luottamuspalvelua ja jolle valvontaelin on myöntänyt hyväksytyn aseman;

21)	’tuotteella’ laitteistoja tai ohjelmistoja taikka laitteistojen tai ohjelmistojen merkityksellisiä osia, jotka on tarkoitettu käytettäviksi luottamuspalveluja tarjottaessa;

22)	’sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä’ asetuksin varustettua ohjelmistoa tai laitteistoa, jota käytetään sähköisen allekirjoituksen luomiseen;

23)	’hyväksytyllä sähköisen allekirjoituksen luontivälineellä’ sähköisen allekirjoituksen luontivälinettä, joka täyttää liitteessä II säädetyt vaatimukset;

24)	’leiman luojalla’ oikeushenkilöä, joka luo sähköisen leiman;

25)	’sähköisellä leimalla’ sähköisessä muodossa olevaa tietoa, joka on liitetty tai joka loogisesti liittyy muuhun sähköisessä muodossa olevaan tietoon viimeksi mainitun tiedon alkuperän ja eheyden varmistamiseksi;

26)	’kehittyneellä sähköisellä leimalla’ sähköistä leimaa, joka täyttää 36 artiklassa säädetyt vaatimukset;

27)	’hyväksytyllä sähköisellä leimalla’ kehittynyttä sähköistä leimaa, joka on luotu hyväksytyllä sähköisen leiman luontivälineellä ja joka perustuu sähköisen leiman hyväksyttyyn varmenteeseen;

28)	’sähköisen leiman luontitiedoilla’ yksilöiviä tietoja, joita sähköisen leiman luoja käyttää sähköisen leiman luomiseen;

29)	’sähköisen leiman varmenteella’ sähköistä todistusta, joka liittää sähköisen leiman validointitiedot oikeushenkilöön ja vahvistaa kyseisen henkilön nimen;

30)	’sähköisen leiman hyväksytyllä varmenteella’ sähköisen leiman varmennetta, jonka on myöntänyt hyväksytty luottamuspalvelujen tarjoaja ja joka täyttää liitteessä III säädetyt vaatimukset;

31)	’sähköisen leiman luontivälineellä’ asetuksin varustettua ohjelmistoa tai laitteistoa, jota käytetään sähköisen leiman luomiseen;

32)	’hyväksytyllä sähköisen leiman luontivälineellä’ sähköisen leiman luontivälinettä, joka täyttää soveltuvin osin liitteessä II säädetyt vaatimukset;

33)	’sähköisellä aikaleimalla’ sähköisessä muodossa olevia tietoja, jotka sitovat muut sähköisessä muodossa olevat tiedot tiettyyn ajankohtaan ja muodostavat todisteen viimeksi mainittujen tietojen olemassaolosta kyseisenä ajankohtana;

34)	’hyväksytyllä sähköisellä aikaleimalla’ sähköistä aikaleimaa, joka täyttää 42 artiklassa säädetyt vaatimukset;

35)	’sähköisellä asiakirjalla’ kaikkea sisältöä, joka on tallennettu sähköisessä muodossa, erityisesti tekstinä tai äänenä, visuaalisessa muodossa tai audiovisuaalisena tallenteena;

36)

’sähköisellä rekisteröidyllä jakelupalvelulla’ palvelua, jonka avulla tietoa voidaan siirtää sähköisesti kolmansien osapuolten välillä ja joka antaa siirretyn tiedon käsittelyyn liittyviä todisteita, muun muassa vahvistuksen tietojen lähettämisestä ja vastaanottamisesta, ja joka suojaa siirretyt tiedot häviämisen, varkauden, vaurioitumisen tai luvattomien muutosten riskiltä;

37)	’hyväksytyllä sähköisellä rekisteröidyllä jakelupalvelulla’ sähköistä rekisteröityä jakelupalvelua, joka täyttää 44 artiklassa säädetyt vaatimukset;

38)	’verkkosivustojen todentamisen varmenteella’ todistusta, jonka avulla verkkosivusto voidaan todentaa ja joka liittää verkkosivuston siihen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, jolle varmenne on myönnetty;

39)	’verkkosivustojen todentamisen hyväksytyllä varmenteella’ verkkosivustojen todentamisen varmennetta, jonka on myöntänyt hyväksytty luottamuspalvelujen tarjoaja ja joka täyttää liitteessä IV säädetyt vaatimukset;

40)	’validointitiedoilla’ tietoja, joita käytetään sähköisen allekirjoituksen tai sähköisen leiman validointiin;

41)	’validoinnilla’ prosessia sen tarkistamiseksi ja vahvistamiseksi, että sähköinen allekirjoitus tai leima on pätevä.

11 artikla

Vastuu

1.   Ilmoittava jäsenvaltio on vastuussa luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tahallaan tai tuottamuksesta aiheutetusta vahingosta, joka johtuu 7 artiklan d ja f alakohdassa säädettyjen velvollisuuksien laiminlyönnistä rajat ylittävässä transaktiossa.

2.   Sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntävä osapuoli on vastuussa luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tahallaan tai tuottamuksesta aiheutetusta vahingosta, joka johtuu 7 artiklan e alakohdassa tarkoitetun velvollisuuden laiminlyönnistä rajat ylittävässä transaktiossa.

3.   Todentamismenettelyä operoiva osapuoli on vastuussa luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tahallaan tai tuottamuksesta aiheutetusta vahingosta, joka johtuu 7 artiklan f alakohdassa tarkoitetun todentamisen asianmukaisen toiminnan varmistamatta jättämisestä rajat ylittävässä transaktiossa.

4.   Edellä olevia 1, 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kansallisten vastuusääntöjen mukaisesti.

5.   Edellä olevilla 1, 2 ja 3 kohdalla ei rajoiteta kansallisen lain mukaisia osapuolten vastuita transaktiossa, jossa käytetään 9 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän piiriin kuuluvaa sähköisen tunnistamisen menetelmää.

27 artikla

Sähköiset allekirjoitukset julkisissa palveluissa

1.   Jos jäsenvaltio vaatii kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin ne kehittyneet sähköiset allekirjoitukset, sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset allekirjoitukset sekä hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytääntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

2.   Jos jäsenvaltio vaatii hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvaa kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin ne hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset allekirjoitukset sekä hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytääntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa vaatia julkisen sektorin elimen tarjoaman verkkopalvelun käytössä rajojen yli sähköistä allekirjoitusta, jonka tietoturvataso on korkeampi kuin hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen.

4.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa kehittyneisiin sähköisiin allekirjoituksiin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos kehittynyt sähköinen allekirjoitus vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 26 artiklassa tarkoitettujen kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia koskevien vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.   Komissio määrittelee kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia koskevat viitemuodot tai, jos käytetään vaihtoehtoisia muotoja, viitemenetelmät täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2015 ottaen huomioon olemassa olevat käytännöt, standardit ja unionin säädökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

30 artikla

Hyväksyttyjen sähköisen allekirjoituksen luontivälineiden sertifiointi

1.   Jäsenvaltioiden nimeämien asianmukaisten julkisten tai yksityisten tahojen on sertifioitava hyväksyttyjen sähköisen allekirjoituksen luontivälineiden vaatimustenmukaisuus liitteessä II säädettyjen vaatimusten kanssa.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 1 kohdassa tarkoitetun julkisen tai yksityisen tahon nimi ja osoite. Komissio asettaa nämä tiedot jäsenvaltioiden saataville.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu sertifiointi perustuu toiseen seuraavista:

a)	tietoturvan arviointiprosessi, joka on tehty noudattaen jotakin toisen alakohdan mukaisesti vahvistettuun luetteloon sisältyvää tietoteknisten tuotteiden tietoturva-arviointia koskevaa standardia; tai

b)

muu kuin a alakohdassa tarkoitettu prosessi, edellyttäen että siinä käytetään vertailukelpoisia tietoturvatasoja ja että 1 kohdassa tarkoitettu julkinen tai yksityinen taho ilmoittaa menettelystä komissiolle. Tätä prosessia voidaan käyttää ainoastaan, jos a alakohdassa tarkoitetut standardit puuttuvat tai jos a alakohdassa tarkoitetun tietoturvan arviointiprosessin suorittaminen on kesken.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä luettelon a alakohdassa tarkoitettua tietoteknisten tuotteiden tietoturva-arviointia koskevista standardeista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille nimetyille tahoille asetettavia erityisvaatimuksia.

37 artikla

Sähköiset leimat julkisissa palveluissa

1.   Jos jäsenvaltio vaatii kehittynyttä sähköistä leimaa julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava vähintään kehittyneet sähköiset leimat, sähköisten leimojen hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset leimat sekä hyväksytyt sähköiset leimat, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

2.   Jos jäsenvaltio vaatii hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvaa kehittynyttä sähköistä leimaa julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset leimat sekä hyväksytyt sähköiset leimat, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

3.   Jäsenvaltiot eivät saa vaatia julkisen sektorin elimen tarjoaman verkkopalvelun käytössä rajojen yli sähköistä leimaa, jonka tietoturvataso on korkeampi kuin hyväksytyn sähköisen leiman.

4.   Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa kehittyneisiin sähköisiin leimoihin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos kehittynyt sähköinen leima vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 36 artiklassa tarkoitettujen kehittyneitä sähköisiä leimoja koskevien vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.   Komissio määrittelee kehittyneitä sähköisiä leimoja koskevat viitemuodot tai, jos käytetään vaihtoehtoisia muotoja, viitemenetelmät täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2015 ottaen huomioon olemassa olevat käytännöt, standardit ja unionin säädökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

52 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2016, lukuun ottamatta seuraavia säännöksiä:

a)

asetuksen 8 artiklan 3 kohtaa, 9 artiklan 5 kohtaa, 12 artiklan 2–9 kohtaa, 17 artiklan 8 kohtaa, 19 artiklan 4 kohtaa, 20 artiklan 4 kohtaa, 21 artiklan 4 kohtaa, 22 artiklan 5 kohtaa, 23 artiklan 3 kohtaa, 24 artiklan 5 kohtaa, 27 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 28 artiklan 6 kohtaa, 29 artiklan 2 kohtaa, 30 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 31 artiklan 3 kohtaa, 32 artiklan 3 kohtaa, 33 artiklan 2 kohtaa, 34 artiklan 2 kohtaa, 37 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 38 artiklan 6 kohtaa, 42 artiklan 2 kohtaa, 44 artiklan 2 kohtaa, 45 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklaa ja 48 artiklaa sovelletaan 17 päivästä syyskuuta 2014;

b)	asetuksen 7 artiklaa, 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 9 artiklaa, 10 artiklaa, 11 artiklaa ja 12 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä;

c)	asetuksen 6 artiklaa sovelletaan kolmen vuoden kuluttua 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä.

3.   Jos ilmoitettu sähköisen tunnistamisen järjestelmä sisällytetään komission 9 artiklan nojalla julkaisemaan luetteloon ennen tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua päivää, kyseisen järjestelmän mukaiset sähköisen tunnistamisen menetelmät on tunnustettava 6 artiklan nojalla viimeistään 12 kuukauden kuluttua järjestelmän julkaisemisesta, mutta tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun päivän jälkeen.

4.   Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että sähköisen tunnistamisen järjestelmän mukaiset toisen jäsenvaltion 9 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoittamat sähköisen tunnistamisen menetelmät tunnustetaan ensimmäisessä jäsenvaltiossa 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä alkaen. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat asiasta komissiolle. Komissio julkistaa nämä tiedot.

---

(1)  EUVL C 351, 15.11.2012, s. 73.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 3. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. heinäkuuta 2014.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12).

(4)  EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 1.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(8)  Neuvoston päätös 2010/48/EY, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(10)  Komission päätös 2009/767/EY, tehty 16 päivänä lokakuuta 2009, toimenpiteistä sähköisten menettelyjen käytön edistämiseksi keskitettyjä asiointipisteitä käyttäen palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY mukaisesti (EUVL L 274, 20.10.2009, s. 36).

(11)  Komission päätös 2011/130/EU, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY nojalla toimivaltaisten viranomaisten sähköisesti allekirjoittamien asiakirjojen maiden rajat ylittävää käsittelyä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 53, 26.2.2011, s. 66).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(14)  EUVL C 28, 30.1.2013, s. 6.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

---

---

---

---