EIDAS 2014/0910 FI

Sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi, pyrkien samalla sähköisen tunnistamisen menetelmien ja luottamuspalvelujen tietoturvan riittävän korkeaan tasoon, tässä asetuksessa:

a)	säädetään ehdoista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot tunnustavat toisen jäsenvaltion ilmoitetun sähköisen tunnistamisen järjestelmän piiriin kuuluvat luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sähköisen tunnistamisen menetelmät;

b)	säädetään luottamuspalveluja koskevista säännöistä erityisesti sähköisten transaktioiden osalta; ja

c)	vahvistetaan oikeudelliset puitteet sähköisille allekirjoituksille, sähköisille leimoille, sähköisille aikaleimoille, sähköisille asiakirjoille, sähköisille rekisteröidyille jakelupalveluille ja verkkosivustojen todentamisen varmennepalveluille.

7 artikla

Edellytykset sähköisen tunnistamisen järjestelmien ilmoittamiselle

Sähköisen tunnistamisen järjestelmä voidaan ilmoittaa 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

sähköisen tunnistamisen järjestelmän mukaiset sähköisen tunnistamisen menetelmät on myönnetty:

i)	ilmoittavan jäsenvaltion toimesta;

ii)	ilmoittavan jäsenvaltion toimeksiannosta; tai

iii)	ilmoittavasta jäsenvaltiosta riippumatta niin, että kyseinen jäsenvaltio tunnustaa ne;

b)	sähköisen tunnistamisen järjestelmän mukaista sähköisen tunnistamisen menetelmää voidaan käyttää pääsemiseksi ainakin yhteen sellaiseen palveluun, jonka julkisen sektorin elin tarjoaa ja joka edellyttää ilmoittavassa jäsenvaltiossa sähköistä tunnistamista;

c)	sähköisen tunnistamisen järjestelmä ja sen puitteissa myönnetty sähköisen tunnistamisen menetelmä täyttävät 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä säädetyistä varmuustasoista ainakin yhden vaatimukset;

ilmoittava jäsenvaltio varmistaa, että kyseistä henkilöä vastaavat yksilöivät tunnistetiedot on liitetty 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä säädettyä asianmukaista varmuustasoa koskevien teknisten eritelmien, standardien ja menettelyjen mukaisesti 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön kyseisen järjestelmän mukaisen sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntämisen ajankohtana;

kyseisen järjestelmän mukaisen sähköisen tunnistamisen menetelmän myöntävä osapuoli varmistaa, että sähköisen tunnistamisen menetelmä on liitetty tämän artiklan d alakohdassa tarkoitettuun henkilöön 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä säädettyä asianmukaista varmuustasoa koskevien teknisten eritelmien, standardien ja menettelyjen mukaisesti;

ilmoittava jäsenvaltio varmistaa, että todentaminen verkossa on mahdollista niin, että mikä tahansa toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautunut luottava osapuoli kykenee vahvistamaan sähköisessä muodossa vastaanotetut henkilön tunnistetiedot.

Ilmoittava jäsenvaltio voi muiden luottavien osapuolten kuin julkisen sektorin elinten osalta määrittää kyseisen todentamisen käyttöehdot. Rajat ylittävä todentaminen on tarjottava veloituksetta, kun se suoritetaan julkisen sektorin elimen tarjoaman verkkopalvelun yhteydessä.

jäsenvaltiot eivät saa asettaa tällaista todentamismahdollisuutta hyödyntäville luottaville osapuolille minkäänlaisia suhteettomia teknisiä erityisvaatimuksia, jos tällaiset vaatimukset estävät tai merkittävästi haittaavat ilmoitettujen sähköisen tunnistamisen järjestelmien yhteentoimivuutta;

ilmoittava jäsenvaltio toimittaa vähintään kuusi kuukautta ennen 9 artiklan 1 kohdan mukaista ilmoittamista muille jäsenvaltioille 12 artiklan 5 kohdassa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi kuvauksen kyseisestä järjestelmästä 12 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuilla täytäntöönpanosäädöksillä vahvistettujen menettelyä koskevien järjestelyjen mukaisesti;

h)	sähköisen tunnistamisen järjestelmä täyttää 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen vaatimukset.

12 artikla

Yhteistyö ja yhteentoimivuus

1. Edellä olevan 9 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoitettujen kansallisten sähköisen tunnistamisen järjestelmien on oltava yhteentoimivia.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi perustetaan yhteentoimivuusjärjestelmä.

3. Yhteentoimivuusjärjestelmän on täytettävä seuraavat kriteerit:

a)	se pyrkii olemaan teknologianeutraali ja eikä syrji mitään kansallisia sähköisen tunnistamisen teknisiä erityisratkaisuja jäsenvaltiossa;

b)	se noudattaa eurooppalaisia ja kansainvälisiä standardeja, kun se on mahdollista;

c)	sillä helpotetaan sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatteen soveltamista; ja

d)	sillä varmistetaan, että henkilötietoja käsitellään direktiivin 95/46/EY mukaisesti.

4. Yhteentoimivuusjärjestelmän on muodostuttava:

a)	viittauksesta teknisiin vähimmäisvaatimuksiin, jotka liittyvät 8 artiklan mukaisiin varmuustasoihin;

b)	ilmoitettujen sähköisen tunnistamisen järjestelmien kansallisten varmuustasojen kartoittamisesta suhteessa 8 artiklan mukaisiin varmuustasoihin;

c)	viittauksesta yhteentoimivuutta koskeviin teknisiin vähimmäisvaatimuksiin;

d)	viittauksesta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vastaavien yksilöivien tunnistetietojen vähimmäismäärään, joka sähköisen tunnistamisen järjestelmissä on käytettävissä;

e)	työjärjestyksestä;

f)	riidanratkaisujärjestelyistä; ja

g)	yhteisistä toiminnan turvallisuutta koskevista standardeista.

5. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä seuraavilla osa-alueilla:

a)	edellä olevan 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen sähköisen tunnistamisen järjestelmien yhteentoimivuus niiden sähköisen tunnistamisen järjestelmien kanssa, jotka jäsenvaltiot aikovat ilmoittaa; ja

b)	sähköisen tunnistamisen järjestelmien turvallisuus.

6. Jäsenvaltioiden välinen yhteistyö muodostuu seuraavista:

a)	sähköisen tunnistamisen järjestelmiä ja erityisesti yhteentoimivuuteen ja varmuustasoihin liittyviä teknisiä vaatimuksia koskevien tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto;

b)	edellä olevan 8 artiklan mukaisten sähköisen tunnistamisen järjestelmien varmuustasojen käyttöä koskevien tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto;

c)	tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien sähköisen tunnistamisen järjestelmien vertaisarviointi; ja

d)	sähköisen tunnistamisen alan merkityksellisen kehityksen tarkastelu.

7. Komissio vahvistaa viimeistään 18 päivänä maaliskuuta 2015 täytäntöönpanosäädöksin tarvittavat menettelyä koskevat järjestelyt 5 ja 6 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltioiden yhteistyön helpottamiseksi edistääkseen luottamuksen ja tietoturvan korkeaa tasoa, joka on oikeassa suhteessa riskin suuruuteen.

8. Komissio antaa 3 kohdan edellytysten mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tulokset viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2015 4 kohdassa säädettyä yhteentoimivuusjärjestelmää koskevat täytäntöönpanosäädökset yhdenmukaisten edellytysten asettamiseksi 1 kohdan mukaisen vaatimuksen täytäntöönpanolle.

9. Tämän artiklan 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III LUKU

LUOTTAMUSPALVELUT

1 JAKSO

Yleiset säännökset

17 artikla

Valvontaelin

1. Jäsenvaltioiden on nimettävä valvontaelin, joka on sijoittautunut niiden alueelle, tai keskinäisellä sopimuksella toisen jäsenvaltion kanssa valvontaelin, joka on sijoittautunut kyseiseen toiseen jäsenvaltioon. Kyseinen valvontaelin vastaa valvontatehtävistä nimeävässä jäsenvaltiossa.

Valvontaelimille on annettava tarvittavat valtuudet ja riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseksi.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle nimeämänsä valvontaelimen nimi ja osoite.

3. Valvontaelimellä on seuraavat tehtävät:

nimeävän jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien valvonta sen varmistamiseksi ennakkoon ja jälkikäteen toteutettavin valvontatoimin, että nämä hyväksytyt luottamuspalvelun tarjoajat ja niiden tarjoamat hyväksytyt luottamuspalvelut täyttävät tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset;

toimien toteuttaminen tarvittaessa nimeävän jäsenvaltion alueelle sijoittautuneiden ei-hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien suhteen jälkikäteen toteutettavin valvontatoimin, jos sille ilmoitetaan, että nämä ei-hyväksytyt luottamuspalvelun tarjoajat tai niiden tarjoamat luottamuspalvelut eivät väitetysti täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia.

4. Sovellettaessa 3 kohtaa ja ottaen huomioon siinä säädetyt rajoitukset valvontaelimen tehtäviin sisältyy erityisesti:

a)	yhteistyö muiden valvontaelinten kanssa ja tuen antaminen niille 18 artiklan mukaisesti;

b)	jäljempänä 20 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden arviointikertomusten analysointi;

c)	muille valvontaelimille ja yleisölle tiedottaminen tietoturvaloukkauksista tai eheyden menetyksistä 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)	komissiolle tiedottaminen valvontaelimen tärkeimmistä toimista tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti;

e)	tarkastusten tekeminen tai vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen pyytäminen suorittamaan hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien vaatimustenmukaisuuden arviointi 20 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

f)	yhteistyön tekeminen tietosuojaviranomaisten kanssa erityisesti tiedottamalla niille ilman aiheetonta viivytystä hyväksyttyjä luottamuspalvelun tarjoajia koskevien tarkastusten tuloksista, jos vaikuttaa siltä, että henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä on rikottu;

g)	hyväksytyn aseman myöntäminen luottamuspalvelujen tarjoajille ja niiden tarjoamille palveluille sekä kyseisen aseman peruuttaminen 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

h)	jäljempänä 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta luotetusta luettelosta vastaavalle elimelle tiedottaminen hyväksytyn aseman myöntämistä tai peruuttamista koskevista päätöksistään, ellei tämä elin ole myös valvontaelin;

i)	lopettamissuunnitelmia koskevien säännösten olemassaolon ja asianmukaisen soveltamisen tarkistaminen tapauksissa, joissa hyväksytty luottamuspalvelun tarjoaja lopettaa toimintansa, 24 artiklan 2 kohdan h alakohdan mukainen tiedon saatavilla pitäminen mukaan lukien;

j)	sen edellyttäminen, että luottamuspalvelun tarjoajat korjaavat mahdolliset puutteet tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttämisessä.

5. jäsenvaltiot voivat vaatia, että valvontaelin perustaa luottamusinfrastruktuurin ja pitää sitä yllä sekä saattaa sen ajan tasalle kansallisen lain edellytysten mukaisesti.

6. Kunkin valvontaelimen on toimitettava komissiolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä maaliskuuta kertomus tärkeimmistä toimistaan edellisenä kalenterivuonna sekä tiivistelmä luottamuspalvelun tarjoajilta 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti saaduista loukkausilmoituksista.

7. Komissio asettaa 6 kohdassa tarkoitetun vuosikertomuksen jäsenvaltioiden saataville.

8. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä määritellä 6 kohdassa tarkoitettuun kertomukseen liittyvät muotoseikat ja menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

18 artikla

Keskinäinen avunanto

1. Valvontaelinten on tehtävä yhteistyötä hyvien käytänteiden vaihtamiseksi.

Valvontaelimen on vastaanotettuaan toisen valvontaelimen perustellun pyynnön annettava tälle apua niin, että valvontaelinten toimintaa voidaan harjoittaa johdonmukaisesti. Keskinäinen avunanto voi kattaa erityisesti tietopyynnöt ja valvontatoimet, kuten pyynnöt suorittaa 20 ja 21 artiklassa tarkoitettuihin vaatimustenmukaisuuden arviointikertomuksiin liittyviä selvityksiä.

2. Valvontaelin, jolle avunantopyyntö on osoitettu, voi kieltäytyä noudattamasta pyyntöä millä hyvänsä seuraavalla perusteella:

a)	valvontaelimellä ei ole toimivaltaa antaa pyydettyä apua;

b)	pyydetty apu ei ole oikeassa suhteessa valvontaelimen 17 artiklan mukaisesti toteuttamiin valvontatehtäviin;

c)	pyydetyn avun antaminen olisi ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.

3. jäsenvaltiot voivat tarvittaessa valtuuttaa asianomaiset valvontaelimensä toteuttamaan yhteisselvityksiä, joihin osallistuu henkilöstöä muiden jäsenvaltioiden valvontaelimistä. Asianomaiset jäsenvaltiot hyväksyvät ja ottavat käyttöön tällaisia yhteisiä toimia koskevat järjestelyt ja menettelyt kansallisen lakinsa mukaisesti.

19 artikla

Luottamuspalvelun tarjoajiin sovellettavat tietoturvavaatimukset

1. Hyväksyttyjen ja ei-hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet hallitakseen tarjoamiensa luottamuspalvelujen tietoturvaan kohdistuvat riskit. Näillä toimenpiteillä on voitava varmistaa riskiin suhteutettu tietoturvataso, ottaen huomioon uusin tekninen kehitys. Erityisesti on toteutettava toimenpiteet tietoturvapoikkeamien vaikutusten ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi sekä tällaisten mahdollisten poikkeamien haittavaikutusten ilmoittamiseksi sidosryhmille.

2. Hyväksyttyjen ja ei-hyväksyttyjen luottamuspalvelun tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä mutta joka tapauksessa 24 tunnin kuluessa siitä, kun asia on tullut niiden tietoon, ilmoitettava valvontaelimelle ja tarvittaessa muille asianomaisille elimille, kuten toimivaltaiselle tietoturvasta vastaavalle kansalliselle elimelle tai tietosuojaviranomaiselle, kaikista tietoturvaloukkauksista ja eheyden menetyksistä, joilla on huomattavia vaikutuksia tarjottuun luottamuspalveluun tai sen puitteissa ylläpidettyihin henkilötietoihin.

Jos on todennäköistä, että tietoturvaloukkaus tai eheyden menetys vaikuttaa haitallisesti luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, jolle luottamuspalvelu on tarjottu, luottamuspalvelun tarjoajan on myös tiedotettava luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle tietoturvaloukkauksesta tai eheyden menetyksestä ilman aiheetonta viivytystä.

Tarvittaessa ja erityisesti silloin, kun tietoturvaloukkaus tai eheyden menetys koskee kahta tai useampaa jäsenvaltiota, ilmoitetun valvontaelimen on tiedotettava asiasta muiden asianomaisten jäsenvaltioiden valvontaelimille ja ENISAlle.

Ilmoitetun valvontaelimen on tiedotettava asiasta yleisölle tai vaadittava luottamuspalvelun tarjoajaa tiedottamaan siitä, jos se katsoo, että tietoturvaloukkauksen tai eheyden menetyksen julkistaminen on yleisen edun mukaista.

3. Valvontaelimen on toimitettava ENISAlle kerran vuodessa tiivistelmä luottamuspalvelun tarjoajilta saamistaan tietoturvaloukkausta tai eheyden menetystä koskevista ilmoituksista.

4. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä:

a)	määrittää 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet tarkemmin; ja

b)	määritellä 2 kohdan soveltamiseen liittyvät muotoseikat ja menettelyt, mukaan lukien määräajat.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 JAKSO

Hyväksytyt luottamuspalvelut

27 artikla

Sähköiset allekirjoitukset julkisissa palveluissa

1. Jos jäsenvaltio vaatii kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin ne kehittyneet sähköiset allekirjoitukset, sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset allekirjoitukset sekä hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytääntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

2. Jos jäsenvaltio vaatii hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvaa kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin ne hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset allekirjoitukset sekä hyväksytyt sähköiset allekirjoitukset, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytääntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

3. jäsenvaltiot eivät saa vaatia julkisen sektorin elimen tarjoaman verkkopalvelun käytössä rajojen yli sähköistä allekirjoitusta, jonka tietoturvataso on korkeampi kuin hyväksytyn sähköisen allekirjoituksen.

4. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa kehittyneisiin sähköisiin allekirjoituksiin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos kehittynyt sähköinen allekirjoitus vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 26 artiklassa tarkoitettujen kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia koskevien vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Komissio määrittelee kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia koskevat viitemuodot tai, jos käytetään vaihtoehtoisia muotoja, viitemenetelmät täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2015 ottaen huomioon olemassa olevat käytännöt, standardit ja unionin säädökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

28 artikla

Sähköisten allekirjoitusten hyväksytyt varmenteet

1. Sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyjen varmenteiden on täytettävä liitteessä I säädetyt vaatimukset.

2. Sähköisten allekirjoitusten hyväksytyille varmenteille ei saa asettaa pakollisia vaatimuksia, jotka ylittävät liitteessä I säädetyt vaatimukset.

3. Sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyihin varmenteisiin voi sisältyä erityisiä valinnaisia lisäattribuutteja. Kyseiset attribuutit eivät vaikuta hyväksyttyjen sähköisten allekirjoitusten yhteentoimivuuteen ja tunnustamiseen.

4. Jos sähköisten allekirjoitusten hyväksytty varmenne on ensimmäisen aktivoinnin jälkeen suljettu, sen voimassaolo päättyy sulkemisajankohdasta lähtien, eikä sen tilaa voida missään olosuhteissa palauttaa.

5. jäsenvaltiot voivat vahvistaa kansallisia sääntöjä sähköisen allekirjoituksen hyväksytyn varmenteen voimassaolon väliaikaisesta keskeyttämisestä seuraavin edellytyksin:

a)	jos sähköisen allekirjoituksen hyväksytyn varmenteen voimassaolo on väliaikaisesti keskeytetty, kyseisen varmenteen voimassaolo päättyy keskeyttämisen ajaksi;

b)	keskeyttämisen kesto on ilmoitettava selvästi varmennetietokannassa ja keskeytystilan on käytävä keskeyttämisen keston ajan näkyvästi ilmi palvelusta, joka tarjoaa tietoja varmenteen tilasta.

6. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa sähköisen allekirjoituksen hyväksyttyihin varmenteisiin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos sähköisen allekirjoituksen hyväksytty varmenne vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan liitteessä I säädettyjen vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

37 artikla

Sähköiset leimat julkisissa palveluissa

1. Jos jäsenvaltio vaatii kehittynyttä sähköistä leimaa julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava vähintään kehittyneet sähköiset leimat, sähköisten leimojen hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset leimat sekä hyväksytyt sähköiset leimat, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

2. Jos jäsenvaltio vaatii hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvaa kehittynyttä sähköistä leimaa julkisen sektorin elimen tarjoaman tai sen puolesta tarjotun verkkopalvelun käyttämiseksi, kyseisen jäsenvaltion on tunnustettava ainakin hyväksyttyyn varmenteeseen perustuvat kehittyneet sähköiset leimat sekä hyväksytyt sähköiset leimat, jotka ovat 5 kohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määritellyissä muodoissa tai joissa käytetään niissä tarkoitettuja menettelyjä.

3. jäsenvaltiot eivät saa vaatia julkisen sektorin elimen tarjoaman verkkopalvelun käytössä rajojen yli sähköistä leimaa, jonka tietoturvataso on korkeampi kuin hyväksytyn sähköisen leiman.

4. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa kehittyneisiin sähköisiin leimoihin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos kehittynyt sähköinen leima vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 36 artiklassa tarkoitettujen kehittyneitä sähköisiä leimoja koskevien vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5. Komissio määrittelee kehittyneitä sähköisiä leimoja koskevat viitemuodot tai, jos käytetään vaihtoehtoisia muotoja, viitemenetelmät täytäntöönpanosäädöksillä viimeistään 18 päivänä syyskuuta 2015 ottaen huomioon olemassa olevat käytännöt, standardit ja unionin säädökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

38 artikla

Sähköisten leimojen hyväksytyt varmenteet

1. Sähköisten leimojen hyväksyttyjen varmenteiden on täytettävä liitteessä III säädetyt vaatimukset.

2. Sähköisten leimojen hyväksytyille varmenteille ei saa asettaa pakollisia vaatimuksia, jotka ylittävät liitteessä III säädetyt vaatimukset.

3. Sähköisten leimojen hyväksyttyihin varmenteisiin voi sisältyä erityisiä valinnaisia lisäattribuutteja. Kyseiset attribuutit eivät vaikuta hyväksyttyjen sähköisten leimojen yhteentoimivuuteen ja tunnustamiseen.

4. Jos sähköisen leiman hyväksytty varmenne on ensimmäisen aktivoinnin jälkeen suljettu, sen voimassaolo päättyy sulkemisajankohdasta lähtien, eikä sen tilaa voida missään olosuhteissa palauttaa.

5. jäsenvaltiot voivat vahvistaa kansallisia sääntöjä sähköisten leimojen hyväksyttyjen varmenteiden voimassaolon väliaikaisesta keskeyttämisestä seuraavin edellytyksin:

a)	jos sähköisen leiman hyväksytyn varmenteen voimassaolo on väliaikaisesti keskeytetty, kyseisen varmenteen voimassaolo päättyy keskeyttämisen ajaksi;

b)	keskeyttämisen kesto on ilmoitettava selvästi varmennetietokannassa, ja keskeytystilan on käytävä keskeyttämisen keston ajan näkyvästi ilmi palvelusta, joka tarjoaa tietoja varmenteen tilasta.

6. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksin vahvistaa sähköisten leimojen hyväksyttyihin varmenteisiin sovellettavien standardien viitenumerot. Jos sähköisen leiman hyväksytty varmenne vastaa kyseisiä standardeja, sen katsotaan olevan liitteessä III säädettyjen vaatimusten mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

52 artikla

Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2016, lukuun ottamatta seuraavia säännöksiä:

asetuksen 8 artiklan 3 kohtaa, 9 artiklan 5 kohtaa, 12 artiklan 2–9 kohtaa, 17 artiklan 8 kohtaa, 19 artiklan 4 kohtaa, 20 artiklan 4 kohtaa, 21 artiklan 4 kohtaa, 22 artiklan 5 kohtaa, 23 artiklan 3 kohtaa, 24 artiklan 5 kohtaa, 27 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 28 artiklan 6 kohtaa, 29 artiklan 2 kohtaa, 30 artiklan 3 ja 4 kohtaa, 31 artiklan 3 kohtaa, 32 artiklan 3 kohtaa, 33 artiklan 2 kohtaa, 34 artiklan 2 kohtaa, 37 artiklan 4 ja 5 kohtaa, 38 artiklan 6 kohtaa, 42 artiklan 2 kohtaa, 44 artiklan 2 kohtaa, 45 artiklan 2 kohtaa, 47 artiklaa ja 48 artiklaa sovelletaan 17 päivästä syyskuuta 2014;

b)	asetuksen 7 artiklaa, 8 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 9 artiklaa, 10 artiklaa, 11 artiklaa ja 12 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä;

c)	asetuksen 6 artiklaa sovelletaan kolmen vuoden kuluttua 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä.

3. Jos ilmoitettu sähköisen tunnistamisen järjestelmä sisällytetään komission 9 artiklan nojalla julkaisemaan luetteloon ennen tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua päivää, kyseisen järjestelmän mukaiset sähköisen tunnistamisen menetelmät on tunnustettava 6 artiklan nojalla viimeistään 12 kuukauden kuluttua järjestelmän julkaisemisesta, mutta tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun päivän jälkeen.

4. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään, jäsenvaltio voi päättää, että sähköisen tunnistamisen järjestelmän mukaiset toisen jäsenvaltion 9 artiklan 1 kohdan nojalla ilmoittamat sähköisen tunnistamisen menetelmät tunnustetaan ensimmäisessä jäsenvaltiossa 8 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten soveltamispäivästä alkaen. Asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat asiasta komissiolle. Komissio julkistaa nämä tiedot.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä heinäkuuta 2014.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

M. SCHULZ

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. GOZI

(1) EUVL C 351, 15.11.2012, s. 73.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 3. huhtikuuta 2014 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 23. heinäkuuta 2014.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12).

(4) EUVL C 50 E, 21.2.2012, s. 1.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(8) Neuvoston päätös 2010/48/EY, tehty 26 päivänä marraskuuta 2009, vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 23, 27.1.2010, s. 35).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(10) Komission päätös 2009/767/EY, tehty 16 päivänä lokakuuta 2009, toimenpiteistä sähköisten menettelyjen käytön edistämiseksi keskitettyjä asiointipisteitä käyttäen palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY mukaisesti (EUVL L 274, 20.10.2009, s. 36).

(11) Komission päätös 2011/130/EU, annettu 25 päivänä helmikuuta 2011, palveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY nojalla toimivaltaisten viranomaisten sähköisesti allekirjoittamien asiakirjojen maiden rajat ylittävää käsittelyä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 53, 26.2.2011, s. 66).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(14) EUVL C 28, 30.1.2013, s. 6.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

LIITE I

SÄHKÖISTEN ALLEKIRJOITUSTEN HYVÄKSYTTYJÄ VARMENTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Sähköisten allekirjoitusten hyväksyttyjen varmenteiden on sisällettävä:

a)	tieto, ainakin automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa, siitä, että varmenne on myönnetty sähköisen allekirjoituksen hyväksyttynä varmenteena;

tietokokonaisuus, joka yksiselitteisesti edustaa hyväksytyt varmenteet myöntävää hyväksyttyä luottamuspalvelun tarjoajaa ja sisältää ainakin tiedon jäsenvaltiosta, johon tarjoaja on sijoittautunut, ja

—	oikeushenkilön osalta: nimi ja tarvittaessa rekisterinumero virallisissa rekistereissä olevassa muodossa,

—	luonnollisen henkilön osalta: henkilön nimi;

c)	ainakin allekirjoittajan nimi tai salanimi; jos käytetään salanimeä, tämä on ilmoitettava selvästi;

d)	sähköisen allekirjoituksen validointitiedot, jotka vastaavat sen luontitietoja;

e)	tiedot varmenteen voimassaoloajan alkamisesta ja päättymisestä;

f)	varmenteen tunniste, jonka on oltava kyseisen hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan osalta yksilöivä;

g)	myöntävän hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan kehittynyt sähköinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen leima;

h)	sijainti, josta g kohdassa tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta tai kehittynyttä sähköistä leimaa tukeva varmenne on saatavilla veloituksetta;

i)	niiden palvelujen sijainti, joista voi selvittää hyväksytyn varmenteen voimassaolon tilan;

j)	jos sähköisen allekirjoituksen validointitietoihin liittyvät sähköisen allekirjoituksen luontitiedot sijaitsevat hyväksytyssä sähköisten allekirjoitusten luontivälineessä, tieto tästä ainakin automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa.

LIITE II

HYVÄKSYTTYJÄ SÄHKÖISEN ALLEKIRJOITUKSEN LUONTIVÄLINEITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

Hyväksytyillä sähköisen allekirjoituksen luontivälineillä on tarkoituksenmukaista tekniikkaa ja menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että

a)	sähköisen allekirjoituksen luomisessa käytettävien sähköisen allekirjoituksen luontitietojen luottamuksellisuus taataan kohtuudella;

b)	sähköisen allekirjoituksen luomisessa käytettäviä sähköisen allekirjoituksen luontitietoja voi käytännössä esiintyä vain kerran;

c)	sähköisen allekirjoituksen luomisessa käytettävät sähköisen allekirjoituksen luontitiedot eivät kohtuullisella varmuudella ole pääteltävissä ja sähköinen allekirjoitus on luotettavasti suojattu väärentämiseltä kulloinkin saatavilla olevan teknologian mukaisesti;

d)	laillinen allekirjoittaja voi luotettavasti suojata sähköisen allekirjoituksen luomisessa käytettävät sähköisen allekirjoituksen luontitiedot muiden käytöltä.

Hyväksytyt sähköisen allekirjoituksen luontivälineet eivät saa muuttaa allekirjoitettavia tietoja eivätkä estää niiden esittämistä allekirjoittajalle ennen allekirjoittamista.

Allekirjoittajan puolesta tapahtuvasta sähköisen allekirjoituksen luontitietojen muodostamisesta ja hallinnoinnista voi vastata ainoastaan hyväksytty luottamuspalvelun tarjoaja.

Allekirjoittajan puolesta sähköisen allekirjoituksen luontitietoja hallinnoivat hyväksytyt luottamuspalvelun tarjoajat voivat kahdentaa sähköisen allekirjoituksen luontitietoja ainoastaan varmuuskopiointitarkoituksiin edellyttäen, että seuraavat vaatimukset täyttyvät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan d alakohdan soveltamista:

a)	kahdennettujen tietokokonaisuuksien tietoturvan on oltava samalla tasolla kuin alkuperäisten tietokokonaisuuksien;

b)	kahdennettujen tietokokonaisuuksien määrä ei saa ylittää vähimmäismäärää, joka on tarpeen palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi.

LIITE III

SÄHKÖISTEN LEIMOJEN HYVÄKSYTTYJÄ VARMENTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Sähköisten leimojen hyväksyttyjen varmenteiden on sisällettävä:

a)	tieto, ainakin automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa, siitä, että varmenne on myönnetty sähköisen leiman hyväksyttynä varmenteena;

—	oikeushenkilön osalta: nimi ja tarvittaessa rekisterinumero virallisissa rekistereissä olevassa muodossa,

—	luonnollisen henkilön osalta: henkilön nimi;

c)	ainakin leiman luojan nimi ja tarvittaessa rekisterinumero virallisissa rekistereissä olevassa muodossa;

d)	sähköisen leiman validointitiedot, jotka vastaavat kyseisen sähköisen leiman luontitietoja;

e)	tiedot varmenteen voimassaoloajan alkamisesta ja päättymisestä;

f)	varmenteen tunniste, jonka on oltava kyseisen hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan osalta yksilöivä;

g)	myöntävän hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan kehittynyt sähköinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen leima;

h)	sijainti, josta g kohdassa tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta tai kehittynyttä sähköistä leimaa tukeva varmenne on saatavilla veloituksetta;

i)	niiden palvelujen sijainti, joista voi selvittää hyväksytyn varmenteen voimassaolon tilan;

j)	jos sähköisen leiman validointitietoihin liittyvät sähköisen leiman luontitiedot sijaitsevat hyväksytyssä sähköisten leimojen luontivälineessä, tieto tästä ainakin automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa.

LIITE IV

VERKKOSIVUSTOJEN TODENTAMISEN HYVÄKSYTTYJÄ VARMENTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Verkkosivustojen todentamisen hyväksyttyjen varmenteiden on sisällettävä:

a)	tieto, ainakin automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa, siitä, että varmenne on myönnetty verkkosivustojen todentamisen hyväksyttynä varmenteena;

—	oikeushenkilön osalta: nimi ja tarvittaessa rekisterinumero virallisissa rekistereissä olevassa muodossa,

—	luonnollisen henkilön osalta: henkilön nimi;

luonnollisten henkilöiden osalta: ainakin sen henkilön nimi, jolle varmenne on myönnetty, tai salanimi. Jos käytetään salanimeä, tämä on ilmoitettava selvästi;

oikeushenkilöiden osalta: ainakin sen oikeushenkilön nimi, jolle varmenne on myönnetty, ja tarvittaessa rekisterinumero virallisissa rekistereissä olevassa muodossa;

d)	luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolle varmenne on myönnetty, osoitteen osatiedot, mukaan luettuina ainakin kaupunki ja valtio, tarvittaessa virallisissa rekistereissä olevassa muodossa;

e)	luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolle varmenne on myönnetty, käyttämät verkon aluetunnukset;

f)	tiedot varmenteen voimassaoloajan alkamisesta ja päättymisestä;

g)	varmenteen tunniste, jonka on oltava kyseisen hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan osalta yksilöivä;

h)	myöntävän hyväksytyn luottamuspalvelun tarjoajan kehittynyt sähköinen allekirjoitus tai kehittynyt sähköinen leima;

i)	sijainti, josta h kohdassa tarkoitettua kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta tai kehittynyttä sähköistä leimaa tukeva varmenne on saatavilla veloituksetta;

j)	niiden varmenteen voimassaolotilaan liittyvien palvelujen sijainti, joista voi selvittää hyväksytyn varmenteen voimassaolon tilan.

whereas

(13) Jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava vapaasti käyttää ja ottaa käyttöön verkkopalvelujen edellyttämiä sähköisen tunnistamisen menetelmiä.
Niiden olisi myös voitava päättää, ottavatko ne yksityisen sektorin mukaan näiden menetelmien tarjoamiseen.
Jäsenvaltioita ei olisi velvoitettava ilmoittamaan sähköisen tunnistamisen järjestelmiään komissiolle.
jäsenvaltiot voivat päättää, ilmoittavatko ne komissiolle kaikki kansallisella tasolla käytetyt sähköisen tunnistamisen järjestelmät, joita tarvitaan ainakin julkisten verkkopalvelujen tai tiettyjen palvelujen käyttöön, vai ilmoittavatko ne vain jotkin tällaiset järjestelmät tai ei mitään niistä.

- = -

(19) Sähköisen tunnistamisen järjestelmien tietoturva on olennainen seikka sähköisen tunnistamisen menetelmien luotettavan rajat ylittävän vastavuoroisen tunnustamisen kannalta.
Tässä yhteydessä jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä sähköisen tunnistamisen järjestelmien tietoturvan ja yhteentoimivuuden osalta unionin tasolla.
Kun sähköisen tunnistamisen järjestelmät edellyttävät, että luottavat osapuolet käyttävät erityisiä laitteistoja tai ohjelmistoja kansallisella tasolla, rajat ylittävä yhteentoimivuus taas edellyttää, että nämä jäsenvaltiot eivät määrää tällaisia vaatimuksia ja niihin liittyviä kustannuksia niiden alueen ulkopuolelle sijoittautuneille luottaville osapuolille.
Tässä tapauksessa olisi käsiteltävä ja kehitettävä asianmukaisia ratkaisuja yhteentoimivuusjärjestelmän puitteissa.
Kansallisten sähköisen tunnistamisen menetelmien ominaispiirteistä johtuvilta teknisiltä vaatimuksilta, jotka todennäköisesti vaikuttavat tällaisten sähköisten menetelmien (esimerkiksi älykorttien) haltijoihin, ei silti voida välttyä.

- = -

(24) jäsenvaltiot voivat unionin oikeuden mukaisesti pitää voimassa tai ottaa käyttöön luottamuspalveluja koskevia kansallisia säännöksiä siltä osin kuin tällaisia palveluja ei ole täysin yhdenmukaistettu tällä asetuksella.
Tämän asetuksen mukaisten luottamuspalveluiden olisi kuitenkin liikuttava vapaasti sisämarkkinoilla.

- = -

(39) Jotta komissio ja jäsenvaltiot voisivat arvioida tällä asetuksella perustetun tietoturvaloukkausten ilmoitusmekanismin toimivuutta, valvontaelimiä olisi pyydettävä toimittamaan asiasta tiivistettyä tietoa komissiolle ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolle (ENISA).

- = -

(40) Jotta komissio ja jäsenvaltiot voisivat arvioida tällä asetuksella käyttöön otetun tehostetun valvontamekanismin tuloksellisuutta, valvontaelimiä olisi pyydettävä raportoimaan toiminnastaan.
Tämä edistäisi hyvien käytäntöjen vaihtoa valvontaelinten välillä ja antaisi varmuuden keskeisten valvontavaatimusten johdonmukaisesta ja tehokkaasta noudattamisesta kaikissa jäsenvaltioissa.

- = -

(50) Koska jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät tällä hetkellä erilaisia kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten muotoja asiakirjojensa sähköiseen allekirjoittamiseen, on tarpeen varmistaa, että jäsenvaltiot kykenevät teknisesti käsittelemään ainakin muutamia kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten muotoja vastaanottaessaan sähköisesti allekirjoitettuja asiakirjoja.
Kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset käyttävät kehittyneitä sähköisiä leimoja, olisi vastaavasti välttämätöntä varmistaa, että ne kykenevät käsittelemään ainakin muutamia kehittyneiden sähköisten leimojen muotoja.

- = -

(76) jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.
Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.
Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

- = -

keyboard_tab EIDAS 2014/0910 FI

EIDAS 2014/0910 FI