keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on asetettava julkisesti saataville koneluettavassa muodossa ja helposti käytettävissä olevalla tavalla vähintään kerran vuodessa selkeät ja helposti ymmärrettävät raportit kaikesta kyseisen ajanjakson aikana toteuttamastaan sisällön moderoinnista. Raportteihin on sisällyttävä tapauksen mukaan erityisesti seuraavat tiedot:

a)

välityspalvelujen tarjoajien osalta jäsenvaltioiden viranomaisilta vastaanotettujen määräysten, mukaan lukien 9 ja 10 artiklan mukaisesti annetut määräykset, lukumäärä kyseessä olevan laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, määräyksen antanut jäsenvaltio sekä mediaaniaika, joka on tarvittu määräyksen vastaanottamisesta ilmoittamiseen sen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle ja määräyksen johdosta toteutettavien toimien toteuttamiseen;

b)

säilytyspalvelujen tarjoajien osalta 16 artiklan mukaisesti tehtyjen ilmoitusten lukumäärä kyseessä olevan väitetysti laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, luotettujen ilmoittajien tekemien ilmoitusten lukumäärä, ilmoitusten perusteella mahdollisesti toteutetut toimet siten, että eritellään, onko toimet toteutettu lain vai palvelun tarjoajan ehtojen perusteella, automatisoituja välineitä käyttäen käsiteltyjen ilmoitusten lukumäärä sekä mediaaniaika, joka on tarvittu toimien toteuttamiseen;

c)

välityspalvelujen tarjoajien osalta merkitykselliset ja ymmärrettävät tiedot palvelun tarjoajien omasta aloitteesta toteutetusta sisällön moderoinnista, mukaan lukien automatisoitujen välineiden käyttö, toimenpiteet, jotka on toteutettu koulutuksen ja avun antamiseksi sisällön moderoinnista vastuussa oleville henkilöille, niiden toteutettujen toimenpiteiden määrä ja tyyppi, jotka vaikuttavat palvelun vastaanottajien toimittamien tietojen saatavuuteen, näkyvyyteen ja saavutettavuuteen sekä vastaanottajien kykyyn toimittaa tietoja palvelun kautta, sekä muut palvelun rajoitukset; raportoitavat tiedot on jaoteltava laittoman sisällön tyypin tai palvelun tarjoajan ehtojen rikkomisen, havaitsemismenetelmän ja sovelletun rajoituksen tyypin mukaan;

d)

välityspalvelujen tarjoajien osalta sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta palvelun tarjoajan ehtojen mukaisesti vastaanotettujen valitusten lukumäärä ja verkkoalustojen tarjoajien osalta lisäksi 20 artiklan mukaisesti näiden valitusten peruste, valitusten johdosta tehdyt päätökset, näiden päätösten tekemiseen tarvittu mediaaniaika sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa päätökset peruutettiin;

e)

mahdollinen automatisoitujen välineiden käyttö sisällön moderointiin, mukaan lukien laadullinen kuvaus, täsmällisten tarkoitusten erittely, tiedot näiden tarkoitusten täyttämisessä käytettyjen automatisoitujen välineiden tarkkuudesta ja mahdollisesta virhetasosta sekä mahdollisesti sovelletut suojatoimet.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta välityspalvelujen tarjoajiin, joiden katsotaan olevan suosituksen 2003/361/EY liitteessä tarkoitettuja mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä ja jotka eivät ole tämän asetuksen 33 artiklan mukaisia erittäin suuria verkkoalustoja.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille, mukaan lukien yhdenmukaistetut raportointikaudet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on esitettävä selkeät ja täsmälliset perustelut kaikille asianosaisille palvelun vastaanottajille seuraavista rajoituksista, jotka on asetettu sillä perusteella, että palvelun vastaanottajan toimittama tieto on laitonta sisältöä tai yhteensopimatonta niiden ehtojen kanssa:

a)	kaikki rajoitukset, jotka koskevat palvelun vastaanottajan toimittamien tiettyjen tietojen näkyvyyttä, mukaan lukien sisällön poistaminen, siihen pääsyn estäminen tai sen sijoituksen alentaminen;

b)	rahasuoritusten keskeyttäminen, lopettaminen tai muu rajoittaminen;

c)	palvelun tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen kokonaan tai osittain;

d)	palvelun vastaanottajan tilin sulkeminen tilapäisesti tai pysyvästi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain, jos asiaankuuluvat sähköiset yhteystiedot ovat palvelun tarjoajan tiedossa. Sitä sovelletaan viimeistään siitä päivästä, kun rajoitus asetetaan, ja riippumatta siitä, miksi tai miten se on asetettu.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta silloin, kun sisältö on harhauttavaa suuren volyymin kaupallista sisältöä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa perusteluissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

tieto siitä, koskeeko päätös tietojen poistamista, niihin pääsyn estämistä, niiden sijoituksen alentamista tai niiden näkyvyyden rajoittamista vai kyseisiin tietoihin liittyvien rahasuoritusten keskeyttämistä tai lopettamista vai 1 kohdassa tarkoitettujen muiden toimenpiteiden määräämistä niiden suhteen, ja tarvittaessa päätöksen alueellinen soveltamisala ja sen kesto;

b)

tosiasiat ja olosuhteet, joihin päätöksen tekeminen perustuu, mukaan lukien tarvittaessa tieto siitä, onko päätös tehty 16 artiklan mukaisesti tehdyn ilmoituksen johdosta vai vapaaehtoisten oma-aloitteisten tutkimusten perusteella, ja ilmoituksen tekijän tunnistetiedot, jos se on ehdottoman välttämätöntä;

c)	tarvittaessa tiedot automatisoitujen välineiden käytöstä päätöksenteossa, myös tieto siitä, onko päätös tehty sisällöstä, joka on havaittu tai tunnistettu automatisoituja välineitä käyttäen;

d)	jos päätös koskee laittomaksi väitettyä sisältöä, viittaus oikeudelliseen perusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään laittomana sisältönä tällä perusteella;

e)	jos päätös perustuu väitettyyn tietojen yhteensopimattomuuteen säilytyspalvelujen tarjoajan ehtojen kanssa, viittaus sopimusperusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään yhteensopimattomina tällä perusteella;

f)	selkeät ja käyttäjäystävälliset tiedot palvelun vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista päätöksen osalta, erityisesti tapauksen mukaan sisäisten valitustenkäsittelymenettelyjen, tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun ja tuomioistuinkäsittelyn kautta.

4.   Säilytyspalvelujen tarjoajien tämän artiklan mukaisesti antamien tietojen on oltava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä sekä niin tarkkoja ja täsmällisiä kuin kyseisissä olosuhteissa on kohtuudella mahdollista. Tietojen on erityisesti oltava sellaisia, että palvelun vastaanottaja voi niiden perusteella kohtuudella tosiasiallisesti käyttää 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettua tuomioistuinkäsittelyä.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta 9 artiklassa tarkoitettuihin määräyksiin.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, vähintään kuuden kuukauden ajan tässä kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisestä pääsy tehokkaaseen sisäiseen valitustenkäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa valituksen tekemisen sähköisesti ja maksutta päätöksestä, jonka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt ilmoituksen vastaanottamisen johdosta, tai seuraavista päätöksistä, jotka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt sillä perusteella, että vastaanottajien toimittamat tiedot ovat laitonta sisältöä tai yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa:

a)	päätökset siitä, poistetaanko tiedot, estetäänkö niihin pääsy tai rajoitetaanko niiden näkyvyyttä vai ei;

b)	päätökset siitä, keskeytetäänkö tai lopetetaanko kokonaan tai osittain palvelun tarjoaminen vastaanottajille vai ei;

c)	päätökset siitä, suljetaanko vastaanottajien tili tilapäisesti tai pysyvästi vai ei;

d)	päätös siitä, keskeytetäänkö tai lopetetaanko mahdollisuus monetisoida vastaanottajien toimittamia tietoja tai rajoitetaanko niitä muulla tavoin vai ei.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vähintään kuuden kuukauden määräaika alkaa päivänä, jona palvelun vastaanottajalle ilmoitetaan päätöksestä 16 artiklan 5 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti.

3.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että niiden sisäiset valitustenkäsittelyjärjestelmät ovat helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä sekä mahdollistavat riittävän täsmällisten ja perusteltujen valitusten esittämisen ja helpottavat sitä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on käsiteltävä sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmänsä kautta tehdyt valitukset oikea-aikaisesti, syrjimättömästi, huolellisesti ja ei-mielivaltaisesti. Jos valitus sisältää riittävät perusteet, jotta verkkoalustan tarjoaja voi katsoa, että sen päätös olla toteuttamatta toimia ilmoituksen johdosta on perusteeton tai että tiedot, joita valitus koskee, eivät ole laittomia eivätkä yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa, tai jos valitus sisältää tietoja, jotka osoittavat, että valituksen tekijän toiminta ei oikeuta toteutettua toimenpidettä, verkkoalustan tarjoajan on peruutettava 1 kohdassa tarkoitettu päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilmoitettava valituksen tekijöille ilman aiheetonta viivytystä perustellusta päätöksestään valituksen kohteena olevien tietojen osalta, ja mahdollisuudesta 21 artiklassa säädettyyn tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun sekä muista käytettävissä olevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään sellaisen henkilöstön valvonnassa, jolla on asianmukainen pätevyys, eikä yksinomaan automatisoiduin välinein.

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)	se on puolueeton ja riippumaton, myös taloudellisesti, suhteessa verkkoalustojen tarjoajiin ja verkkoalustojen tarjoajien tarjoaman palvelun vastaanottajiin, mukaan lukien ilmoituksia tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt;

b)	sillä on tarvittava asiantuntemus kysymyksissä, joita ilmenee laittoman sisällön yhdellä tai useammalla erityisellä osa-alueella, tai yhden tai useamman tyyppisen verkkoalustan ehtojen soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa, jotta se voi tehokkaasti edistää riidan ratkaisemista;

c)	sen jäsenten saamat palkkiot eivät ole kytköksissä menettelyn tulokseen;

d)	tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisumenettely on helposti käytettävissä sähköisen viestintäteknologian välityksellä, ja siinä on mahdollisuus aloittaa riidanratkaisu ja toimittaa vaadittavat liiteasiakirjat verkossa;

e)	se kykenee ratkaisemaan riidan nopeasti, tehokkaasti ja kustannustehokkaasti vähintään yhdellä unionin toimielimien virallisella kielellä;

f)	tuomioistuinten ulkopuolisessa riidanratkaisussa noudatetaan selkeitä ja oikeudenmukaisia menettelysääntöjä, jotka ovat helposti ja julkisesti käytettävissä, ja sovellettavaa oikeutta, mukaan lukien tämän artiklan vaatimukset.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

a)	ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiskysymykset, joihin kyseisen elimen asiantuntemus liittyy, ja

b)	ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu unionin instituutioiden virallinen kieli tai viralliset kielet, joilla elin kykenee ratkaisemaan riitoja.

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

a)	lueteltava kunkin tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen vuosittain vastaanottamien riitojen lukumäärä;

b)	ilmoitettava kyseisten elinten käsiteltäväksi saatettujen menettelyjen tulokset ja riitojen ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika;

c)	yksilöitävä ja selostettava näiden elinten toimintaan liittyneet mahdolliset järjestelmälliset tai alakohtaiset puutteet tai vaikeudet;

d)	yksilöitävä tähän toimintaan liittyvät parhaat käytännöt;

e)	annettava suosituksia siitä, miten tätä toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luotettujen ilmoittajien 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä oman asiantuntemuksensa alalla tekemät ilmoitukset käsitellään ja niistä päätetään ensisijaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

2.   Tämän asetuksen mukaisen luotetun ilmoittajan aseman myöntää minkä tahansa yhteisön hakemuksesta sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattori, johon hakija on sijoittautunut edellyttäen, että hakija on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)	sillä on erityistä asiantuntemusta ja pätevyyttä laittoman sisällön havaitsemisessa ja tunnistamisessa ja siitä ilmoittamisessa;

b)	se on riippumaton suhteessa kaikkiin verkkoalustojen tarjoajiin;

c)	se suorittaa tehtävänsä ilmoitusten tekemiseksi huolellisesti, tarkasti ja objektiivisesti.

3.   Luotettujen ilmoittajien on vähintään kerran vuodessa julkaistava helposti ymmärrettävät ja yksityiskohtaiset raportit kaikista kyseisenä ajanjaksona 16 artiklan mukaisesti tehdyistä ilmoituksista. Raportissa on lueteltava ainakin ilmoitusten lukumäärä luokiteltuna seuraavien mukaan:

a)	säilytyspalvelujen tarjoajan henkilöllisyys;

b)	ilmoitetun laittomaksi väitetyn sisällön tyyppi;

c)	palvelun tarjoajan toteuttamat toimet.

Näihin raportteihin on sisällytettävä selvitys käytössä olevista menettelyistä, joilla varmistetaan, että luotettu ilmoittaja säilyttää riippumattomuutensa.

Luotettujen ilmoittajien on lähetettävä raportit aseman myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille, ja asetettava ne julkisesti saataville. Näissä raporteissa annettuihin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle niiden yhteisöjen nimet, osoitteet ja sähköpostiosoitteet, joille ne ovat myöntäneet luotetun ilmoittajan aseman 2 kohdan mukaisesti tai joilta ne ovat pidättäneet luotetun ilmoittajan aseman 6 kohdan mukaisesti tai peruuttaneet sen 7 kohdan mukaisesti.

5.   Komissio julkistaa 4 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa helposti käytettävissä olevassa ja koneluettavassa muodossa ja pitää tietokannan ajan tasalla.

6.   Jos verkkoalustojen tarjoajalla on tietoja, jotka osoittavat, että luotettu ilmoittaja on toimittanut merkittävän määrän riittämättömän täsmällisiä, virheellisiä tai riittämättömästi perusteltuja ilmoituksia 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä, mukaan lukien 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta toteutetun valitusten käsittelyn yhteydessä kerätyt tiedot, sen on ilmoitettava kyseiset tiedot luotetun ilmoittajan aseman kyseiselle yhteisölle myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja toimitettava tälle tarvittavat selvitykset ja liiteasiakirjat. Kun tiedot on saatu verkkoalustojen tarjoajalta ja jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo, että on olemassa perusteltuja syitä aloittaa tutkimus, luotetun ilmoittajan asema pidätetään tutkimuksen ajaksi. Kyseinen tutkimus toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on myöntänyt yhteisölle luotetun ilmoittajan aseman, on peruutettava tämä asema, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen, verkkoalustojen tarjoajan 6 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot mukaan lukien, perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että yhteisö ei enää täytä 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen tämän aseman peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava yhteisölle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa yhteisön asema luotettuna ilmoittajana.

8.   Komissio antaa lautakuntaa kuultuaan tarvittaessa suuntaviivoja verkkoalustojen tarjoajien ja digitaalisten palvelujen koordinaattorien avustamiseksi 2, 6 ja 7 kohdan soveltamisessa.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan palvelujen tarjoaminen palvelun vastaanottajille, jotka toistuvasti toimittavat ilmeisen laitonta sisältöä.

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan ilmoitusten ja valitusten käsittely, jos yksityishenkilöt tai yhteisöt tekevät 16 artiklassa tarkoitettujen ilmoitus- ja toimintamenettelyjen välityksellä tai valituksen tekijät 20 artiklassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien välityksellä toistuvasti ilmeisen perusteettomia ilmoituksia tai valituksia.

3.   Päättäessään keskeytyksestä verkkoalustojen tarjoajien on arvioitava tapauskohtaisesti ja oikea-aikaisesti, huolellisesti ja objektiivisesti, syyllistyykö palvelun vastaanottaja, yksityishenkilö, yhteisö tai valituksen tekijä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäyttöön, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiasiat ja olosuhteet, jotka käyvät ilmi verkkoalustan tarjoajan saatavilla olevista tiedoista. Näiden olosuhteiden on käsitettävä vähintään seuraavat:

a)	ilmeisen laittomien sisältöjen tai ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tai valitusten absoluuttinen lukumäärä tiettynä ajanjaksona;

b)	niiden suhteellinen osuus tiettynä ajanjaksona toimitettujen tietojen tai tehtyjen ilmoitusten kokonaismäärästä;

c)	väärinkäytön vakavuus, laittoman sisällön luonne mukaan lukien, ja niiden seurausten vakavuus;

d)	palvelun vastaanottajan, yksityishenkilön, yhteisön tai valituksen tekijän päämäärä, jos se on yksilöitävissä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua väärinkäyttöä koskevat toimintaperiaatteensa selkeästi ja yksityiskohtaisesti ehdoissaan ja annettava myös esimerkkejä niistä tosiasioista ja olosuhteista, jotka ne ottavat huomioon arvioidessaan, onko tiettyä käyttäytymistä pidettävä väärinkäyttönä, ja määrittäessään keskeytyksen keston.

1.   Edellä 15 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi verkkoalustojen tarjoajien on sisällytettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin raportteihin seuraavat tiedot:

a)

21 artiklassa tarkoitettujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten käsiteltäviksi toimitettujen riitojen lukumäärä, riidanratkaisun tulokset ja riidanratkaisumenettelyjen päätökseen saattamiseen kulunut mediaaniaika sekä niiden riitojen osuus, joissa verkkoalustan tarjoaja on pannut täytäntöön riidanratkaisuelimen päätökset;

b)	23 artiklan nojalla määrättyjen keskeytysten lukumäärä siten, että erotetaan toisistaan ilmeisen laittoman sisällön tarjoamisesta, ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tekemisestä ja ilmeisen perusteettomien valitusten tekemisestä määrätyt keskeytykset.

2.   Palvelun tarjoajien on julkaistava kunkin verkkoalustan tai verkossa toimivan hakukoneen osalta viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein julkisesti saatavilla olevassa verkkorajapintansa osiossa tiedot unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä, laskettuna viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden keskiarvona ja 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti, jos kyseiset delegoidut säädökset on annettu.

3.   Verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on ilmoitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle näiden pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivästystä 2 kohdassa tarkoitetut, pyynnön esittämisajankohtana päivitetyt tiedot. Kyseinen digitaalisten palvelujen koordinaattori tai komissio voi vaatia verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalta lisätietoja kyseisessä kohdassa tarkoitetusta laskelmasta, mukaan lukien käytettyä dataa koskevat selvitykset ja perustelut. Tällaisiin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Kun sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on syytä katsoa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella, että verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja saavuttaa 33 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kynnysarvon, joka koskee unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset ja perustelut, jotta ne voidaan sisällyttää komission ylläpitämään julkisesti käytettävissä olevaan koneluettavaan tietokantaan. Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että annetut tiedot eivät sisällä henkilötietoja.

6.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava tämän asetuksen mukaisesta toiminnastaan vuosikertomus, johon sisältyy 53 artiklan nojalla vastaanotettujen valitusten lukumäärä ja yleiskatsaus niitä koskevista jatkotoimista. Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on saatettava vuosikertomukset yleisön saataville koneluettavassa muodossa, ellei 84 artiklan mukaisista tietojen luottamuksellisuutta koskevista sovellettavista säännöistä muuta johdu, ja toimitettava ne komissiolle ja lautakunnalle.

2.   Vuosikertomuksessa on oltava myös seuraavat tiedot:

a)	asianomaisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin jäsenvaltion minkä tahansa kansallisen oikeus- tai hallintoviranomaisen 9 ja 10 artiklan mukaisesti antamien niiden määräysten lukumäärä ja aihe, jotka koskevat toimien toteuttamista laitonta sisältöä vastaan ja tietojen antamista;

b)	näiden määräysten johdosta toteutetut toimet, sellaisina kuin ne on ilmoitettu digitaalisten palvelujen koordinaattorille 9 ja 10 artiklan mukaisesti.

3.   Jos jäsenvaltio on nimennyt useita toimivaltaisia viranomaisia 49 artiklan mukaisesti, sen on varmistettava, että digitaalisten palvelujen koordinaattori laatii yhden kertomuksen, joka kattaa kaikkien toimivaltaisten viranomaisten toiminnan, ja että digitaalisten palvelujen koordinaattori saa muilta asianomaisilta toimivaltaisilta viranomaisilta kaikki tätä varten tarvittavat tiedot ja tuen.