keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on sisällytettävä ehtoihinsa tiedot mahdollisista rajoituksista, joita ne asettavat palvelunsa käytölle palvelun vastaanottajien toimittamien tietojen osalta. Näihin tietoihin on sisällyttävä tietoja toimintaperiaatteista, menettelyistä, toimenpiteistä ja välineistä, joita käytetään sisällön moderointiin, mukaan lukien algoritminen päätöksenteko ja ihmisen suorittama arviointi, sekä niiden sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän menettelysäännöistä. Tiedot on laadittava selkeällä, yksinkertaisella, ymmärrettävällä, käyttäjäystävällisellä ja yksiselitteisellä kielellä, ja niiden on oltava julkisesti saatavilla helposti käytettävissä olevassa ja koneluettavassa muodossa.

2.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava palvelun vastaanottajille ehtoihin tehtävistä merkittävistä muutoksista.

3.   Jos välityspalvelu on ensisijaisesti suunnattu alaikäisille tai pääasiassa alaikäiset käyttävät sitä, kyseisen välityspalvelun tarjoajan on selvitettävä palvelun käytön edellytykset ja rajoitukset siten, että alaikäiset voivat ymmärtää ne.

4.   Välityspalvelujen tarjoajien on toimittava huolellisesti, objektiivisesti ja oikeasuhteisesti 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa ottaen asianmukaisesti huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten oikeudet ja oikeutetut edut, mukaan lukien palvelun vastaanottajien perusoikeudet, kuten sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus sekä muut perusoikeudet ja -vapaudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjassa.

5.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on toimitettava palvelujen vastaanottajille ytimekäs, helposti käytettävissä ja koneluettavassa muodossa oleva, selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä laadittu tiivistelmä ehdoista, mukaan lukien käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja muutoksenhakumenettelyt.

6.   Jäljempänä 33 artiklassa tarkoitettujen erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden on julkaistava ehtonsa kaikkien niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa ne tarjoavat palvelujaan.

1.   Jos säilytyspalvelujen tarjoajan tietoon tulee tietoja, jotka antavat aihetta epäillä, että on tapahtunut, on tapahtumassa tai todennäköisesti tapahtuu rikos, johon liittyy uhka ihmisen tai ihmisten hengelle tai turvallisuudelle, sen on viipymättä ilmoitettava epäilyistään kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden lainvalvonta- tai oikeusviranomaisille ja toimitettava näille kaikki saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot.

2.   Jos säilytyspalvelujen tarjoaja ei pysty kohtuullisella varmuudella määrittämään asianomaista jäsenvaltiota, sen on ilmoitettava asiasta joko sen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisille, johon se on sijoittautunut tai jossa sen laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut, tai ilmoitettava asiasta Europolille taikka molemmille.

Tätä artiklaa sovellettaessa asianomaisella jäsenvaltiolla tarkoitetaan jäsenvaltiota, jossa rikoksen epäillään tapahtuneen, olevan tapahtumassa tai todennäköisesti tapahtuvan, tai jäsenvaltiota, jossa epäilty rikoksentekijä asuu tai sijaitsee, tai jäsenvaltiota, jossa epäillyn rikoksen uhri asuu tai sijaitsee.

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)	se on puolueeton ja riippumaton, myös taloudellisesti, suhteessa verkkoalustojen tarjoajiin ja verkkoalustojen tarjoajien tarjoaman palvelun vastaanottajiin, mukaan lukien ilmoituksia tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt;

b)	sillä on tarvittava asiantuntemus kysymyksissä, joita ilmenee laittoman sisällön yhdellä tai useammalla erityisellä osa-alueella, tai yhden tai useamman tyyppisen verkkoalustan ehtojen soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa, jotta se voi tehokkaasti edistää riidan ratkaisemista;

c)	sen jäsenten saamat palkkiot eivät ole kytköksissä menettelyn tulokseen;

d)	tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisumenettely on helposti käytettävissä sähköisen viestintäteknologian välityksellä, ja siinä on mahdollisuus aloittaa riidanratkaisu ja toimittaa vaadittavat liiteasiakirjat verkossa;

e)	se kykenee ratkaisemaan riidan nopeasti, tehokkaasti ja kustannustehokkaasti vähintään yhdellä unionin toimielimien virallisella kielellä;

f)	tuomioistuinten ulkopuolisessa riidanratkaisussa noudatetaan selkeitä ja oikeudenmukaisia menettelysääntöjä, jotka ovat helposti ja julkisesti käytettävissä, ja sovellettavaa oikeutta, mukaan lukien tämän artiklan vaatimukset.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

a)	ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiskysymykset, joihin kyseisen elimen asiantuntemus liittyy, ja

b)	ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu unionin instituutioiden virallinen kieli tai viralliset kielet, joilla elin kykenee ratkaisemaan riitoja.

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

a)	lueteltava kunkin tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen vuosittain vastaanottamien riitojen lukumäärä;

b)	ilmoitettava kyseisten elinten käsiteltäväksi saatettujen menettelyjen tulokset ja riitojen ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika;

c)	yksilöitävä ja selostettava näiden elinten toimintaan liittyneet mahdolliset järjestelmälliset tai alakohtaiset puutteet tai vaikeudet;

d)	yksilöitävä tähän toimintaan liittyvät parhaat käytännöt;

e)	annettava suosituksia siitä, miten tätä toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on toteutettava tarvittavat tekniset ja organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että luotettujen ilmoittajien 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä oman asiantuntemuksensa alalla tekemät ilmoitukset käsitellään ja niistä päätetään ensisijaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.

2.   Tämän asetuksen mukaisen luotetun ilmoittajan aseman myöntää minkä tahansa yhteisön hakemuksesta sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattori, johon hakija on sijoittautunut edellyttäen, että hakija on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)	sillä on erityistä asiantuntemusta ja pätevyyttä laittoman sisällön havaitsemisessa ja tunnistamisessa ja siitä ilmoittamisessa;

b)	se on riippumaton suhteessa kaikkiin verkkoalustojen tarjoajiin;

c)	se suorittaa tehtävänsä ilmoitusten tekemiseksi huolellisesti, tarkasti ja objektiivisesti.

3.   Luotettujen ilmoittajien on vähintään kerran vuodessa julkaistava helposti ymmärrettävät ja yksityiskohtaiset raportit kaikista kyseisenä ajanjaksona 16 artiklan mukaisesti tehdyistä ilmoituksista. Raportissa on lueteltava ainakin ilmoitusten lukumäärä luokiteltuna seuraavien mukaan:

a)	säilytyspalvelujen tarjoajan henkilöllisyys;

b)	ilmoitetun laittomaksi väitetyn sisällön tyyppi;

c)	palvelun tarjoajan toteuttamat toimet.

Näihin raportteihin on sisällytettävä selvitys käytössä olevista menettelyistä, joilla varmistetaan, että luotettu ilmoittaja säilyttää riippumattomuutensa.

Luotettujen ilmoittajien on lähetettävä raportit aseman myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille, ja asetettava ne julkisesti saataville. Näissä raporteissa annettuihin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle niiden yhteisöjen nimet, osoitteet ja sähköpostiosoitteet, joille ne ovat myöntäneet luotetun ilmoittajan aseman 2 kohdan mukaisesti tai joilta ne ovat pidättäneet luotetun ilmoittajan aseman 6 kohdan mukaisesti tai peruuttaneet sen 7 kohdan mukaisesti.

5.   Komissio julkistaa 4 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa helposti käytettävissä olevassa ja koneluettavassa muodossa ja pitää tietokannan ajan tasalla.

6.   Jos verkkoalustojen tarjoajalla on tietoja, jotka osoittavat, että luotettu ilmoittaja on toimittanut merkittävän määrän riittämättömän täsmällisiä, virheellisiä tai riittämättömästi perusteltuja ilmoituksia 16 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen välityksellä, mukaan lukien 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta toteutetun valitusten käsittelyn yhteydessä kerätyt tiedot, sen on ilmoitettava kyseiset tiedot luotetun ilmoittajan aseman kyseiselle yhteisölle myöntäneelle digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja toimitettava tälle tarvittavat selvitykset ja liiteasiakirjat. Kun tiedot on saatu verkkoalustojen tarjoajalta ja jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo, että on olemassa perusteltuja syitä aloittaa tutkimus, luotetun ilmoittajan asema pidätetään tutkimuksen ajaksi. Kyseinen tutkimus toteutetaan ilman aiheetonta viivytystä.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on myöntänyt yhteisölle luotetun ilmoittajan aseman, on peruutettava tämä asema, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen, verkkoalustojen tarjoajan 6 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot mukaan lukien, perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että yhteisö ei enää täytä 2 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen tämän aseman peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava yhteisölle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa yhteisön asema luotettuna ilmoittajana.

8.   Komissio antaa lautakuntaa kuultuaan tarvittaessa suuntaviivoja verkkoalustojen tarjoajien ja digitaalisten palvelujen koordinaattorien avustamiseksi 2, 6 ja 7 kohdan soveltamisessa.

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan palvelujen tarjoaminen palvelun vastaanottajille, jotka toistuvasti toimittavat ilmeisen laitonta sisältöä.

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan ilmoitusten ja valitusten käsittely, jos yksityishenkilöt tai yhteisöt tekevät 16 artiklassa tarkoitettujen ilmoitus- ja toimintamenettelyjen välityksellä tai valituksen tekijät 20 artiklassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien välityksellä toistuvasti ilmeisen perusteettomia ilmoituksia tai valituksia.

3.   Päättäessään keskeytyksestä verkkoalustojen tarjoajien on arvioitava tapauskohtaisesti ja oikea-aikaisesti, huolellisesti ja objektiivisesti, syyllistyykö palvelun vastaanottaja, yksityishenkilö, yhteisö tai valituksen tekijä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäyttöön, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiasiat ja olosuhteet, jotka käyvät ilmi verkkoalustan tarjoajan saatavilla olevista tiedoista. Näiden olosuhteiden on käsitettävä vähintään seuraavat:

a)	ilmeisen laittomien sisältöjen tai ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tai valitusten absoluuttinen lukumäärä tiettynä ajanjaksona;

b)	niiden suhteellinen osuus tiettynä ajanjaksona toimitettujen tietojen tai tehtyjen ilmoitusten kokonaismäärästä;

c)	väärinkäytön vakavuus, laittoman sisällön luonne mukaan lukien, ja niiden seurausten vakavuus;

d)	palvelun vastaanottajan, yksityishenkilön, yhteisön tai valituksen tekijän päämäärä, jos se on yksilöitävissä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua väärinkäyttöä koskevat toimintaperiaatteensa selkeästi ja yksityiskohtaisesti ehdoissaan ja annettava myös esimerkkejä niistä tosiasioista ja olosuhteista, jotka ne ottavat huomioon arvioidessaan, onko tiettyä käyttäytymistä pidettävä väärinkäyttönä, ja määrittäessään keskeytyksen keston.

1.   Edellä 15 artiklassa tarkoitettujen tietojen lisäksi verkkoalustojen tarjoajien on sisällytettävä kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin raportteihin seuraavat tiedot:

a)

21 artiklassa tarkoitettujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten käsiteltäviksi toimitettujen riitojen lukumäärä, riidanratkaisun tulokset ja riidanratkaisumenettelyjen päätökseen saattamiseen kulunut mediaaniaika sekä niiden riitojen osuus, joissa verkkoalustan tarjoaja on pannut täytäntöön riidanratkaisuelimen päätökset;

b)	23 artiklan nojalla määrättyjen keskeytysten lukumäärä siten, että erotetaan toisistaan ilmeisen laittoman sisällön tarjoamisesta, ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tekemisestä ja ilmeisen perusteettomien valitusten tekemisestä määrätyt keskeytykset.

2.   Palvelun tarjoajien on julkaistava kunkin verkkoalustan tai verkossa toimivan hakukoneen osalta viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2023 ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein julkisesti saatavilla olevassa verkkorajapintansa osiossa tiedot unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä, laskettuna viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden keskiarvona ja 33 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa delegoiduissa säädöksissä säädettyjen menetelmien mukaisesti, jos kyseiset delegoidut säädökset on annettu.

3.   Verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on ilmoitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle näiden pyynnöstä ja ilman aiheetonta viivästystä 2 kohdassa tarkoitetut, pyynnön esittämisajankohtana päivitetyt tiedot. Kyseinen digitaalisten palvelujen koordinaattori tai komissio voi vaatia verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalta lisätietoja kyseisessä kohdassa tarkoitetusta laskelmasta, mukaan lukien käytettyä dataa koskevat selvitykset ja perustelut. Tällaisiin tietoihin ei saa sisältyä henkilötietoja.

4.   Kun sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorilla on syytä katsoa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti saamiensa tietojen perusteella, että verkkoalustan tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja saavuttaa 33 artiklan 1 kohdassa vahvistetun kynnysarvon, joka koskee unionissa olevien palvelun aktiivisten vastaanottajien kuukausittaista keskimäärää, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset ja perustelut, jotta ne voidaan sisällyttää komission ylläpitämään julkisesti käytettävissä olevaan koneluettavaan tietokantaan. Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että annetut tiedot eivät sisällä henkilötietoja.

6.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

1.   Suosittelujärjestelmiä käyttävien verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä ehdoissaan selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä niiden suosittelujärjestelmissä käytettävät tärkeimmät parametrit sekä palvelun vastaanottajien mahdolliset vaihtoehdot kyseisten tärkeimpien parametrien muuttamiseksi tai niihin vaikuttamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tärkeimmissä parametreissa on selvitettävä, miksi palvelun vastaanottajalle ehdotetaan tiettyjä tietoja. Niiden on sisällettävä vähintään seuraavat:

a)	kriteerit, jotka ovat merkittävimpiä määritettäessä palvelun vastaanottajalle ehdotettavia tietoja;

b)	syyt kyseisten parametrien suhteelliselle merkitykselle.

3.   Jos suosittelujärjestelmiä varten on 1 kohdan mukaisesti käytettävissä useita vaihtoehtoja, jotka määrittävät palvelun vastaanottajille esitettyjen tietojen suhteellisen järjestyksen, verkkoalustojen tarjoajien on myös asetettava saataville toiminto, jonka avulla palvelun vastaanottaja voi tehdä valinnan ja milloin tahansa muuttaa valitsemaansa vaihtoehtoa. Kyseisen toiminnon on oltava saatavilla verkkoalustan verkkorajapinnan erityisessä osiossa, jossa tiedot priorisoidaan.

1.   Verkkoalustojen, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että elinkeinonharjoittajat voivat käyttää kyseisiä verkkoalustoja viestiäkseen tuotteista tai palveluista tai tarjotakseen niitä unionissa oleville kuluttajille ainoastaan, jos ne ovat ennen niiden palvelujen käyttöä näihin tarkoituksiin saaneet elinkeinonharjoittajaan soveltuvin osin seuraavat tiedot:

a)	elinkeinonharjoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;

b)	jäljennös elinkeinonharjoittajan tunnistusasiakirjasta tai muusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 (40) 3 artiklassa määritellystä sähköisestä tunnistamisesta;

c)	elinkeinonharjoittajan maksutilitiedot;

d)	jos elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin tai vastaavaan julkiseen rekisteriin, se kaupparekisteri, johon elinkeinonharjoittaja on merkitty, ja elinkeinonharjoittajan rekisterinumero tai muu vastaava tunniste kyseisessä rekisterissä;

e)	elinkeinonharjoittajan antama omaehtoinen vakuutus, jossa tämä sitoutuu tarjoamaan ainoastaan sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka ovat sovellettavien unionin oikeuden sääntöjen mukaisia.

2.   Verkkoalustan tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saatua 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sen on ennen kuin se antaa kyseisen elinkeinonharjoittajan käyttää palvelujaan parhaansa mukaan arvioitava, ovatko 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut tiedot luotettavat ja täydelliset, käyttäen mitä tahansa jäsenvaltioiden tai unionin saataville asettamaa vapaasti käytettävissä olevaa virallista verkkotietokantaa tai verkkorajapintaa tai pyytämällä elinkeinonharjoittajaa toimittamaan luotettavista lähteistä peräisin olevia tositteita. Tätä asetusta sovellettaessa elinkeinonharjoittajat ovat vastuussa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.

Kun on kyse elinkeinonharjoittajista, jotka jo käyttävät verkkoalustojen tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, palveluja 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin 17 päivänä helmikuuta 2024, palvelun tarjoajien on parhaansa mukaan pyrittävä saamaan luetellut tiedot kyseisiltä elinkeinonharjoittajilta 12 kuukauden kuluessa. Jos kyseiset elinkeinonharjoittajat eivät toimita tietoja tässä määräajassa, palvelun tarjoajien on keskeytettävä palvelujensa tarjoaminen näille elinkeinonharjoittajille, kunnes ne ovat toimittaneet kaikki tiedot.

3.   Jos verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saa riittävästi viitteitä siitä tai sillä on syytä uskoa, että mikä tahansa 1 kohdassa tarkoitettu kyseiseltä elinkeinonharjoittajalta saatu tieto on virheellinen, puutteellinen tai vanhentunut, kyseisen tarjoajan on pyydettävä kyseistä elinkeinonharjoittajaa korjaamaan tilanteen viipymättä tai unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä asetetussa määräajassa.

Jos elinkeinonharjoittaja ei oikaise tai täydennä kyseistä tietoa, verkkoalustojen tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on nopeasti keskeytettävä palvelunsa tarjoaminen kyseiselle elinkeinonharjoittajalle unionissa sijaitseville kuluttajille tarjottavien tuotteiden tai palvelujen osalta siihen asti, kun pyyntö on kaikilta osin täytetty.

4.   Jos verkkoalustojen tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, kieltäytyy antamasta elinkeinonharjoittajan käyttää palveluaan 1 kohdan nojalla tai keskeyttää palvelunsa tarjoamisen tämän artiklan 3 kohdan nojalla, kyseisellä elinkeinonharjoittajalla on oikeus tehdä valitus tämän asetuksen 20 ja 21 artiklassa säädetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/1150 4 artiklan soveltamista.

5.   Sellaisten verkkoalustan tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on säilytettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti saadut tiedot suojatusti kuuden kuukauden ajan siitä, kun sopimussuhde kyseiseen elinkeinonharjoittajaan on päättynyt. Tämän jälkeen niiden on poistettava tiedot.

6.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa saa luovuttaa tietoja kolmansille osapuolille ainoastaan, jos sitä edellytetään sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien 10 artiklassa tarkoitetut määräykset ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai komission antamat määräykset niiden tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

7.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on asetettava 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot palvelun vastaanottajien saataville verkkoalustallaan vähintään tuotevalikoimaan ottamisen yhteydessä selkeällä, helposti käytettävissä olevalla ja ymmärrettävällä tavalla. Näiden tietojen on oltava saatavilla ainakin verkkoalustan verkkorajapinnalla, jossa tavaraa tai palvelua koskevat tiedot esitetään.

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on julkaistava 15 artiklassa tarkoitetut raportit viimeistään kahden kuukauden kuluttua 33 artiklan 6 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta soveltamispäivästä ja sen jälkeen vähintään kuuden kuukauden välein.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa erittäin suurten verkkoalustojen tarjoajien julkaisemissa raporteissa on 15 artiklassa ja 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi täsmennettävä

a)

henkilöresurssit, jotka erittäin suurten verkkoalustojen tarjoaja on osoittanut unionissa tarjottavan palvelun sisällön moderointiin, tapauksen mukaan jäsenvaltion kunkin virallisen kielen osalta, mukaan lukien 16 ja 22 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista ja 20 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista varten;

b)	a alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä suorittavien henkilöiden pätevyys ja kielitaito sekä tällaiselle henkilöstölle annettu koulutus ja tuki;

c)	15 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut tarkkuusindikaattorit ja asiaan liittyvät tiedot jäsenvaltion kunkin virallisen kielen osalta.

Raportit on julkaistava vähintään yhdellä jäsenvaltion virallisella kielellä.

3.   Edellä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on sisällytettävä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raportteihin myös tiedot palvelun vastaanottajien kuukausittaisesta keskimäärästä kussakin jäsenvaltiossa.

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle ilman aiheetonta viivästystä ja asetettava julkisesti saataville viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunkin 37 artiklan 4 kohdan mukaisen tarkastuskertomuksen vastaanottamisesta seuraavat:

a)	raportti, jossa esitetään 34 artiklan mukaisen riskinarvioinnin tulokset;

b)	35 artiklan 1 kohdan mukaisesti yksilöidyt ja toteutetut erityiset riskinvähentämistoimenpiteet;

c)	37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu tarkastuskertomus;

d)	37 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu tarkastuksen täytäntöönpanokertomus;

e)	tarvittaessa tiedot palvelun tarjoajan riskinarviointien tueksi ja riskinvähentämistoimenpiteiden suunnittelun tueksi toteuttamista kuulemisista.

5.   Jos erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoaja katsoo, että 4 kohdan mukainen tietojen julkaiseminen saattaa johtaa kyseisen tarjoajan tai palvelun vastaanottajien luottamuksellisten tietojen paljastumiseen, aiheuttaa merkittäviä haavoittuvuuksia sen palvelun turvallisuuden kannalta, heikentää yleistä turvallisuutta tai vahingoittaa vastaanottajia, palvelun tarjoaja saa poistaa tällaiset tiedot julkisesti saatavilla olevista raporteista. Siinä tapauksessa palvelun tarjoajan on toimitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja komissiolle täydelliset raportit ja liitettävä niihin perustelut tietojen poistamiselle julkisesti saatavilla olevista raporteista.

1.   Komissio kuulee lautakuntaa sekä tukee ja edistää asiaankuuluvien eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten laatimien vapaaehtoisten standardien kehittämistä ja täytäntöönpanoa vähintään seuraavien seikkojen osalta:

a)	16 artiklan mukainen ilmoitusten toimittaminen sähköisesti;

b)	malli-, suunnittelu- ja prosessistandardit palvelun vastaanottajien kanssa ehdoista ja niihin tehdyistä muutoksista johtuvista rajoituksista käytävää käyttäjäystävällistä viestintää varten;

c)	22 artiklan mukaisten luotettujen ilmoittajien tekemien ilmoitusten toimittaminen sähköisesti, myös sovellusrajapintojen kautta;

d)	erityiset rajapinnat, mukaan lukien sovellusrajapinnat, joilla helpotetaan 39 ja 40 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista;

e)	erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarkastaminen 37 artiklan mukaisesti;

f)	39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen mainosrekisterien yhteentoimivuus;

g)	tietojen toimittaminen mainonnan välittäjien välillä 26 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan mukaisten avoimuusvelvoitteiden tukemiseksi;

h)	tekniset toimenpiteet tähän asetukseen sisältyvien mainontaan liittyvien velvoitteiden noudattamisen mahdollistamiseksi, mukaan lukien velvoitteet, jotka koskevat 26 artiklassa tarkoitettuja mainoksiin ja kaupalliseen viestintään liitettäviä selvästi erottuvia merkintöjä;

i)	valintarajapinnat ja erityyppisten suosittelujärjestelmien tärkeimpiä parametreja koskevien tietojen esittäminen 27 ja 38 artiklan mukaisesti;

j)	standardit kohdennetuille toimenpiteille alaikäisten suojelemiseksi verkossa.

2.   Komissio tukee standardien päivittämistä teknologian kehityksen ja kyseisten palvelujen vastaanottajien käyttäytymisen perusteella. Standardien päivittämistä koskevien asiaankuuluvien tietojen on oltava julkisesti saatavilla ja helposti käytettävissä.