keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Jos tarjotaan tietoyhteiskunnan palvelua, joka muodostuu palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen siirrosta viestintäverkossa, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa tämän tiedon sellaisen automaattisen, tilapäisen ja lyhytaikaisen tallentamisen osalta, jonka suorittamisen ainoana tarkoituksena on muille palvelun vastaanottajille niiden pyynnöstä myöhemmin tehtävän tiedonsiirron tehostaminen tai lisäsuojaus, edellyttäen, että palvelun tarjoaja:

a)	ei muuta tietoja;

b)	noudattaa tietoihin pääsyä koskevia ehtoja;

c)	noudattaa tiedon päivitystä koskevia sääntöjä, jotka on ilmoitettu toimialalla laajalti hyväksytyllä ja käytetyllä tavalla;

d)	ei puutu toimialalla laajalti hyväksytyn ja käytetyn teknologian lailliseen käyttöön saadakseen tietoja tallennetun tiedon käytöstä; ja

e)

toimii viipymättä tallentamansa tiedon poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi saatuaan tosiasiallisen tiedon siitä, että tieto on poistettu sieltä, missä se alun perin oli verkossa, tai pääsy kyseiseen tietoon on estetty tai että oikeus- tai hallintoviranomainen on määrännyt poistamaan kyseisen tiedon tai estämään siihen pääsyn.

2.   Tämä artikla ei vaikuta oikeus- tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään rikkominen.

1.   Jos tarjotaan tietoyhteiskunnan palvelua, joka käsittää palvelun vastaanottajan toimittamien tietojen tallentamisen, palvelun tarjoaja ei ole vastuussa palvelun vastaanottajan pyynnöstä tallennetuista tiedoista, edellyttäen, että palvelun tarjoaja

a)	ei ole saanut tosiasiallista tietoa laittomasta toiminnasta tai laittomasta sisällöstä eikä sen tiedossa vahingonkorvausvaatimuksen kyseessä ollen ole tosiasioita tai olosuhteita, joiden perusteella toiminnan tai sisällön laittomuus on ilmeistä; tai

b)	toimii tällaisen tiedon saatuaan viipymättä laittoman sisällön poistamiseksi tai siihen pääsyn estämiseksi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, kun palvelun vastaanottaja toimii palvelun tarjoajan johdon tai valvonnan alaisena.

3.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta sellaisten verkkoalustojen kuluttajansuojalainsäädännön mukaiseen vastuuseen, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, jos tällainen verkkoalusta esittää tietyn tiedon tai muulla tavoin mahdollistaa kyseessä olevan liiketoimen tavalla, joka saa keskivertokuluttajan uskomaan, että tieto tai liiketoimen kohteena oleva tuote tai palvelu on joko verkkoalustan itsensä tai sen johdon tai valvonnan alaisena toimivan palvelun vastaanottajan toimittama.

4.   Tämä artikla ei vaikuta oikeus- tai hallintoviranomaisen mahdollisuuteen vaatia jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien mukaisesti palvelun tarjoajaa lopettamaan tai estämään rikkominen.

1.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi, näillä on oltava seuraavat tutkintavaltuudet, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajien toimintaa:

a)

valtuudet vaatia kyseisiä palvelun tarjoajia sekä muita henkilöitä, jotka toimivat elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyvässä tarkoituksessa ja voivat kohtuudella olla tietoisia tämän asetuksen epäiltyyn rikkomiseen liittyvistä tiedoista, mukaan lukien 37 artiklassa ja 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavat organisaatiot, toimittamaan tällaiset tiedot ilman aiheetonta viivytystä;

b)

valtuudet tehdä tai pyytää jäsenvaltionsa oikeusviranomaisia määräämään tarkastuksia tiloissa, joita kyseiset palvelun tarjoajat tai kyseiset henkilöt käyttävät elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyviin tarkoituksiin, tai pyytää muita viranomaisia tekemään niin epäiltyyn rikkomiseen liittyvien tietojen tutkimiseksi, takavarikoimiseksi, hankkimiseksi tai jäljennösten ottamiseksi missä tahansa muodossa tallennusvälineestä riippumatta;

c)	valtuudet pyytää kyseisten palvelun tarjoajien tai kyseisten henkilöiden ketä tahansa henkilöstön jäsentä tai edustajaa antamaan selvityksiä epäiltyyn rikkomiseen liittyvistä tiedoista ja tallentamaan vastaukset heidän suostumuksellaan millä tahansa teknisillä välineillä.

2.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi, näillä on oltava seuraavat täytäntöönpanovaltuudet, jotka koskevat asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajia:

a)	valtuudet hyväksyä kyseisten palvelun tarjoajien tämän asetuksen noudattamiseksi tarjoamat sitoumukset ja tehdä kyseisistä sitoumuksista velvoittavia;

b)	valtuudet määrätä lopettamaan rikkominen ja tarvittaessa määrätä rikkomiseen nähden oikeasuhteisia ja rikkomisen tehokkaan lopettamisen kannalta välttämättömiä korjaavia toimenpiteitä tai pyytää jäsenvaltionsa oikeusviranomaisia määräämään niitä;

c)	valtuudet määrätä tai pyytää jäsenvaltionsa oikeusviranomaisia määräämään 52 artiklan mukaisesti sakkoja tämän asetuksen, mukaan lukien mitkä tahansa tämän artiklan 1 kohdan nojalla annetut tutkintamääräykset, noudattamatta jättämisestä;

d)

valtuudet määrätä tai pyytää jäsenvaltionsa oikeusviranomaisia määräämään 52 artiklan mukaisesti uhkasakko sen varmistamiseksi, että rikkominen lopetetaan tämän alakohdan b alakohdan nojalla annetun määräyksen mukaisesti, tai jos mitä tahansa tämän artiklan 1 kohdan nojalla annetuista tutkintamääräyksistä ei noudateta;

e)	valtuudet hyväksyä välitoimia tai pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaista kansallista oikeusviranomaista tekemään näin, jotta voidaan välttää vakavan vahingon riski.

Ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan osalta digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on myös oltava 1 kohdassa tarkoitettuihin muihin henkilöihin nähden mainituissa alakohdissa vahvistetut täytäntöönpanovaltuudet, jotka koskevat näille kyseisen kohdan mukaisesti osoitettujen määräysten noudattamatta jättämistä. Ne voivat käyttää näitä täytäntöönpanovaltuuksia vasta sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kyseisille muille henkilöille hyvissä ajoin kaikki tällaisiin määräyksiin liittyvät merkitykselliset tiedot, mukaan lukien sovellettava määräaika, sakot tai uhkasakot, joita voidaan määrätä noudattamatta jättämisestä, sekä muutoksenhakumahdollisuudet.

3.   Jos se on tarpeen digitaalisten palvelujen koordinaattorien tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoitamiseksi ja jos kaikki muut tämän artiklan mukaiset valtuudet rikkomisen lopettamiseksi on käytetty ja rikkomista ei ole korjattu tai se jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa, jota ei voida välttää käyttämällä muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksia, digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on oltava jäsenvaltionsa toimivaltaan kuuluvien välityspalvelujen tarjoajien osalta myös valtuudet toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

vaatia, että näiden palvelun tarjoajien ylin hallintoelin ilman aiheetonta viivytystä tutkii tilanteen, hyväksyy ja toimittaa toimintasuunnitelman, jossa esitetään tarvittavat toimenpiteet rikkomisen lopettamiseksi, varmistaa, että palvelun tarjoaja toteuttaa kyseiset toimenpiteet, ja raportoi toteutetuista toimenpiteistä;

b)

jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo, että välityspalvelujen tarjoaja ei ole riittävällä tavalla noudattanut a alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, että rikkomista ei ole korjattu tai se jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa ja että rikkominen muodostaa rikoksen, johon liittyy ihmisten henkeen tai turvallisuuteen kohdistuva uhka, pyytää jäsenvaltionsa toimivaltaista oikeusviranomaista antamaan määräyksen, jolla rajoitetaan tilapäisesti rikkomisen kohteena olevan palvelun vastaanottajien pääsyä palveluun tai, vain jos tämä ei ole teknisesti mahdollista, pääsyä sen välityspalvelujen tarjoajan verkkorajapintaan, jossa rikkominen tapahtuu.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on, paitsi jos se toimii 82 artiklassa tarkoitetusta komission pyynnöstä, ennen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun pyynnön esittämistä pyydettävä asianomaisia osapuolia toimittamaan määräajassa, joka ei saa olla lyhyempi kuin kaksi viikkoa, kirjalliset huomautuksensa, ja kuvailtava harkitsemansa toimenpiteet sekä ilmoitettava niiden aiottu kohde tai aiotut kohteet. Välityspalvelujen tarjoajalla, aiotulla kohteella tai aiotuilla kohteilla ja mahdollisilla muilla kolmansilla osapuolilla, jotka osoittavat, että niillä on asiassa oikeutettu etu, on oikeus osallistua menettelyyn toimivaltaisessa oikeusviranomaisessa. Määrättyjen toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa rikkomisen luonteeseen, vakavuuteen, toistuvuuteen ja kestoon, rajoittamatta kuitenkaan aiheettomasti kyseisen palvelun vastaanottajien pääsyä laillisiin tietoihin.

Pääsyn rajoitus on voimassa neljä viikkoa, ja toimivaltaisella oikeusviranomaisella on määräyksessään mahdollisuus antaa digitaalisten palvelujen koordinaattorille lupa pidentää määräaikaa samanpituisilla lisäjaksoilla, joiden enimmäismäärän kyseinen oikeusviranomainen vahvistaa. Digitaalisten palvelujen koordinaattori voi pidentää määräaikaa ainoastaan, jos ottaen huomioon kaikkien niiden osapuolten oikeudet ja edut, joihin kyseinen rajoitus vaikuttaa, ja kaikki merkitykselliset olosuhteet, mukaan lukien tiedot, jotka välityspalvelujen tarjoaja, toimenpiteiden kohde tai kohteet ja muut kolmannet osapuolet, jotka ovat osoittaneet oikeutetun edun, voivat toimittaa sille, se katsoo, että molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

a)	välityspalvelujen tarjoaja ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä rikkomisen lopettamiseksi;

b)	tilapäisellä rajoituksella ei aiheettomasti rajoiteta palvelun vastaanottajien pääsyä laillisiin tietoihin, ottaen huomioon kyseisten vastaanottajien lukumäärä ja se, onko olemassa sopivia ja helposti käytettävissä olevia vaihtoehtoja.

Jos digitaalisten palvelujen koordinaattori katsoo kolmannen alakohdan a ja b alakohdassa säädettyjen edellytysten täyttyvän mutta ei kolmannen alakohdan nojalla voi pidentää määräaikaa, sen on toimitettava uusi pyyntö ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle.

4.   Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa luetellut valtuudet eivät rajoita 3 jakson soveltamista.

5.   Toimenpiteiden, joita digitaalisten palvelujen koordinaattorit toteuttavat käyttäessään 1, 2 ja 3 kohdassa lueteltuja valtuuksiaan, on oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia, ottaen huomioon erityisesti kyseisten toimenpiteiden kohteena olevan rikkomisen tai epäillyn rikkomisen luonne, vakavuus, toistuvuus ja kesto sekä tarvittaessa kyseisen välityspalvelujen tarjoajan taloudelliset, tekniset ja toiminnalliset valmiudet.

6.   Jäsenvaltioiden on vahvistettava erityiset edellytykset ja menettelyt 1, 2 ja 3 kohdan mukaisten valtuuksien käytölle ja varmistettava, että kyseisten valtuuksien käytölle on säädetty asianmukaisia suojatoimia perusoikeuskirjaa ja unionin oikeuden yleisiä periaatteita noudattaen annetussa sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä. Näitä toimenpiteitä toteutettaessa on erityisesti noudatettava oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja oikeutta puolustukseen, mukaan lukien oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tutustua asiakirjoihin, sekä kaikkien asianomaisten osapuolten oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

1.   Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori voi aloittaa ja johtaa yhteisiä tutkimuksia, joihin osallistuu yksi tai useampi muu digitaalisten palvelujen asianomainen koordinaattori, seuraavasti:

a)	omasta aloitteestaan tutkiakseen sitä, että tietty välityspalvelujen tarjoaja on väitetysti rikkonut tätä asetusta useassa jäsenvaltiossa; tai

b)	vähintään kolmen digitaalisten palvelujen koordinaattorin esittämästä pyynnöstä toimivan lautakunnan suosituksesta, jos on perusteltua syytä epäillä, että tietty välityspalvelujen tarjoaja on syyllistynyt rikkomiseen, joka vaikuttaa palvelun vastaanottajiin niiden jäsenvaltioissa.

2.   Kaikki digitaalisten palvelujen koordinaattorit, joilla on oikeutettu etu osallistua 1 kohdan mukaiseen yhteiseen tutkimukseen, voivat pyytää mahdollisuutta osallistua. Yhteinen tutkimus on saatettava päätökseen kolmen kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, jolleivät osallistujat toisin sovi.

Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin on ilmoitettava alustava kantansa väitettyyn rikkomiseen viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä kaikille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille, komissiolle ja lautakunnalle. Alustavassa kannassa on otettava huomioon kaikkien muiden yhteiseen tutkimukseen osallistuvien digitaalisten palvelujen koordinaattorien näkemykset. Tässä alustavassa kannassa on esitettävä tarvittaessa myös toteutettavat täytäntöönpanotoimet.

3.   Lautakunta voi saattaa asian komission käsiteltäväksi 59 artiklan mukaisesti, jos

a)	sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori ei ole ilmoittanut alustavaa kantaansa 2 kohdassa asetetussa määräajassa;

b)	lautakunta on olennaisilta osin eri mieltä sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin ilmoittamasta alustavasta kannasta; tai

c)	sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori ei ole viipymättä aloittanut yhteistä tutkimusta lautakunnan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti antaman suosituksen perusteella.

4.   Suorittaessaan yhteistä tutkimusta osallistuvien digitaalisten palvelujen koordinaattorien on tehtävä yhteistyötä vilpittömässä mielessä ottaen tarvittaessa huomioon sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin antamat tiedot ja lautakunnan suosituksen. Yhteiseen tutkimukseen osallistuvilla määräpaikan digitaalisten palvelujen koordinaattoreilla on sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä tai tätä kuultuaan oikeus käyttää 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkintavaltuuksiaan niiden välityspalvelujen tarjoajien osalta, joita väitetty rikkominen koskee, niiden alueella sijaitsevien tietojen ja tilojen osalta.

1.   Komissio voi aloittaa menettelyn 73 ja 74 artiklan mukaisten päätösten mahdolliseksi tekemiseksi, kun kyseessä on sellaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan toiminta, jonka komissio epäilee rikkoneen jotakin tämän asetuksen säännöstä.

2.   Jos komissio päättää aloittaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn, se ilmoittaa asiasta kaikille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille ja lautakunnalle 85 artiklassa tarkoitetun tietojenvaihtojärjestelmän kautta, samoin kuin asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on saatuaan tiedon menettelyn aloittamisesta toimitettava ilman aiheetonta viivytystä komissiolle hallussaan olevat tiedot kyseessä olevasta rikkomisesta.

Jos komissio aloittaa menettelyn tämän artiklan 1 kohdan nojalla, digitaalisten palvelujen koordinaattori tai tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen menettää 56 artiklan 4 kohdan mukaisen valtuutensa valvoa tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ja niiden täytäntöönpanoa.

3.   Käyttäessään tämän asetuksen mukaisia tutkintavaltuuksiaan komissio voi pyytää yksilöllistä tai yhteistä tukea miltä tahansa digitaalisten palvelujen koordinaattoreilta, joita väitetty rikkominen koskee, sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori mukaan lukien. Tällaisen pyynnön saaneiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien ja siinä tapauksessa, että digitaalisten palvelujen koordinaattori on ottanut mukaan muita toimivaltaisia viranomaisia, myös näiden on tehtävä oikea-aikaista ja vilpitöntä yhteistyötä komission kanssa, ja niillä on oikeus käyttää 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkintavaltuuksiaan kyseessä olevan erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan osalta niiden jäsenvaltion alueella sijaitsevien tietojen, henkilöiden ja tilojen osalta ja pyynnön mukaisesti.

4.   Komissio toimittaa sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja lautakunnalle kaikki asiaankuuluvat tiedot 67–72 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytöstä ja 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alustavat havaintonsa. Lautakunta esittää komissiolle näkemyksensä näistä alustavista havainnoista 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetetussa määräajassa. Komissio ottaa lautakunnan näkemykset mahdollisimman tarkasti huomioon päätöksessään.

1.   Komissiolle 74 ja 76 artiklassa myönnettyihin valtuuksiin sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin kulua päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Kaikki komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin suorittamat toimet rikkomisen tutkinnan tai rikkomista koskevan menettelyn aloittamiseksi katkaisevat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Toimia, jotka katkaisevat vanhentumisajan kulumisen, ovat erityisesti seuraavat:

a)	komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin tietopyynnöt;

b)	tarkastus;

c)	menettelyn aloittaminen komission toimesta 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämisen vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tätä määräaikaa pidennetään ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

1.   Jos kaikki tämän jakson mukaiset valtuudet tämän asetuksen rikkomisen lopettamiseksi on käytetty ja rikkominen jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa, jota ei voida välttää käyttämällä muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksia, komissio voi pyytää asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattoria toimimaan 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ennen tällaisen pyynnön esittämistä digitaalisten palvelujen koordinaattorille komissio pyytää asianomaisia osapuolia toimittamaan kirjalliset huomautuksensa määräajassa, joka ei saa olla lyhyempi kuin 14 arkipäivää, ja kuvailee harkitsemansa toimenpiteet sekä ilmoittaa niiden aiotun kohteen tai aiotut kohteet.

2.   Jos tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan toimittaa kirjallisia huomautuksia 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle. Se voi kyseisen oikeusviranomaisen luvalla esittää myös suullisia huomautuksia.

Komissio voi ainoastaan huomautustensa laatimista varten pyytää kyseistä oikeusviranomaista toimittamaan sille kaikki asian arvioinnissa tarvittavat asiakirjat tai varmistamaan niiden toimittamisen.

3.   Kun kansallinen tuomioistuin ratkaisee asiaa, josta komissio on jo tehnyt päätöksen tämän asetuksen mukaisesti, se ei saa tehdä päätöstä, joka on ristiriidassa kyseisen komission päätöksen kanssa. Kansallisten tuomioistuinten on myös vältettävä tekemästä päätöksiä, jotka voisivat olla ristiriidassa sellaisen päätöksen kanssa, jota komissio harkitsee tämän asetuksen mukaisesti jo aloittamassaan menettelyssä. Kansallinen tuomioistuin voi tässä tarkoituksessa arvioida, onko sen käsittely keskeytettävä. Tämä ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan soveltamista.