keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on koottava ja asetettava julkisesti saataville verkkorajapintansa erityisessä osiossa sellaisen luotettavan välineen avulla, jolla voidaan tehdä hakuja ja moneen kriteeriin perustuvia kyselyjä, ja sovellusrajapintojen kautta rekisteri, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot koko sen ajan, jolloin niillä esitetään mainosta, ja yhden vuoden ajan sen jälkeen, kun mainos viimeksi esitettiin niiden verkkorajapinnoilla. Niiden on varmistettava, että rekisteri ei sisällä sellaisten palvelun vastaanottajien henkilötietoja, joille mainos esitettiin tai olisi voitu esittää, ja toteutettava kohtuulliset toimet sen varmistamiseksi, että tiedot ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä.

2.   Rekisterissä on oltava vähintään kaikki seuraavat tiedot:

a)	mainoksen sisältö, mukaan lukien tuotteen, palvelun tai tuotemerkin nimi ja mainoksen kohde;

b)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, jonka puolesta mainos esitetään;

c)	luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka on maksanut mainoksen, jos kyseessä on eri kuin b alakohdassa tarkoitettu henkilö;

d)	ajanjakso, jonka ajan mainos esitettiin;

e)

oliko mainos tarkoitettu esitettäväksi nimenomaisesti yhdelle tai useammalle tietylle palvelun vastaanottajien ryhmälle, ja jos oli, tärkeimmät tähän tarkoitukseen käytetyt parametrit, mukaan lukien tapauksen mukaan tärkeimmät parametrit, joilla yksi tai useampi tällaisista ryhmistä jätettiin mainoksen ulkopuolelle;

f)	erittäin suurilla verkkoalustoilla julkaistu ja 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksilöity kaupallinen viestintä;

g)	saavutettujen palvelun vastaanottajien kokonaismäärä ja tarvittaessa yhteismäärät eriteltynä kunkin jäsenvaltion osalta mainoksen nimenomaisena kohteena olleen vastaanottajien ryhmän tai ryhmien osalta.

3.   Rekisteriin ei sisällytetä 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja on poistanut tietyn mainoksen tai estänyt pääsyn siihen sillä perusteella, että sitä on väitetty laittomaksi tai yhteensopimattomaksi sen ehtojen kanssa. Tällaisessa tapauksessa rekisteriin on sisällytettävä kyseisestä mainoksesta tapauksen mukaan 17 artiklan 3 kohdan a–e alakohdassa tai 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot.

Komissio voi lautakuntaa, 40 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia hyväksyttyjä tutkijoita ja yleisöä kuultuaan antaa suuntaviivoja tässä artiklassa tarkoitettujen rekisterien rakenteesta, organisoinnista ja toiminnoista.

1.   Lautakunta voi suosittaa, että komissio aloittaa 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti sellaisten kriisitilanteisiin tarkoitettujen vapaaehtoisten kriisiprotokollien laatimisen. Kyseisten tilanteiden on rajoituttava tiukasti yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen vaikuttaviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2.   Komissio kannustaa erittäin suurten verkkoalustojen, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden ja tarvittaessa muiden verkkoalustojen tai muiden verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajia osallistumaankyseisten kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamiseen sekä helpottaa niiden osallistumista siihen. Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokolliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista toimenpiteistä:

a)	kriisitilannetta koskevien jäsenvaltioiden viranomaisilta tai muilta asiaankuuluvilta luotettavilta elimiltä kriisin olosuhteista riippuen saatujen tai unionin tason tietojen esittäminen näkyvästi;

b)

sen varmistaminen, että välityspalvelujen tarjoaja nimeää erityisen yhteyspisteen, joka vastaa kriisinhallinnasta; tarvittaessa tämä voi olla 11 artiklassa tarkoitettu sähköinen yhteyspiste tai erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien tapauksessa 41 artiklassa tarkoitettu sääntöjen noudattamisen valvoja;

c)	16, 20, 22, 23 ja 35 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseen osoitettujen resurssien mukauttaminen tarvittaessa kriisitilanteen synnyttämiin tarpeisiin.

3.   Komissio ottaa tarvittaessa jäsenvaltioiden viranomaiset mukaan kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamisen valvontaan, ja se voi ottaa siihen mukaan myös unionin elimet, toimistot ja virastot. Komissio voi, jos se on tarpeen ja aiheellista, ottaa myös kansalaisjärjestöjä tai muita asiaankuuluvia järjestöjä mukaan kriisiprotokollien laatimiseen.

4.   Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokollissa esitetään selkeästi kaikki seuraavat seikat:

a)	erityiset parametrit sen määrittämiseksi, mihin erityisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin kriisiprotokolla on tarkoitettu, ja tavoitteet, joihin sillä pyritään;

b)	kunkin osallistujan rooli ja toimenpiteet, jotka niiden on määrä toteuttaa valmistauduttaessa ja sen jälkeen, kun kriisiprotokolla on otettu käyttöön;

c)	selkeä menettely sen määrittämiseksi, milloin kriisiprotokolla on tarkoitus ottaa käyttöön;

d)	selkeä menettely sen ajanjakson määrittämiseksi, jonka kuluessa kriisiprotokollan käyttöönoton jälkeen toteutettavat toimenpiteet on toteutettava ja jonka on rajoituttava tiukasti siihen, mikä on välttämätöntä kyseisten poikkeuksellisten olosuhteiden käsittelemiseksi;

e)	suojatoimet perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, erityisesti sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä syrjimättömyyttä koskevaan oikeuteen kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi;

f)	prosessi, jolla kriisitilanteen päättyessä raportoidaan julkisesti mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä, niiden kestosta ja tuloksista.

5.   Jos komissio katsoo, että kriisiprotokollalla ei onnistuta puuttumaan tehokkaasti kriisitilanteeseen tai turvaamaan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen perusoikeuksien toteutumista, se pyytää osallistujia tarkistamaan kriisiprotokollaa, myös siten, että toteutetaan lisätoimenpiteitä.