Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI

Ellei tässä direktiivissä toisin säädetä, jäsenvaltiot eivät saa kansallisessa lainsäädännössään pitää voimassa tai ottaa käyttöön tässä direktiivissä vahvistetuista säännöksistä poikkeavia säännöksiä eivätkä myöskään tiukempia tai sallivampia säännöksiä erilaisen kuluttajansuojan tason varmistamiseksi.

10 artikla

Myyjän vastuu

1. Myyjä on vastuussa kuluttajalle virheistä, jotka ovat olemassa tavaran toimitusajankohtana ja ilmenevät kahden vuoden kuluessa tästä ajankohdasta. Tätä kohtaa sovelletaan myös digitaalisia elementtejä sisältäviin tavaroihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 artiklan 3 kohdan soveltamista.

2. Jos on kyse digitaalisia elementtejä sisältävistä tavaroista, joiden osalta myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun jatkuvasta toimituksesta pidemmän ajan kuluessa, myyjä on vastuussa myös digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun virheestä, joka tapahtuu tai ilmenee kahden vuoden kuluessa siitä, kun digitaalisia elementtejä sisältävä tavara toimitettiin. Jos sopimuksessa määrätään yli kaksi vuotta kestävästä jatkuvasta toimituksesta, myyjä on vastuussa digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun virheestä, joka tapahtuu tai ilmenee sinä aikana, jona digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on myyntisopimuksen mukaan määrä toimittaa.

3. Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön määräaikoja, jotka ovat pidempiä kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut määräajat.

4. Jos 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja koskee kansallisen lainsäädännön nojalla myös vanhentumisaika, jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, josta myyjä on vastuussa tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja joka ilmenee kyseisissä kohdissa tarkoitettuna ajanjaksona.

5. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön 13 artiklassa säädettyjen oikeussuojakeinojen osalta ainoastaan vanhentumisajan. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että vanhentumisaika antaa kuluttajalle mahdollisuuden käyttää 13 artiklassa säädettyjä oikeussuojakeinoja sellaisen virheen korjaamiseksi, josta myyjä on vastuussa tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja joka ilmenee kyseisissä kohdissa tarkoitettuna ajanjaksona.

6. Jäsenvaltiot voivat säätää, että myyjä ja kuluttaja voivat käytettyjen tavaroiden osalta sopia sopimusehdoista tai sopimuksista, joissa vastuu- tai vanhentumisaika on lyhyempi kuin 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitetut määräajat, edellyttäen, että tällaiset lyhyemmät määräajat eivät kuitenkaan ole lyhyempiä kuin yksi vuosi.

11 artikla

Todistustaakka

1. Jos tavarassa ilmenee virhe yhden vuoden kuluessa tavaran toimitusajankohdasta, virheen katsotaan olleen olemassa tavaran toimitusajankohtana, jollei toisin osoiteta tai jollei tämä olettama ole ristiriidassa tavaran luonteen tai virheen luonteen kanssa. Tätä kohtaa sovelletaan myös digitaalisia elementtejä sisältäviin tavaroihin.

2. Jäsenvaltiot voivat 1 kohdassa säädetyn yhden vuoden ajanjakson sijaan pitää voimassa tai ottaa käyttöön kahden vuoden ajanjakson, joka alkaa tavaran toimitusajankohdasta.

3. Jos on kyse digitaalisia elementtejä sisältävistä tavaroista, joiden osalta myyntisopimuksessa määrätään digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun jatkuvasta toimituksesta pidemmän ajan kuluessa, digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun sopimuksenmukaisuutta 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna ajanjaksona koskeva todistustaakka on myyjällä tapauksessa, jossa virhe ilmenee mainitussa artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona.

12 artikla

Ilmoitusvelvollisuus

Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön säännöksiä, joiden mukaan kuluttajan on voidakseen käyttää oikeuksiaan ilmoitettava myyjälle virheestä määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta siitä, kun kuluttaja havaitsi virheen.

whereas

(4) Verkkokauppa on yksi kasvun keskeisistä vauhdittajista sisämarkkinoilla.
Sen tarjoamia kasvumahdollisuuksia ei ole kuitenkaan hyödynnetty läheskään täysimääräisesti.
Jotta vahvistetaan unionin kilpailukykyä ja tuetaan kasvua, unionin olisi toimittava nopeasti ja kannustettava talouden toimijoita hyödyntämään kaikkia sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Sisämarkkinoiden koko potentiaali voidaan kuitenkin ottaa käyttöön vain, jos kaikkien markkinatoimijoiden on helppo osallistua rajat ylittävään tavarakauppaan, verkko-ostokset mukaan lukien.
Sopimusoikeuden säännöt, joiden pohjalta markkinatoimijat toteuttavat liiketoimia, vaikuttavat keskeisellä tavalla yritysten päätöksiin tarjota tuotteitaan yli rajojen.
Samat säännöt vaikuttavat myös kuluttajien halukkuuteen tehdä ostoksia verkossa ja heidän luottamukseensa tätä ostotapaa kohtaan.

- = -

(6) Tavarakauppaan sovellettavat unionin säännöt ovat edelleen hajanaiset, vaikka säännöt toimitusehdoista ja etäsopimuksiin tai muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyihin sopimuksiin ennen sopimuksentekoa sovellettavista tiedonantovaatimuksista sekä peruuttamisoikeudesta on jo täysin yhdenmukaistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2011/83/EU (3).
Muut keskeiset sopimusoikeuden osa-alueet, kuten sopimuksenmukaisuutta koskevat vaatimukset, oikeussuojakeinot siinä tapauksessa, että tavara ei ole sopimuksen mukainen, ja tärkeimmät näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt on tällä hetkellä yhdenmukaistettu vähimmäistasolla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 1999/44/EY (4).
Jäsenvaltioilla on ollut mahdollisuus antaa unionin normeja tiukempia säännöksiä ja ottaa käyttöön tai pitää voimassa sääntöjä, joilla varmistetaan vielä korkeamman kuluttajansuojan tason saavuttaminen.
Ne ovat käyttäneet tätä oikeuttaan eri seikkojen suhteen ja vaihtelevassa määrin.
Tämän seurauksena direktiivin 1999/44/EY kansalliset täytäntöönpanosäännökset eroavat toisistaan huomattavasti tietyissä keskeisissä osissa, kuten oikeussuojakeinojen hierarkian olemassaolon tai sen puuttumisen suhteen.

- = -

(11) Tällä direktiivillä täydennetään direktiiviä 2011/83/EU.
Direktiivin 2011/83/EU säännökset koskevat pääasiassa ennen sopimuksentekoa sovellettavia tiedonantovaatimuksia, etäsopimuksiin ja muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tehtyihin sopimuksiin liittyvää peruuttamisoikeutta sekä tavaroiden toimittamista ja vaaranvastuun siirtymistä, kun taas tällä direktiivillä käyttöön otettavat säännöt koskevat tavaroiden sopimuksenmukaisuutta, kuluttajien saatavilla olevia oikeussuojakeinoja siinä tapauksessa, että tavara ei ole sopimuksen mukainen, sekä näiden oikeussuojakeinojen käyttöä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

- = -

(32) On tärkeää varmistaa tavaroiden pidempi käyttöaika, jotta voidaan edistää kestävämpiä kulutusmalleja ja kiertotaloutta.
Vastaavasti on olennaisen tärkeää lisätä luottamusta sisämarkkinoiden toimintaan pitämällä virheelliset tuotteet poissa unionin markkinoilta siten, että lujitetaan markkinavalvontaa ja tarjotaan talouden toimijoille oikeanlaisia kannustimia.
Tuotekohtainen unionin lainsäädäntö on näihin tarkoituksiin soveltuvin tapa ottaa käyttöön eri tuotetyyppien ja -ryhmien kestävyyttä koskevia ja muita tuotekohtaisia vaatimuksia soveltamalla tätä varten mukautettuja kriteerejä.
Sen vuoksi tällä direktiivillä olisi täydennettävä tällaisen tuotekohtaisen unionin lainsäädännön tavoitteita ja siinä olisi otettava kestävyys objektiiviseksi kriteeriksi tavaroiden sopimuksenmukaisuuden arvioinnissa.
Kestävyydellä olisi tässä direktiivissä tarkoitettava tavaroiden kykyä säilyttää vaadittava toiminta- ja suorituskykynsä normaalissa käytössä.
Jotta tavara olisi sopimuksenmukainen, sen olisi oltava kestävyydeltään vastaava kuin samantyyppiset tavarat yleensä ja sellainen, mitä kuluttaja voi kohtuudella odottaa ottaen huomioon tavaran luonteen, mukaan lukien mahdollinen tarve tavaroiden kohtuulliseen huoltoon, kuten auton säännölliseen tarkastukseen tai suodattimien vaihtoon, sekä mahdollisen julkisen lausuman, jonka myyjä tai muu henkilö liiketoimintaketjun aikaisemmassa vaiheessa on esittänyt tai joka on esitetty heidän puolestaan.
Arvioinnissa olisi otettava huomioon myös kaikki muut asiaankuuluvat olosuhteet, kuten tavaran hinta ja se, miten paljon tai miten usein kuluttaja käyttää tavaraa.
Lisäksi jos sellaisessa ennen sopimuksentekoa annetussa lausumassa, joka muodostaa osan myyntisopimusta, on annettu erityisiä kestävyyttä koskevia tietoja, kuluttajan olisi voitava luottaa näihin tietoihin osana sopimuksenmukaisuutta koskevien vaatimusten subjektiivisia kriteerejä.

- = -

(39) Digitaalisia elementtejä sisältävät tavarat olisi katsottava toimitetuiksi kuluttajalle, kun on sekä toimitettu tavaran fyysinen osa että suoritettu digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun kertatoimitus tai aloitettu digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun jatkuva toimitus pidemmän ajan kuluessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että myyjän olisi myös asetettava digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu kuluttajan saataville tai käytettäväksi niin, että digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu taikka sen lataamiseen tai käyttöön tarvittava keino on tavoittanut kuluttajan, esimerkiksi linkin tai latausvaihtoehdon kautta, eikä tarvita muita myyjän toimenpiteitä, jotta kuluttaja voi käyttää digitaalista sisältöä tai digitaalista palvelua sopimuksen mukaisesti.
Tästä syystä ajankohdan, joka on otettava huomioon sopimuksenmukaisuuden määrittämiseksi, jos fyysinen osa on toimitettu aiemmin, olisi oltava digitaalisen sisällön tai digitaalisen palvelun toimitusajankohta.
Tällä tavoin varmistetaan, että fyysisen osan ja digitaalisen elementin vastuuajan alkamisajankohdat ovat yhdenmukaiset.
Monissa tapauksissa kuluttaja ei myöskään voi havaita virhettä fyysisessä osassa, ennen kuin digitaalinen sisältö tai digitaalinen palvelu on toimitettu.

- = -

(42) Jotta johdonmukaisuus jäsenvaltioiden nykyisten oikeusjärjestelmien kanssa säilyisi, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus vapaasti säätää joko siitä, että myyjät ovat vastuussa tietyn ajanjakson kuluessa ilmenevästä virheestä, mahdollisesti yhdistettynä vanhentumisaikaan, tai siitä, että kuluttajan oikeussuojakeinoja koskee vain vanhentumisaika.
Ensimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että myyjän vastuuaikaa ei kierretä kuluttajan oikeussuojakeinoja koskevan vanhentumisajan avulla.
Vaikka tässä direktiivissä ei tästä syystä pitäisi yhtenäistää kansallisten vanhentumisaikojen alkamisajankohtia, olisi tässä direktiivissä varmistettava, että vanhentumisajat eivät rajoita kuluttajan oikeutta käyttää oikeussuojakeinoja sellaisten virheiden korjaamiseksi, jotka ilmenevät sinä ajanjaksona, jona myyjä on vastuussa virheistä.
Jälkimmäisessä tapauksessa jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön ainoastaan kuluttajan oikeussuojakeinoja koskeva vanhentumisaika ilman, että otetaan käyttöön määräaikaa, jonka kuluessa virheen on ilmettävä myyjän vastuun syntymiseksi.
Kuluttajien yhtäläisen suojan varmistamiseksi myös tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että jos sovelletaan ainoastaan vanhentumisaikaa, kuluttajien olisi silti voitava käyttää oikeussuojakeinoja sellaisten virheiden korjaamiseksi, jotka ilmenevät vähintään tässä direktiivissä säädetyn vastuuajan aikana.

- = -

(46) Jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön säännöksiä, joiden mukaan kuluttajan on voidakseen käyttää oikeuksiaan ilmoitettava myyjälle virheestä määräajassa, joka on vähintään kaksi kuukautta siitä, kun kuluttaja havaitsi virheen.
Jäsenvaltioiden olisi voitava taata korkeamman kuluttajansuojan taso olemalla ottamatta käyttöön tällaista velvoitetta.

- = -

keyboard_tab Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI

Contratti di vendita di beni conformi 2019/0771 FI