search


keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

BG CS DA DE EL EN ES ET FI FR GA HR HU IT LV LT MT NL PL PT RO SK SL SV print pdf

2022/2065 FI cercato: 'selkeä' . Output generated live by software developed by IusOnDemand srl


expand index selkeä:


whereas selkeä:


definitions:


cloud tag: and the number of total unique words without stopwords is: 1683

 

9 artikla

Määräykset toteuttaa toimia laitonta sisältöä vastaan

1.   Kun välityspalvelun tarjoaja saa asianomaiselta kansalliselta oikeus- tai hallintoviranomaiselta sovellettavan unionin oikeuden tai unionin oikeutta noudattaen annetun kansallisen lainsäädännön perusteella määräyksen toteuttaa toimia yhtä tai useampaa tiettyä laitonta sisältöä vastaan, sen on ilmoitettava määräyksen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä määräyksen johdosta toteutetuista jatkotoimista sekä täsmennettävä, pantiinko määräys täytäntöön ja, jos pantiin, täytäntöönpanon ajankohta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun 1 kohdassa tarkoitettu määräys toimitetaan palvelun tarjoajalle, se täyttää ainakin seuraavat edellytykset:

a)

kyseinen määräys sisältää seuraavat seikat:

i)

viittaus määräyksen unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen oikeusperustaan;

ii)

perustelut sille, miksi tieto on laitonta sisältöä, ja viittaus yhteen tai useampaan unionin lainsäädännön tai unionin oikeutta noudattaen annetun kansallisen lainsäädännön säännökseen;

iii)

määräyksen antaneen viranomaisen tunnistetiedot;

iv)

selkeät tiedot, joiden avulla välityspalvelujen tarjoaja voi tunnistaa ja paikantaa asianomaisen laittoman sisällön, kuten yksi tai useampi täsmällinen URL-osoite ja tarvittaessa lisätiedot;

v)

tiedot välityspalvelujen palvelun tarjoajan ja sisällön toimittaneen palvelun vastaanottajan käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä;

vi)

tarvittaessa tieto siitä, mikä viranomainen saa tiedot määräysten johdosta toteutetuista toimista;

b)

kyseisen määräyksen alueellinen soveltamisala, sovellettavien unionin ja kansallisen oikeuden sääntöjen, mukaan lukien perusoikeuskirja, ja tarvittaessa kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden perusteella, rajoittuu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä määräyksen tavoitteen saavuttamiseksi;

c)

kyseinen määräys toimitetaan jollakin välityspalvelun tarjoajan 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamalla kielellä tai jollakin muulla jäsenvaltioiden virallisella kielellä, josta määräyksen antanut viranomainen ja palvelun tarjoaja ovat sopineet, ja se lähetetään kyseisen palvelun tarjoajan 11 artiklan mukaisesti nimeämään sähköiseen yhteyspisteeseen tai jos määräystä ei ole laadittu välityspalvelun tarjoajan ilmoittamalla kielellä tai muulla kahdenvälisesti sovitulla kielellä, määräys voidaan toimittaa määräyksen antaneen viranomaisen kielellä edellyttäen, että siihen on liitetty käännös tällaiselle ilmoitetulle kielelle tai kahdenvälisesti sovitulle kielelle vähintään tämän kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä seikoista.

3.   Määräyksen antaneen viranomaisen tai tapauksen mukaan määräyksessä ilmoitetun viranomaisen on toimitettava määräys ja välityspalvelujen tarjoajalta saadut tiedot määräyksen johdosta toteutetuista toimista määräyksen antaneen viranomaisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille.

4.   Vastaanotettuaan määräyksen oikeus- tai hallintoviranomaiselta kyseisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista määräyksistä kaikille muille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille 85 artiklan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

5.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava kyseiselle palvelun vastaanottajalle vastaanottamastaan määräyksestä ja määräyksen johdosta toteutetuista toimista viimeistään määräyksen täytäntöönpanon ajankohtana tai tapauksen mukaan määräyksen antaneen viranomaisen määräyksessään ilmoittamana ajankohtana. Tällaisiin palvelun vastaanottajalle annettaviin tietoihin on sisällyttävä ainakin perustelut, muutoksenhakumahdollisuudet ja määräyksen alueellinen soveltamisala 2 kohdan mukaisesti.

6.   Tässä artiklassa säädetyt edellytykset ja vaatimukset eivät rajoita kansallisen siviili- ja rikosprosessioikeuden soveltamista.

10 artikla

Määräykset antaa tietoja

1.   Kun välityspalvelun tarjoaja saa asianomaisilta kansallisilta oikeus- tai hallintoviranomaisilta sovellettavan unionin oikeuden tai unionin oikeutta noudattaen annetun kansallisen lainsäädännön perusteella määräyksen antaa tietty tieto yhdestä tai useammasta yksittäisestä palvelun vastaanottajasta, välityspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava määräyksen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle määräyksen vastaanottamisesta ja määräyksen johdosta toteutetuista toimista sekä täsmennettävä, pantiinko määräys täytäntöön ja, jos pantiin, täytäntöönpanon ajankohta.

2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun 1 kohdassa tarkoitettu määräys toimitetaan palvelun tarjoajalle, se täyttää ainakin seuraavat edellytykset:

a)

kyseinen määräys sisältää seuraavat seikat:

i)

viittaus määräyksen unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaiseen oikeusperustaan;

ii)

määräyksen antaneen viranomaisen tunnistetiedot;

iii)

selkeät tiedot, joiden avulla välityspalvelujen tarjoaja voi tunnistaa tiedonhaun kohteena olevan vastaanottajan tai olevat vastaanottajat, kuten yksi tai useampi tilin nimi tai yksilöllinen tunniste;

iv)

perustelut, joissa selitetään tavoite, jota varten tietoja vaaditaan, ja miksi tietojen antamista koskeva vaatimus on tarpeen ja oikeasuhteinen sen määrittämiseksi, noudattavatko välityspalvelujen vastaanottajat sovellettavaa unionin oikeutta tai unionin oikeutta noudattaen annettua kansallista lainsäädäntöä, paitsi jos tällaisia perusteluja ei voida ilmoittaa syistä, jotka liittyvät rikosten estämiseen, tutkimiseen tai paljastamiseen taikka rikoksiin liittyviin syytetoimiin;

v)

tiedot palvelun tarjoajan ja kyseisten palvelun vastaanottajien käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä;

vi)

tarvittaessa tieto siitä, mille viranomaiselle lähetetään tiedot määräysten johdosta toteutetuista toimista;

b)

kyseisessä määräyksessä edellytetään ainoastaan, että palvelun tarjoaja antaa tiedot, jotka on jo kerätty palvelun tarjoamista varten ja jotka ovat sen hallinnassa;

c)

kyseinen määräys toimitetaan jollakin välityspalvelun tarjoajan 11 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittamalla kielellä tai jollakin muulla jäsenvaltioiden virallisella kielellä, josta määräyksen antanut viranomainen ja palvelun tarjoaja ovat sopineet, ja se lähetetään kyseisen palvelun tarjoajan 11 artiklan mukaisesti nimeämään sähköiseen yhteyspisteeseen; jos määräystä ei ole laadittu välityspalvelun tarjoajan ilmoittamalla kielellä tai muulla kahdenvälisesti sovitulla kielellä, määräys voidaan toimittaa määräyksen antaneen viranomaisen kielellä edellyttäen, että siihen on liitetty käännös tällaiselle ilmoitetulle kielelle tai kahdenvälisesti sovitulle kielelle vähintään tämän kohdan a ja b alakohdassa säädetyistä seikoista.

3.   Määräyksen antaneen viranomaisen tai tapauksen mukaan määräyksessä ilmoitetun viranomaisen on toimitettava määräys ja välityspalvelujen tarjoajalta saadut tiedot määräyksen johdosta toteutetuista toimista määräyksen antaneen viranomaisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille.

4.   Vastaanotettuaan määräyksen oikeus- tai hallintoviranomaiselta kyseisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava jäljennös tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määräyksestä kaikille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille 85 artiklan mukaisesti perustetun järjestelmän kautta.

5.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava kyseiselle palvelun vastaanottajalle vastaanottamastaan määräyksestä ja määräyksen johdosta toteutetuista toimista viimeistään määräyksen täytäntöönpanon ajankohtana tai tapauksen mukaan määräyksen antaneen viranomaisen määräyksessään ilmoittamana ajankohtana. Tällaisiin palvelun vastaanottajalle annettaviin tietoihin on sisällyttävä ainakin perustelut ja muutoksenhakumahdollisuudet 2 kohdan mukaisesti.

6.   Tässä artiklassa vahvistetut edellytykset ja vaatimukset eivät rajoita kansallisen siviili- ja rikosprosessioikeuden soveltamista.

III LUKU

AVOIMEN JA TURVALLISEN VERKKOYMPÄRISTÖN HUOLELLISUUSVELVOITTEET

1 JAKSO

Kaikkiin välityspalvelujen tarjoajiin sovellettavat säännökset

14 artikla

Ehdot

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on sisällytettävä ehtoihinsa tiedot mahdollisista rajoituksista, joita ne asettavat palvelunsa käytölle palvelun vastaanottajien toimittamien tietojen osalta. Näihin tietoihin on sisällyttävä tietoja toimintaperiaatteista, menettelyistä, toimenpiteistä ja välineistä, joita käytetään sisällön moderointiin, mukaan lukien algoritminen päätöksenteko ja ihmisen suorittama arviointi, sekä niiden sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän menettelysäännöistä. Tiedot on laadittava selkeällä, yksinkertaisella, ymmärrettävällä, käyttäjäystävällisellä ja yksiselitteisellä kielellä, ja niiden on oltava julkisesti saatavilla helposti käytettävissä olevassa ja koneluettavassa muodossa.

2.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava palvelun vastaanottajille ehtoihin tehtävistä merkittävistä muutoksista.

3.   Jos välityspalvelu on ensisijaisesti suunnattu alaikäisille tai pääasiassa alaikäiset käyttävät sitä, kyseisen välityspalvelun tarjoajan on selvitettävä palvelun käytön edellytykset ja rajoitukset siten, että alaikäiset voivat ymmärtää ne.

4.   Välityspalvelujen tarjoajien on toimittava huolellisesti, objektiivisesti ja oikeasuhteisesti 1 kohdassa tarkoitettujen rajoitusten soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa ottaen asianmukaisesti huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten oikeudet ja oikeutetut edut, mukaan lukien palvelun vastaanottajien perusoikeudet, kuten sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus sekä muut perusoikeudet ja -vapaudet, sellaisina kuin ne on vahvistettu perusoikeuskirjassa.

5.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on toimitettava palvelujen vastaanottajille ytimekäs, helposti käytettävissä ja koneluettavassa muodossa oleva, selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä laadittu tiivistelmä ehdoista, mukaan lukien käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja muutoksenhakumenettelyt.

6.   Jäljempänä 33 artiklassa tarkoitettujen erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden on julkaistava ehtonsa kaikkien niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa ne tarjoavat palvelujaan.

15 artikla

Välityspalvelujen tarjoajien avoimuusraportointivelvoitteet

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on asetettava julkisesti saataville koneluettavassa muodossa ja helposti käytettävissä olevalla tavalla vähintään kerran vuodessa selkeät ja helposti ymmärrettävät raportit kaikesta kyseisen ajanjakson aikana toteuttamastaan sisällön moderoinnista. Raportteihin on sisällyttävä tapauksen mukaan erityisesti seuraavat tiedot:

a)

välityspalvelujen tarjoajien osalta jäsenvaltioiden viranomaisilta vastaanotettujen määräysten, mukaan lukien 9 ja 10 artiklan mukaisesti annetut määräykset, lukumäärä kyseessä olevan laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, määräyksen antanut jäsenvaltio sekä mediaaniaika, joka on tarvittu määräyksen vastaanottamisesta ilmoittamiseen sen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle ja määräyksen johdosta toteutettavien toimien toteuttamiseen;

b)

säilytyspalvelujen tarjoajien osalta 16 artiklan mukaisesti tehtyjen ilmoitusten lukumäärä kyseessä olevan väitetysti laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, luotettujen ilmoittajien tekemien ilmoitusten lukumäärä, ilmoitusten perusteella mahdollisesti toteutetut toimet siten, että eritellään, onko toimet toteutettu lain vai palvelun tarjoajan ehtojen perusteella, automatisoituja välineitä käyttäen käsiteltyjen ilmoitusten lukumäärä sekä mediaaniaika, joka on tarvittu toimien toteuttamiseen;

c)

välityspalvelujen tarjoajien osalta merkitykselliset ja ymmärrettävät tiedot palvelun tarjoajien omasta aloitteesta toteutetusta sisällön moderoinnista, mukaan lukien automatisoitujen välineiden käyttö, toimenpiteet, jotka on toteutettu koulutuksen ja avun antamiseksi sisällön moderoinnista vastuussa oleville henkilöille, niiden toteutettujen toimenpiteiden määrä ja tyyppi, jotka vaikuttavat palvelun vastaanottajien toimittamien tietojen saatavuuteen, näkyvyyteen ja saavutettavuuteen sekä vastaanottajien kykyyn toimittaa tietoja palvelun kautta, sekä muut palvelun rajoitukset; raportoitavat tiedot on jaoteltava laittoman sisällön tyypin tai palvelun tarjoajan ehtojen rikkomisen, havaitsemismenetelmän ja sovelletun rajoituksen tyypin mukaan;

d)

välityspalvelujen tarjoajien osalta sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta palvelun tarjoajan ehtojen mukaisesti vastaanotettujen valitusten lukumäärä ja verkkoalustojen tarjoajien osalta lisäksi 20 artiklan mukaisesti näiden valitusten peruste, valitusten johdosta tehdyt päätökset, näiden päätösten tekemiseen tarvittu mediaaniaika sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa päätökset peruutettiin;

e)

mahdollinen automatisoitujen välineiden käyttö sisällön moderointiin, mukaan lukien laadullinen kuvaus, täsmällisten tarkoitusten erittely, tiedot näiden tarkoitusten täyttämisessä käytettyjen automatisoitujen välineiden tarkkuudesta ja mahdollisesta virhetasosta sekä mahdollisesti sovelletut suojatoimet.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta välityspalvelujen tarjoajiin, joiden katsotaan olevan suosituksen 2003/361/EY liitteessä tarkoitettuja mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä ja jotka eivät ole tämän asetuksen 33 artiklan mukaisia erittäin suuria verkkoalustoja.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille, mukaan lukien yhdenmukaistetut raportointikaudet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2 JAKSO

Säilytyspalvelujen, verkkoalustat mukaan lukien, tarjoajiin sovellettavat lisäsäännökset

16 artikla

Ilmoitus- ja toimintamenettelyt

1.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on otettava käyttöön menettelyjä, joiden avulla kuka tahansa yksityishenkilö tai yhteisö voi ilmoittaa säilytyspalvelujen tarjoajan palvelussa olevan tiettyjä tietoja, joita kyseinen yksityishenkilö tai yhteisö pitää laittomana sisältönä. Näiden menettelyjen on oltava helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä, ja ilmoituksia on voitava tehdä myös ainoastaan sähköisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla menettelyillä olisi helpotettava riittävän täsmällisten ja perusteltujen ilmoitusten tekemistä. Tätä varten säilytyspalvelujen tarjoajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla mahdollistetaan kaikki seuraavat seikat sisältävien ilmoitusten tekeminen ja helpotetaan sitä:

a)

riittävästi perusteltu selvitys syistä, joiden vuoksi yksityishenkilö tai yhteisö väittää kyseisiä tietoja laittomaksi sisällöksi;

b)

selkeä ilmoitus tietojen tarkasta sähköisestä sijainnista, kuten tarkka URL-osoite tai -osoitteet, ja tarvittaessa lisätiedot, joiden avulla laiton sisältö voidaan tunnistaa, mukautettuna sisällön tyyppiin ja säilytyspalvelun täsmälliseen tyyppiin;

c)

ilmoituksen tekevän yksityishenkilön tai yhteisön nimi ja sähköpostiosoite, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietojen katsotaan liittyvän johonkin direktiivin 2011/93/EU 3–7 artiklassa tarkoitetuista rikoksista;

d)

lausunto, jossa vahvistetaan ilmoituksen tekevän yksityishenkilön tai yhteisön vilpitön mieli sen suhteen, että ilmoituksen sisältämät tiedot ja väitteet ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten katsotaan antavan tosiasiallisen tiedon kyseisestä tietystä tiedosta 6 artiklan soveltamiseksi, jos huolellinen säilytyspalvelujen tarjoaja voi niiden nojalla tunnistaa asianomaisen toiminnan tai tiedon laittomuuden ilman yksityiskohtaista oikeudellista tutkintaa.

4.   Jos ilmoitus sisältää ilmoituksen tehneen yksityishenkilön tai yhteisön sähköiset yhteystiedot, säilytyspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiselle yksityishenkilölle tai yhteisölle.

5.   Palvelun tarjoajan on myös ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kyseiselle yksityishenkilölle tai yhteisölle päätöksestään, joka koskee ilmoituksen kohteena olevia tietoja, ja annettava tiedot päätöstä koskevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on käsiteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti saamansa ilmoitukset ja tehtävä ilmoituksen kohteena olevia tietoja koskevat päätöksensä oikea-aikaisesti, huolellisesti, ei-mielivaltaisesti ja objektiivisesti. Jos ne käyttävät automatisoituja välineitä tähän käsittelyyn tai päätöksentekoon, niiden on sisällytettävä tiedot tällaisesta käytöstä 5 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen.

17 artikla

Perustelut

1.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on esitettävä selkeät ja täsmälliset perustelut kaikille asianosaisille palvelun vastaanottajille seuraavista rajoituksista, jotka on asetettu sillä perusteella, että palvelun vastaanottajan toimittama tieto on laitonta sisältöä tai yhteensopimatonta niiden ehtojen kanssa:

a)

kaikki rajoitukset, jotka koskevat palvelun vastaanottajan toimittamien tiettyjen tietojen näkyvyyttä, mukaan lukien sisällön poistaminen, siihen pääsyn estäminen tai sen sijoituksen alentaminen;

b)

rahasuoritusten keskeyttäminen, lopettaminen tai muu rajoittaminen;

c)

palvelun tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen kokonaan tai osittain;

d)

palvelun vastaanottajan tilin sulkeminen tilapäisesti tai pysyvästi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain, jos asiaankuuluvat sähköiset yhteystiedot ovat palvelun tarjoajan tiedossa. Sitä sovelletaan viimeistään siitä päivästä, kun rajoitus asetetaan, ja riippumatta siitä, miksi tai miten se on asetettu.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta silloin, kun sisältö on harhauttavaa suuren volyymin kaupallista sisältöä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa perusteluissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

tieto siitä, koskeeko päätös tietojen poistamista, niihin pääsyn estämistä, niiden sijoituksen alentamista tai niiden näkyvyyden rajoittamista vai kyseisiin tietoihin liittyvien rahasuoritusten keskeyttämistä tai lopettamista vai 1 kohdassa tarkoitettujen muiden toimenpiteiden määräämistä niiden suhteen, ja tarvittaessa päätöksen alueellinen soveltamisala ja sen kesto;

b)

tosiasiat ja olosuhteet, joihin päätöksen tekeminen perustuu, mukaan lukien tarvittaessa tieto siitä, onko päätös tehty 16 artiklan mukaisesti tehdyn ilmoituksen johdosta vai vapaaehtoisten oma-aloitteisten tutkimusten perusteella, ja ilmoituksen tekijän tunnistetiedot, jos se on ehdottoman välttämätöntä;

c)

tarvittaessa tiedot automatisoitujen välineiden käytöstä päätöksenteossa, myös tieto siitä, onko päätös tehty sisällöstä, joka on havaittu tai tunnistettu automatisoituja välineitä käyttäen;

d)

jos päätös koskee laittomaksi väitettyä sisältöä, viittaus oikeudelliseen perusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään laittomana sisältönä tällä perusteella;

e)

jos päätös perustuu väitettyyn tietojen yhteensopimattomuuteen säilytyspalvelujen tarjoajan ehtojen kanssa, viittaus sopimusperusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään yhteensopimattomina tällä perusteella;

f)

selkeät ja käyttäjäystävälliset tiedot palvelun vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista päätöksen osalta, erityisesti tapauksen mukaan sisäisten valitustenkäsittelymenettelyjen, tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun ja tuomioistuinkäsittelyn kautta.

4.   Säilytyspalvelujen tarjoajien tämän artiklan mukaisesti antamien tietojen on oltava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä sekä niin tarkkoja ja täsmällisiä kuin kyseisissä olosuhteissa on kohtuudella mahdollista. Tietojen on erityisesti oltava sellaisia, että palvelun vastaanottaja voi niiden perusteella kohtuudella tosiasiallisesti käyttää 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettua tuomioistuinkäsittelyä.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta 9 artiklassa tarkoitettuihin määräyksiin.

21 artikla

Tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisu

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)

se on puolueeton ja riippumaton, myös taloudellisesti, suhteessa verkkoalustojen tarjoajiin ja verkkoalustojen tarjoajien tarjoaman palvelun vastaanottajiin, mukaan lukien ilmoituksia tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt;

b)

sillä on tarvittava asiantuntemus kysymyksissä, joita ilmenee laittoman sisällön yhdellä tai useammalla erityisellä osa-alueella, tai yhden tai useamman tyyppisen verkkoalustan ehtojen soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa, jotta se voi tehokkaasti edistää riidan ratkaisemista;

c)

sen jäsenten saamat palkkiot eivät ole kytköksissä menettelyn tulokseen;

d)

tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisumenettely on helposti käytettävissä sähköisen viestintäteknologian välityksellä, ja siinä on mahdollisuus aloittaa riidanratkaisu ja toimittaa vaadittavat liiteasiakirjat verkossa;

e)

se kykenee ratkaisemaan riidan nopeasti, tehokkaasti ja kustannustehokkaasti vähintään yhdellä unionin toimielimien virallisella kielellä;

f)

tuomioistuinten ulkopuolisessa riidanratkaisussa noudatetaan selkeitä ja oikeudenmukaisia menettelysääntöjä, jotka ovat helposti ja julkisesti käytettävissä, ja sovellettavaa oikeutta, mukaan lukien tämän artiklan vaatimukset.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

a)

ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiskysymykset, joihin kyseisen elimen asiantuntemus liittyy, ja

b)

ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu unionin instituutioiden virallinen kieli tai viralliset kielet, joilla elin kykenee ratkaisemaan riitoja.

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

a)

lueteltava kunkin tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen vuosittain vastaanottamien riitojen lukumäärä;

b)

ilmoitettava kyseisten elinten käsiteltäväksi saatettujen menettelyjen tulokset ja riitojen ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika;

c)

yksilöitävä ja selostettava näiden elinten toimintaan liittyneet mahdolliset järjestelmälliset tai alakohtaiset puutteet tai vaikeudet;

d)

yksilöitävä tähän toimintaan liittyvät parhaat käytännöt;

e)

annettava suosituksia siitä, miten tätä toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

23 artikla

Väärinkäytön vastaiset toimenpiteet ja väärinkäytöltä suojautuminen

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan palvelujen tarjoaminen palvelun vastaanottajille, jotka toistuvasti toimittavat ilmeisen laitonta sisältöä.

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on keskeytettävä kohtuulliseksi ajaksi ja ennakkovaroituksen annettuaan ilmoitusten ja valitusten käsittely, jos yksityishenkilöt tai yhteisöt tekevät 16 artiklassa tarkoitettujen ilmoitus- ja toimintamenettelyjen välityksellä tai valituksen tekijät 20 artiklassa tarkoitettujen sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien välityksellä toistuvasti ilmeisen perusteettomia ilmoituksia tai valituksia.

3.   Päättäessään keskeytyksestä verkkoalustojen tarjoajien on arvioitava tapauskohtaisesti ja oikea-aikaisesti, huolellisesti ja objektiivisesti, syyllistyykö palvelun vastaanottaja, yksityishenkilö, yhteisö tai valituksen tekijä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun väärinkäyttöön, ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tosiasiat ja olosuhteet, jotka käyvät ilmi verkkoalustan tarjoajan saatavilla olevista tiedoista. Näiden olosuhteiden on käsitettävä vähintään seuraavat:

a)

ilmeisen laittomien sisältöjen tai ilmeisen perusteettomien ilmoitusten tai valitusten absoluuttinen lukumäärä tiettynä ajanjaksona;

b)

niiden suhteellinen osuus tiettynä ajanjaksona toimitettujen tietojen tai tehtyjen ilmoitusten kokonaismäärästä;

c)

väärinkäytön vakavuus, laittoman sisällön luonne mukaan lukien, ja niiden seurausten vakavuus;

d)

palvelun vastaanottajan, yksityishenkilön, yhteisön tai valituksen tekijän päämäärä, jos se on yksilöitävissä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua väärinkäyttöä koskevat toimintaperiaatteensa selkeästi ja yksityiskohtaisesti ehdoissaan ja annettava myös esimerkkejä niistä tosiasioista ja olosuhteista, jotka ne ottavat huomioon arvioidessaan, onko tiettyä käyttäytymistä pidettävä väärinkäyttönä, ja määrittäessään keskeytyksen keston.

26 artikla

Mainonta verkkoalustoilla

1.   Verkkoalustojen tarjoajien, jotka esittävät verkkorajapinnoillaan mainoksia, on varmistettava, että kunkin yksittäiselle vastaanottajalle esitettävän mainoksen osalta palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, ytimekkäästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti seuraavaa:

a)

myös selvästi erottuvien merkintöjen avulla, että esitetty tieto on mainos; tällaiset merkinnät voidaan standardoida 44 artiklan mukaisesti;

b)

luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jonka puolesta mainos esitetään;

c)

luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on maksanut mainoksen, jos kyseessä on eri kuin b alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö;

d)

suoraan ja helposti mainoksesta merkitykselliset tiedot tärkeimmistä parametreista, joilla määritetään vastaanottaja, jolle mainos esitetään, ja tapauksen mukaan siitä, miten näitä parametreja voi muuttaa.

2.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille toiminto, jonka avulla ne voivat ilmoittaa, onko niiden toimittama sisältö kaupallista viestintää tai sisältääkö se sitä.

Kun palvelun vastaanottaja tekee tämän kohdan mukaisen ilmoituksen, verkkoalustan tarjoajan on varmistettava, että muut palvelun vastaanottajat voivat tunnistaa selkeästi, yksiselitteisesti ja reaaliaikaisesti, myös sellaisten selvästi erottuvien merkintöjen avulla, jotka voidaan standardoida 44 artiklan mukaisesti, että palvelun vastaanottajan toimittama sisältö on kyseisessä ilmoituksessa kuvattua kaupallista viestintää tai sisältää sitä.

3.   Verkkoalustojen tarjoajat eivät saa esittää palvelujen vastaanottajille mainoksia, jos niiden esittäminen perustuu asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 alakohdassa määriteltyyn profilointiin, jossa käytetään asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietojen ryhmiä.

27 artikla

Suosittelujärjestelmien avoimuus

1.   Suosittelujärjestelmiä käyttävien verkkoalustojen tarjoajien on esitettävä ehdoissaan selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä niiden suosittelujärjestelmissä käytettävät tärkeimmät parametrit sekä palvelun vastaanottajien mahdolliset vaihtoehdot kyseisten tärkeimpien parametrien muuttamiseksi tai niihin vaikuttamiseksi.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tärkeimmissä parametreissa on selvitettävä, miksi palvelun vastaanottajalle ehdotetaan tiettyjä tietoja. Niiden on sisällettävä vähintään seuraavat:

a)

kriteerit, jotka ovat merkittävimpiä määritettäessä palvelun vastaanottajalle ehdotettavia tietoja;

b)

syyt kyseisten parametrien suhteelliselle merkitykselle.

3.   Jos suosittelujärjestelmiä varten on 1 kohdan mukaisesti käytettävissä useita vaihtoehtoja, jotka määrittävät palvelun vastaanottajille esitettyjen tietojen suhteellisen järjestyksen, verkkoalustojen tarjoajien on myös asetettava saataville toiminto, jonka avulla palvelun vastaanottaja voi tehdä valinnan ja milloin tahansa muuttaa valitsemaansa vaihtoehtoa. Kyseisen toiminnon on oltava saatavilla verkkoalustan verkkorajapinnan erityisessä osiossa, jossa tiedot priorisoidaan.

30 artikla

Elinkeinonharjoittajien jäljitettävyys

1.   Verkkoalustojen, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että elinkeinonharjoittajat voivat käyttää kyseisiä verkkoalustoja viestiäkseen tuotteista tai palveluista tai tarjotakseen niitä unionissa oleville kuluttajille ainoastaan, jos ne ovat ennen niiden palvelujen käyttöä näihin tarkoituksiin saaneet elinkeinonharjoittajaan soveltuvin osin seuraavat tiedot:

a)

elinkeinonharjoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite;

b)

jäljennös elinkeinonharjoittajan tunnistusasiakirjasta tai muusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 (40) 3 artiklassa määritellystä sähköisestä tunnistamisesta;

c)

elinkeinonharjoittajan maksutilitiedot;

d)

jos elinkeinonharjoittaja on merkitty kaupparekisteriin tai vastaavaan julkiseen rekisteriin, se kaupparekisteri, johon elinkeinonharjoittaja on merkitty, ja elinkeinonharjoittajan rekisterinumero tai muu vastaava tunniste kyseisessä rekisterissä;

e)

elinkeinonharjoittajan antama omaehtoinen vakuutus, jossa tämä sitoutuu tarjoamaan ainoastaan sellaisia tuotteita tai palveluja, jotka ovat sovellettavien unionin oikeuden sääntöjen mukaisia.

2.   Verkkoalustan tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saatua 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sen on ennen kuin se antaa kyseisen elinkeinonharjoittajan käyttää palvelujaan parhaansa mukaan arvioitava, ovatko 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetut tiedot luotettavat ja täydelliset, käyttäen mitä tahansa jäsenvaltioiden tai unionin saataville asettamaa vapaasti käytettävissä olevaa virallista verkkotietokantaa tai verkkorajapintaa tai pyytämällä elinkeinonharjoittajaa toimittamaan luotettavista lähteistä peräisin olevia tositteita. Tätä asetusta sovellettaessa elinkeinonharjoittajat ovat vastuussa annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.

Kun on kyse elinkeinonharjoittajista, jotka jo käyttävät verkkoalustojen tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, palveluja 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin 17 päivänä helmikuuta 2024, palvelun tarjoajien on parhaansa mukaan pyrittävä saamaan luetellut tiedot kyseisiltä elinkeinonharjoittajilta 12 kuukauden kuluessa. Jos kyseiset elinkeinonharjoittajat eivät toimita tietoja tässä määräajassa, palvelun tarjoajien on keskeytettävä palvelujensa tarjoaminen näille elinkeinonharjoittajille, kunnes ne ovat toimittaneet kaikki tiedot.

3.   Jos verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, saa riittävästi viitteitä siitä tai sillä on syytä uskoa, että mikä tahansa 1 kohdassa tarkoitettu kyseiseltä elinkeinonharjoittajalta saatu tieto on virheellinen, puutteellinen tai vanhentunut, kyseisen tarjoajan on pyydettävä kyseistä elinkeinonharjoittajaa korjaamaan tilanteen viipymättä tai unionin oikeudessa ja kansallisessa lainsäädännössä asetetussa määräajassa.

Jos elinkeinonharjoittaja ei oikaise tai täydennä kyseistä tietoa, verkkoalustojen tarjoajan, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on nopeasti keskeytettävä palvelunsa tarjoaminen kyseiselle elinkeinonharjoittajalle unionissa sijaitseville kuluttajille tarjottavien tuotteiden tai palvelujen osalta siihen asti, kun pyyntö on kaikilta osin täytetty.

4.   Jos verkkoalustojen tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, kieltäytyy antamasta elinkeinonharjoittajan käyttää palveluaan 1 kohdan nojalla tai keskeyttää palvelunsa tarjoamisen tämän artiklan 3 kohdan nojalla, kyseisellä elinkeinonharjoittajalla on oikeus tehdä valitus tämän asetuksen 20 ja 21 artiklassa säädetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2019/1150 4 artiklan soveltamista.

5.   Sellaisten verkkoalustan tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on säilytettävä 1 ja 2 kohdan mukaisesti saadut tiedot suojatusti kuuden kuukauden ajan siitä, kun sopimussuhde kyseiseen elinkeinonharjoittajaan on päättynyt. Tämän jälkeen niiden on poistettava tiedot.

6.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa saa luovuttaa tietoja kolmansille osapuolille ainoastaan, jos sitä edellytetään sovellettavan lainsäädännön mukaisesti, mukaan lukien 10 artiklassa tarkoitetut määräykset ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tai komission antamat määräykset niiden tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.

7.   Verkkoalustan tarjoaja, joka antaa kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa on asetettava 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot palvelun vastaanottajien saataville verkkoalustallaan vähintään tuotevalikoimaan ottamisen yhteydessä selkeällä, helposti käytettävissä olevalla ja ymmärrettävällä tavalla. Näiden tietojen on oltava saatavilla ainakin verkkoalustan verkkorajapinnalla, jossa tavaraa tai palvelua koskevat tiedot esitetään.

31 artikla

Sisäänrakennettu velvoitteiden noudattaminen

1.   Sellaisten verkkoalustan tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että sen verkkorajapinta on suunniteltu ja järjestetty siten, että elinkeinonharjoittajat voivat noudattaa sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan, jotka koskevat ennen sopimuksen tekoa annettavia tietoja, vaatimustenmukaisuutta ja tuoteturvallisuustietoja.

Kyseessä olevan palvelun tarjoajan on erityisesti varmistettava, että elinkeinonharjoittajilla on mahdollisuus antaa tiedot asetuksen (EU) 2019/1020 3 artiklan 13 alakohdan ja muun unionin lainsäädännön mukaisesti määritellyn talouden toimijan nimestä, osoitteesta, puhelinnumerosta ja sähköpostiosoitteesta.

2.   Sellaisten verkkoalustojen tarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on varmistettava, että sen verkkorajapinta on suunniteltu ja järjestetty siten, että elinkeinonharjoittajat voivat toimittaa vähintään seuraavat:

a)

tiedot, jotka ovat tarpeen unionissa sijaitseville kuluttajille palvelun tarjoajien palvelujen kautta mainostettavien tai tarjottavien tuotteiden tai palvelujen selkeää ja yksiselitteistä tunnistamista varten;

b)

elinkeinonharjoittajan tunniste, kuten tavaramerkki, tunnus tai logo; ja

c)

tarvittaessa tiedot tuoteturvallisuutta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevien sovellettavan unionin oikeuden sääntöjen mukaisista merkinnöistä.

3.   Sellaisten verkkoalustojentarjoajien, jotka antavat kuluttajille mahdollisuuden tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, on parhaansa mukaan arvioitava, ovatko tällaiset elinkeinonharjoittajat toimittaneet 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot ennen kuin ne antavat niiden tarjota tuotteita tai palveluja kyseisillä alustoilla. Sen jälkeen, kun palvelun tarjoajat ovat antaneet elinkeinonharjoittajan tarjota tuotteita tai palveluja verkkoalustallaan, jolla annetaan kuluttajille mahdollisuus tehdä etäsopimuksia elinkeinonharjoittajien kanssa, niiden on toteutettava kohtuullisia toimia tarkastaakseen satunnaisesti virallisesta, vapaasti käytettävissä olevasta ja koneluettavasta verkkotietokannasta tai verkkorajapinnasta, onko tarjotut tuotteet tai palvelut tunnistettu laittomiksi.

45 artikla

Käytännesäännöt

1.   Komissio ja lautakunta kannustavat laatimaan vapaaehtoisia unionin tason käytännesääntöjä ja helpottavat niiden laatimista, jotta voidaan edistää tämän asetuksen asianmukaista soveltamista ottaen erityisesti huomioon erityiset haasteet, joita liittyy erityyppisten laittomien sisältöjen ja järjestelmäriskien torjumiseen, noudattaen unionin lainsäädäntöä erityisesti kilpailun ja henkilötietojen suojan osalta.

2.   Jos ilmenee 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu merkittävä järjestelmäriski, joka koskee useita erittäin suuria verkkoalustoja tai erittäin suuria verkossa toimivia hakukoneita, komissio voi kutsua kyseisten erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat, tapauksen mukaan muut erittäin suurten verkkoalustojen, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat, muiden verkkoalustojen ja muiden välityspalvelujen tarjoajat sekä asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia, kansalaisjärjestöjä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä osallistumaan käytännesääntöjen laatimiseen, muun muassa vahvistamalla erityisten riskinvähentämistoimenpiteiden toteuttamista koskevia sitoumuksia, sekä kaikkia toteutettuja toimenpiteitä ja niiden tuloksia koskevan säännöllisen raportoinnin puitteiden laatimiseen.

3.   Pannessaan täytäntöön 1 ja 2 kohtaa komissio ja lautakunta sekä tarvittaessa muut elimet pyrkivät varmistamaan, että käytännesäännöissä esitetään selkeästi kyseisten sääntöjen erityiset tavoitteet, että ne sisältävät keskeiset tulosindikaattorit, joilla mitataan näiden tavoitteiden saavuttamista, ja että niissä otetaan asianmukaisesti huomioon kaikkien asianomaisten osapuolten ja erityisesti kansalaisten tarpeet ja edut unionin tasolla. Komissio ja lautakunta pyrkivät myös varmistamaan, että osallistujat raportoivat säännöllisesti komissiolle ja sijoittautumispaikkansa digitaalisten palvelujen koordinaattoreille kaikista toteutetuista toimenpiteistä ja niiden tuloksista, joita mitataan käytännesääntöihin sisältyvillä keskeisillä tulosindikaattoreilla. Keskeisissä tulosindikaattoreissa ja raportointisitoumuksissa on otettava huomioon eri osallistujien koossa ja valmiuksissa olevat erot.

4.   Komissio ja lautakunta arvioivat, täyttävätkö käytännesäännöt 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tavoitteet, sekä seuraavat ja arvioivat säännöllisesti käytännesääntöjen tavoitteiden saavuttamista ottaen huomioon niihin mahdollisesti sisältyvät keskeiset tulosindikaattorit. Ne julkaisevat päätelmänsä.

Komissio ja lautakunta kannustavat myös tarkastelemaan ja mukauttamaan säännöllisesti käytännesääntöjä ja helpottavat tätä.

Jos käytännesääntöjä on järjestelmällisesti jätetty noudattamatta, komissio ja lautakunta voivat kehottaa käytännesääntöjen allekirjoittajia toteuttamaan tarvittavat toimet.

48 artikla

Kriisiprotokollat

1.   Lautakunta voi suosittaa, että komissio aloittaa 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti sellaisten kriisitilanteisiin tarkoitettujen vapaaehtoisten kriisiprotokollien laatimisen. Kyseisten tilanteiden on rajoituttava tiukasti yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen vaikuttaviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin.

2.   Komissio kannustaa erittäin suurten verkkoalustojen, erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden ja tarvittaessa muiden verkkoalustojen tai muiden verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajia osallistumaankyseisten kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamiseen sekä helpottaa niiden osallistumista siihen. Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokolliin sisältyy yksi tai useampi seuraavista toimenpiteistä:

a)

kriisitilannetta koskevien jäsenvaltioiden viranomaisilta tai muilta asiaankuuluvilta luotettavilta elimiltä kriisin olosuhteista riippuen saatujen tai unionin tason tietojen esittäminen näkyvästi;

b)

sen varmistaminen, että välityspalvelujen tarjoaja nimeää erityisen yhteyspisteen, joka vastaa kriisinhallinnasta; tarvittaessa tämä voi olla 11 artiklassa tarkoitettu sähköinen yhteyspiste tai erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien tapauksessa 41 artiklassa tarkoitettu sääntöjen noudattamisen valvoja;

c)

16, 20, 22, 23 ja 35 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseen osoitettujen resurssien mukauttaminen tarvittaessa kriisitilanteen synnyttämiin tarpeisiin.

3.   Komissio ottaa tarvittaessa jäsenvaltioiden viranomaiset mukaan kriisiprotokollien laatimiseen, testaamiseen ja soveltamisen valvontaan, ja se voi ottaa siihen mukaan myös unionin elimet, toimistot ja virastot. Komissio voi, jos se on tarpeen ja aiheellista, ottaa myös kansalaisjärjestöjä tai muita asiaankuuluvia järjestöjä mukaan kriisiprotokollien laatimiseen.

4.   Komissio pyrkii varmistamaan, että kriisiprotokollissa esitetään selkeästi kaikki seuraavat seikat:

a)

erityiset parametrit sen määrittämiseksi, mihin erityisiin poikkeuksellisiin olosuhteisiin kriisiprotokolla on tarkoitettu, ja tavoitteet, joihin sillä pyritään;

b)

kunkin osallistujan rooli ja toimenpiteet, jotka niiden on määrä toteuttaa valmistauduttaessa ja sen jälkeen, kun kriisiprotokolla on otettu käyttöön;

c)

selkeä menettely sen määrittämiseksi, milloin kriisiprotokolla on tarkoitus ottaa käyttöön;

d)

selkeä menettely sen ajanjakson määrittämiseksi, jonka kuluessa kriisiprotokollan käyttöönoton jälkeen toteutettavat toimenpiteet on toteutettava ja jonka on rajoituttava tiukasti siihen, mikä on välttämätöntä kyseisten poikkeuksellisten olosuhteiden käsittelemiseksi;

e)

suojatoimet perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin, erityisesti sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen sekä syrjimättömyyttä koskevaan oikeuteen kohdistuvien mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi;

f)

prosessi, jolla kriisitilanteen päättyessä raportoidaan julkisesti mahdollisesti toteutetuista toimenpiteistä, niiden kestosta ja tuloksista.

5.   Jos komissio katsoo, että kriisiprotokollalla ei onnistuta puuttumaan tehokkaasti kriisitilanteeseen tai turvaamaan 4 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen perusoikeuksien toteutumista, se pyytää osallistujia tarkistamaan kriisiprotokollaa, myös siten, että toteutetaan lisätoimenpiteitä.

IV LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO, YHTEISTYÖ, SEURAAMUKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

1 JAKSO

Toimivaltaiset viranomaiset ja kansalliset digitaalisten palvelujen koordinaattorit

49 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset ja digitaalisten palvelujen koordinaattorit

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen vastaamaan välityspalvelujen tarjoajien valvonnasta ja tämän asetuksen täytäntöönpanon valvonnasta, jäljempänä ’toimivaltaiset viranomaiset’.

2.   Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi näistä toimivaltaisista viranomaisista digitaalisten palvelujen koordinaattorikseen. Digitaalisten palvelujen koordinaattori vastaa kaikista tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvistä asioista kyseisessä jäsenvaltiossa, ellei asianomainen jäsenvaltio ole osoittanut tiettyjä erityistehtäviä tai -aloja muille toimivaltaisille viranomaisille. Digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävä on joka tapauksessa varmistaa näiden asioiden koordinointi kansallisella tasolla sekä osaltaan edistää tämän asetuksen ja sen täytäntöönpanon tehokasta ja johdonmukaista valvontaa kaikkialla unionissa.

Tätä varten digitaalisten palvelujen koordinaattorit tekevät yhteistyötä keskenään, muiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, lautakunnan ja komission kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden mahdollisuutta säätää yhteistyömekanismeista sekä siitä, että digitaalisten palvelujen koordinaattori vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä muiden kansallisten viranomaisten kanssa, jos se on tarpeen kyseisten viranomaisten ja digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävien suorittamisen kannalta.

Jos jäsenvaltio nimeää digitaalisten palvelujen koordinaattorin lisäksi yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen, sen on varmistettava, että kyseisen viranomaisen ja digitaalisten palvelujen koordinaattorin tehtävät on selkeästi määritelty ja että ne tekevät tiivistä ja tehokasta yhteistyötä tehtäviään suorittaessaan.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä digitaalisten palvelujen koordinaattorit viimeistään 17 päivänä helmikuuta 2024.

Jäsenvaltioiden on asetettava julkisesti saataville ja ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle digitaalisten palvelujen koordinaattoriksi nimetyn toimivaltaisen viranomaisensa nimi ja yhteystiedot. Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja lautakunnalle 2 kohdassa tarkoitettujen muiden toimivaltaisten viranomaisten nimet ja tehtävät.

4.   Jäljempänä 50, 51 ja 56 artiklassa säädettyjä digitaalisten palvelujen koordinaattoreihin sovellettavia säännöksiä sovelletaan myös kaikkiin muihin toimivaltaisiin viranomaisiin, jotka jäsenvaltiot nimeävät tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.


whereas









keyboard_arrow_down