search


keyboard_tab Digital Service Act 2022/2065 FI

BG CS DA DE EL EN ES ET FI FR GA HR HU IT LV LT MT NL PL PT RO SK SL SV print pdf

2022/2065 FI cercato: 'päätös' . Output generated live by software developed by IusOnDemand srl


expand index päätös:


whereas päätös:


definitions:


cloud tag: and the number of total unique words without stopwords is: 2482

 

13 artikla

Lailliset edustajat

1.   Välityspalvelujen tarjoajien, joilla ei ole toimipaikkaa unionissa mutta jotka tarjoavat palveluja unionissa, on nimettävä kirjallisesti oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö toimimaan laillisena edustajanaan jossakin niistä jäsenvaltioista, joissa palvelun tarjoaja tarjoaa palvelujaan.

2.   Välityspalvelujen tarjoajien on valtuutettava lailliset edustajansa olemaan palvelun tarjoajan lisäksi tai sijasta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja lautakunnan yhteystahona kaikissa asioissa, jotka ovat tarpeen tähän asetukseen liittyvien päätösten vastaanottamiseksi sekä päätösten noudattamiseksi ja niiden täytäntöönpanemiseksi. Välityspalvelujen tarjoajien on annettava lailliselle edustajalleen tarvittavat valtuudet ja riittävät resurssit, jotta varmistetaan niiden tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja lautakunnan kanssa ja tällaisten päätösten noudattaminen.

3.   Nimettyä laillista edustajaa on voitava pitää vastuussa tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastuuta ja oikeudellisia toimia, joihin voidaan ryhtyä välityspalvelujen tarjoajaa vastaan.

4.   Välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava laillisen edustajansa nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille, jossa laillinen edustaja asuu tai johon tämä on sijoittautunut. Niiden on varmistettava, että nämä tiedot ovat julkisesti saatavilla, helposti käytettävissä ja paikkansapitäviä ja ne pidetään ajan tasalla.

5.   Laillisen edustajan nimeäminen unionissa 1 kohdan nojalla ei ole sijoittautumista unioniin.

15 artikla

Välityspalvelujen tarjoajien avoimuusraportointivelvoitteet

1.   Välityspalvelujen tarjoajien on asetettava julkisesti saataville koneluettavassa muodossa ja helposti käytettävissä olevalla tavalla vähintään kerran vuodessa selkeät ja helposti ymmärrettävät raportit kaikesta kyseisen ajanjakson aikana toteuttamastaan sisällön moderoinnista. Raportteihin on sisällyttävä tapauksen mukaan erityisesti seuraavat tiedot:

a)

välityspalvelujen tarjoajien osalta jäsenvaltioiden viranomaisilta vastaanotettujen määräysten, mukaan lukien 9 ja 10 artiklan mukaisesti annetut määräykset, lukumäärä kyseessä olevan laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, määräyksen antanut jäsenvaltio sekä mediaaniaika, joka on tarvittu määräyksen vastaanottamisesta ilmoittamiseen sen antaneelle viranomaiselle tai määräyksessä ilmoitetulle muulle viranomaiselle ja määräyksen johdosta toteutettavien toimien toteuttamiseen;

b)

säilytyspalvelujen tarjoajien osalta 16 artiklan mukaisesti tehtyjen ilmoitusten lukumäärä kyseessä olevan väitetysti laittoman sisällön tyypin mukaan jaoteltuna, luotettujen ilmoittajien tekemien ilmoitusten lukumäärä, ilmoitusten perusteella mahdollisesti toteutetut toimet siten, että eritellään, onko toimet toteutettu lain vai palvelun tarjoajan ehtojen perusteella, automatisoituja välineitä käyttäen käsiteltyjen ilmoitusten lukumäärä sekä mediaaniaika, joka on tarvittu toimien toteuttamiseen;

c)

välityspalvelujen tarjoajien osalta merkitykselliset ja ymmärrettävät tiedot palvelun tarjoajien omasta aloitteesta toteutetusta sisällön moderoinnista, mukaan lukien automatisoitujen välineiden käyttö, toimenpiteet, jotka on toteutettu koulutuksen ja avun antamiseksi sisällön moderoinnista vastuussa oleville henkilöille, niiden toteutettujen toimenpiteiden määrä ja tyyppi, jotka vaikuttavat palvelun vastaanottajien toimittamien tietojen saatavuuteen, näkyvyyteen ja saavutettavuuteen sekä vastaanottajien kykyyn toimittaa tietoja palvelun kautta, sekä muut palvelun rajoitukset; raportoitavat tiedot on jaoteltava laittoman sisällön tyypin tai palvelun tarjoajan ehtojen rikkomisen, havaitsemismenetelmän ja sovelletun rajoituksen tyypin mukaan;

d)

välityspalvelujen tarjoajien osalta sisäisten valitustenkäsittelyjärjestelmien kautta palvelun tarjoajan ehtojen mukaisesti vastaanotettujen valitusten lukumäärä ja verkkoalustojen tarjoajien osalta lisäksi 20 artiklan mukaisesti näiden valitusten peruste, valitusten johdosta tehdyt päätökset, näiden päätösten tekemiseen tarvittu mediaaniaika sekä niiden tapausten lukumäärä, joissa päätökset peruutettiin;

e)

mahdollinen automatisoitujen välineiden käyttö sisällön moderointiin, mukaan lukien laadullinen kuvaus, täsmällisten tarkoitusten erittely, tiedot näiden tarkoitusten täyttämisessä käytettyjen automatisoitujen välineiden tarkkuudesta ja mahdollisesta virhetasosta sekä mahdollisesti sovelletut suojatoimet.

2.   Tämän artiklan 1 kohtaa ei sovelleta välityspalvelujen tarjoajiin, joiden katsotaan olevan suosituksen 2003/361/EY liitteessä tarkoitettuja mikroyrityksiä tai pieniä yrityksiä ja jotka eivät ole tämän asetuksen 33 artiklan mukaisia erittäin suuria verkkoalustoja.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan mallit tämän artiklan 1 kohdan mukaisten raporttien muodolle, sisällölle ja muille yksityiskohdille, mukaan lukien yhdenmukaistetut raportointikaudet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 88 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2 JAKSO

Säilytyspalvelujen, verkkoalustat mukaan lukien, tarjoajiin sovellettavat lisäsäännökset

16 artikla

Ilmoitus- ja toimintamenettelyt

1.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on otettava käyttöön menettelyjä, joiden avulla kuka tahansa yksityishenkilö tai yhteisö voi ilmoittaa säilytyspalvelujen tarjoajan palvelussa olevan tiettyjä tietoja, joita kyseinen yksityishenkilö tai yhteisö pitää laittomana sisältönä. Näiden menettelyjen on oltava helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä, ja ilmoituksia on voitava tehdä myös ainoastaan sähköisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla menettelyillä olisi helpotettava riittävän täsmällisten ja perusteltujen ilmoitusten tekemistä. Tätä varten säilytyspalvelujen tarjoajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla mahdollistetaan kaikki seuraavat seikat sisältävien ilmoitusten tekeminen ja helpotetaan sitä:

a)

riittävästi perusteltu selvitys syistä, joiden vuoksi yksityishenkilö tai yhteisö väittää kyseisiä tietoja laittomaksi sisällöksi;

b)

selkeä ilmoitus tietojen tarkasta sähköisestä sijainnista, kuten tarkka URL-osoite tai -osoitteet, ja tarvittaessa lisätiedot, joiden avulla laiton sisältö voidaan tunnistaa, mukautettuna sisällön tyyppiin ja säilytyspalvelun täsmälliseen tyyppiin;

c)

ilmoituksen tekevän yksityishenkilön tai yhteisön nimi ja sähköpostiosoite, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tietojen katsotaan liittyvän johonkin direktiivin 2011/93/EU 3–7 artiklassa tarkoitetuista rikoksista;

d)

lausunto, jossa vahvistetaan ilmoituksen tekevän yksityishenkilön tai yhteisön vilpitön mieli sen suhteen, että ilmoituksen sisältämät tiedot ja väitteet ovat paikkansapitäviä ja täydellisiä.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettujen ilmoitusten katsotaan antavan tosiasiallisen tiedon kyseisestä tietystä tiedosta 6 artiklan soveltamiseksi, jos huolellinen säilytyspalvelujen tarjoaja voi niiden nojalla tunnistaa asianomaisen toiminnan tai tiedon laittomuuden ilman yksityiskohtaista oikeudellista tutkintaa.

4.   Jos ilmoitus sisältää ilmoituksen tehneen yksityishenkilön tai yhteisön sähköiset yhteystiedot, säilytyspalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä vahvistus ilmoituksen vastaanottamisesta kyseiselle yksityishenkilölle tai yhteisölle.

5.   Palvelun tarjoajan on myös ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava kyseiselle yksityishenkilölle tai yhteisölle päätöksestään, joka koskee ilmoituksen kohteena olevia tietoja, ja annettava tiedot päätöstä koskevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on käsiteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti saamansa ilmoitukset ja tehtävä ilmoituksen kohteena olevia tietoja koskevat päätöksensä oikea-aikaisesti, huolellisesti, ei-mielivaltaisesti ja objektiivisesti. Jos ne käyttävät automatisoituja välineitä tähän käsittelyyn tai päätöksentekoon, niiden on sisällytettävä tiedot tällaisesta käytöstä 5 kohdassa tarkoitettuun ilmoitukseen.

17 artikla

Perustelut

1.   Säilytyspalvelujen tarjoajien on esitettävä selkeät ja täsmälliset perustelut kaikille asianosaisille palvelun vastaanottajille seuraavista rajoituksista, jotka on asetettu sillä perusteella, että palvelun vastaanottajan toimittama tieto on laitonta sisältöä tai yhteensopimatonta niiden ehtojen kanssa:

a)

kaikki rajoitukset, jotka koskevat palvelun vastaanottajan toimittamien tiettyjen tietojen näkyvyyttä, mukaan lukien sisällön poistaminen, siihen pääsyn estäminen tai sen sijoituksen alentaminen;

b)

rahasuoritusten keskeyttäminen, lopettaminen tai muu rajoittaminen;

c)

palvelun tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen kokonaan tai osittain;

d)

palvelun vastaanottajan tilin sulkeminen tilapäisesti tai pysyvästi.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan vain, jos asiaankuuluvat sähköiset yhteystiedot ovat palvelun tarjoajan tiedossa. Sitä sovelletaan viimeistään siitä päivästä, kun rajoitus asetetaan, ja riippumatta siitä, miksi tai miten se on asetettu.

Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta silloin, kun sisältö on harhauttavaa suuren volyymin kaupallista sisältöä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa perusteluissa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a)

tieto siitä, koskeeko päätös tietojen poistamista, niihin pääsyn estämistä, niiden sijoituksen alentamista tai niiden näkyvyyden rajoittamista vai kyseisiin tietoihin liittyvien rahasuoritusten keskeyttämistä tai lopettamista vai 1 kohdassa tarkoitettujen muiden toimenpiteiden määräämistä niiden suhteen, ja tarvittaessa päätöksen alueellinen soveltamisala ja sen kesto;

b)

tosiasiat ja olosuhteet, joihin päätöksen tekeminen perustuu, mukaan lukien tarvittaessa tieto siitä, onko päätös tehty 16 artiklan mukaisesti tehdyn ilmoituksen johdosta vai vapaaehtoisten oma-aloitteisten tutkimusten perusteella, ja ilmoituksen tekijän tunnistetiedot, jos se on ehdottoman välttämätöntä;

c)

tarvittaessa tiedot automatisoitujen välineiden käytöstä päätöksenteossa, myös tieto siitä, onko päätös tehty sisällöstä, joka on havaittu tai tunnistettu automatisoituja välineitä käyttäen;

d)

jos päätös koskee laittomaksi väitettyä sisältöä, viittaus oikeudelliseen perusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään laittomana sisältönä tällä perusteella;

e)

jos päätös perustuu väitettyyn tietojen yhteensopimattomuuteen säilytyspalvelujen tarjoajan ehtojen kanssa, viittaus sopimusperusteeseen ja selvitykset siitä, miksi tietoja pidetään yhteensopimattomina tällä perusteella;

f)

selkeät ja käyttäjäystävälliset tiedot palvelun vastaanottajan käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista päätöksen osalta, erityisesti tapauksen mukaan sisäisten valitustenkäsittelymenettelyjen, tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisun ja tuomioistuinkäsittelyn kautta.

4.   Säilytyspalvelujen tarjoajien tämän artiklan mukaisesti antamien tietojen on oltava selkeitä ja helposti ymmärrettäviä sekä niin tarkkoja ja täsmällisiä kuin kyseisissä olosuhteissa on kohtuudella mahdollista. Tietojen on erityisesti oltava sellaisia, että palvelun vastaanottaja voi niiden perusteella kohtuudella tosiasiallisesti käyttää 3 kohdan f alakohdassa tarkoitettua tuomioistuinkäsittelyä.

5.   Tätä artiklaa ei sovelleta 9 artiklassa tarkoitettuihin määräyksiin.

20 artikla

Sisäinen valitustenkäsittelyjärjestelmä

1.   Verkkoalustojen tarjoajien on tarjottava palvelun vastaanottajille, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, vähintään kuuden kuukauden ajan tässä kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemisestä pääsy tehokkaaseen sisäiseen valitustenkäsittelyjärjestelmään, joka mahdollistaa valituksen tekemisen sähköisesti ja maksutta päätöksestä, jonka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt ilmoituksen vastaanottamisen johdosta, tai seuraavista päätöksistä, jotka verkkoalustan tarjoaja on tehnyt sillä perusteella, että vastaanottajien toimittamat tiedot ovat laitonta sisältöä tai yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa:

a)

päätökset siitä, poistetaanko tiedot, estetäänkö niihin pääsy tai rajoitetaanko niiden näkyvyyttä vai ei;

b)

päätökset siitä, keskeytetäänkö tai lopetetaanko kokonaan tai osittain palvelun tarjoaminen vastaanottajille vai ei;

c)

päätökset siitä, suljetaanko vastaanottajien tili tilapäisesti tai pysyvästi vai ei;

d)

päätös siitä, keskeytetäänkö tai lopetetaanko mahdollisuus monetisoida vastaanottajien toimittamia tietoja tai rajoitetaanko niitä muulla tavoin vai ei.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu vähintään kuuden kuukauden määräaika alkaa päivänä, jona palvelun vastaanottajalle ilmoitetaan päätöksestä 16 artiklan 5 kohdan tai 17 artiklan mukaisesti.

3.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että niiden sisäiset valitustenkäsittelyjärjestelmät ovat helposti käytettävissä ja käyttäjäystävällisiä sekä mahdollistavat riittävän täsmällisten ja perusteltujen valitusten esittämisen ja helpottavat sitä.

4.   Verkkoalustojen tarjoajien on käsiteltävä sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmänsä kautta tehdyt valitukset oikea-aikaisesti, syrjimättömästi, huolellisesti ja ei-mielivaltaisesti. Jos valitus sisältää riittävät perusteet, jotta verkkoalustan tarjoaja voi katsoa, että sen päätös olla toteuttamatta toimia ilmoituksen johdosta on perusteeton tai että tiedot, joita valitus koskee, eivät ole laittomia eivätkä yhteensopimattomia sen ehtojen kanssa, tai jos valitus sisältää tietoja, jotka osoittavat, että valituksen tekijän toiminta ei oikeuta toteutettua toimenpidettä, verkkoalustan tarjoajan on peruutettava 1 kohdassa tarkoitettu päätöksensä ilman aiheetonta viivytystä.

5.   Verkkoalustojen tarjoajien on ilmoitettava valituksen tekijöille ilman aiheetonta viivytystä perustellusta päätöksestään valituksen kohteena olevien tietojen osalta, ja mahdollisuudesta 21 artiklassa säädettyyn tuomioistuinten ulkopuoliseen riidanratkaisuun sekä muista käytettävissä olevista muutoksenhakumahdollisuuksista.

6.   Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että 5 kohdassa tarkoitetut päätökset tehdään sellaisen henkilöstön valvonnassa, jolla on asianmukainen pätevyys, eikä yksinomaan automatisoiduin välinein.

21 artikla

Tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisu

1.   Palvelun vastaanottajilla, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, joille 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset on osoitettu, on oltava oikeus valita mikä tahansa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksella hyväksytty tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin kyseisiin päätöksiin liittyvien riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien valitukset, joita ei ole voitu ratkaista kyseisessä artiklassa tarkoitetun sisäisen valitustenkäsittelyjärjestelmän avulla.

Verkkoalustojen tarjoajien on varmistettava, että tiedot ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta palvelun vastaanottajien mahdollisuudesta tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuun ovat helposti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla selkeästi ja käyttäjäystävällisesti.

Ensimmäinen alakohta ei rajoita asianomaisen palvelun vastaanottajan oikeutta aloittaa missä tahansa vaiheessa menettely verkkoalustojen tarjoajien tekemien kyseisten päätösten riitauttamiseksi tuomioistuimessa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Molempien osapuolten on toimittava vilpittömässä mielessä valitun sertifioidun tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa riidan ratkaisemiseksi.

Verkkoalustojen tarjoajat voivat kieltäytyä toimimasta tällaisen tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen kanssa, jos samoja tietoja ja samoja sisällön väitetyn laittomuuden tai yhteensopimattomuuden perusteita koskeva riita on jo ratkaistu.

Sertifioidulla tuomioistuinten ulkopuolisella riidanratkaisuelimellä ei saa olla valtaa määrätä osapuolia sitovaa ratkaisua riidalle.

3.   Sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin, johon tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin on sijoittautunut, on enintään viiden vuoden ajaksi, joka voidaan uusia, sertifioitava kyseinen elin tämän pyynnöstä, jos se on osoittanut täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)

se on puolueeton ja riippumaton, myös taloudellisesti, suhteessa verkkoalustojen tarjoajiin ja verkkoalustojen tarjoajien tarjoaman palvelun vastaanottajiin, mukaan lukien ilmoituksia tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt;

b)

sillä on tarvittava asiantuntemus kysymyksissä, joita ilmenee laittoman sisällön yhdellä tai useammalla erityisellä osa-alueella, tai yhden tai useamman tyyppisen verkkoalustan ehtojen soveltamisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa, jotta se voi tehokkaasti edistää riidan ratkaisemista;

c)

sen jäsenten saamat palkkiot eivät ole kytköksissä menettelyn tulokseen;

d)

tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisumenettely on helposti käytettävissä sähköisen viestintäteknologian välityksellä, ja siinä on mahdollisuus aloittaa riidanratkaisu ja toimittaa vaadittavat liiteasiakirjat verkossa;

e)

se kykenee ratkaisemaan riidan nopeasti, tehokkaasti ja kustannustehokkaasti vähintään yhdellä unionin toimielimien virallisella kielellä;

f)

tuomioistuinten ulkopuolisessa riidanratkaisussa noudatetaan selkeitä ja oikeudenmukaisia menettelysääntöjä, jotka ovat helposti ja julkisesti käytettävissä, ja sovellettavaa oikeutta, mukaan lukien tämän artiklan vaatimukset.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tarvittaessa täsmennettävä todistuksessa:

a)

ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiskysymykset, joihin kyseisen elimen asiantuntemus liittyy, ja

b)

ensimmäisen alakohdan e alakohdassa tarkoitettu unionin instituutioiden virallinen kieli tai viralliset kielet, joilla elin kykenee ratkaisemaan riitoja.

4.   Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on raportoitava vuosittain toiminnastaan sille digitaalisten palvelujen koordinaattorille, joka on ne sertifioinut, ja täsmennettävä tällöin ainakin niiden vastaanottamien riitojen lukumäärä, tieto näiden riitojen lopputuloksesta, niiden ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika ja mahdollisesti havaitut puutteet tai kohdatut vaikeudet. Niiden on annettava lisätietoja kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin pyynnöstä.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on laadittava kahden vuoden välein raportti sertifioimiensa tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toiminnasta. Raportissa on erityisesti

a)

lueteltava kunkin tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen vuosittain vastaanottamien riitojen lukumäärä;

b)

ilmoitettava kyseisten elinten käsiteltäväksi saatettujen menettelyjen tulokset ja riitojen ratkaisemiseen keskimäärin kulunut aika;

c)

yksilöitävä ja selostettava näiden elinten toimintaan liittyneet mahdolliset järjestelmälliset tai alakohtaiset puutteet tai vaikeudet;

d)

yksilöitävä tähän toimintaan liittyvät parhaat käytännöt;

e)

annettava suosituksia siitä, miten tätä toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on asetettava ratkaisunsa osapuolten saataville kohtuullisessa ajassa ja viimeistään 90 kalenteripäivän kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Sertifioitu tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin voi erittäin monimutkaisissa riita-asioissa harkintansa mukaan pidentää 90 kalenteripäivän ajanjaksoa edellyttäen, että kokonaiskesto on enintään 180 päivää.

5.   Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan palvelun vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehnyt yksityishenkilö tai yhteisö, hyväksi, verkkoalustan tarjoajan on vastattava kaikista tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta perimistä maksuista ja korvattava kyseiselle vastaanottajalle, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, muut kohtuulliset kulut, jotka vastaanottaja on maksanut riidanratkaisuun liittyen. Jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ratkaisee riidan verkkoalustan tarjoajan hyväksi, vastaanottajan, mukaan lukien yksityishenkilö tai yhteisö, ei tarvitse korvata mitään maksuja tai muita kuluja, jotka verkkoalustan tarjoaja on maksanut tai jotka sen on maksettava riidanratkaisuun liittyen, paitsi jos tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin toteaa, että kyseinen vastaanottaja on toiminut ilmeisen vilpillisessä mielessä.

Tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen riidanratkaisusta verkkoalustojen tarjoajilta perimien maksujen on oltava kohtuullisia, eivätkä ne saa missään tapauksessa ylittää elimelle aiheutuneita kustannuksia. Riitojenratkaisun on oltava palvelun vastaanottajille maksutonta tai saatavilla nimellistä maksua vastaan.

Sertifioitujen tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten on annettava maksut tai maksujen määrittämisessä käytetyt mekanismit palvelujen vastaanottajan, mukaan lukien ilmoituksen tehneet yksityishenkilöt tai yhteisöt, ja asianomaisen verkkoalustan tarjoajan tiedoksi ennen riidanratkaisun aloittamista.

6.   Jäsenvaltiot voivat perustaa tuomioistuinten ulkopuolisia riidanratkaisuelimiä 1 kohdan soveltamiseksi tai tukea joidenkin tai kaikkien niiden tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten toimintaa, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteuttamat toimet eivät vaikuta niiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien kykyyn sertifioida asianomaiset elimet 3 kohdan mukaisesti.

7.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorin, joka on sertifioinut tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen, on peruutettava kyseinen sertifiointi, jos se toteaa joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen, että tuomioistuinten ulkopuolinen riidanratkaisuelin ei enää täytä 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä. Ennen sertifioinnin peruuttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava kyseiselle elimelle mahdollisuus vastata tutkimuksen tuloksiin ja aikomukseen peruuttaa tuomioistuinten ulkopuolisen riidanratkaisuelimen sertifiointi.

8.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava komissiolle tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, jotka ne ovat sertifioineet 3 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tarvittaessa kyseisen kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut eritelmät, ja tuomioistuinten ulkopuoliset riidanratkaisuelimet, joiden sertifioinnin ne ovat peruuttaneet. Komissio julkaisee erityisellä helposti käytettävissä olevalla verkkosivustolla luettelon näistä elimistä, mukaan lukien kyseiset eritelmät, ja pitää luettelon ajan tasalla.

9.   Tämä artikla ei rajoita direktiivin 2013/11/EU soveltamista eikä sen nojalla kuluttajia varten perustettujen vaihtoehtoisten riidanratkaisumenettelyjen ja -elinten toimintaa.

25 artikla

Verkkorajapintojen suunnittelu ja järjestäminen

1.   Verkkoalustojen tarjoajat eivät saa suunnitella, järjestää tai operoida verkkorajapintojaan tavalla, jolla harhautetaan tai manipuloidaan niiden palvelun vastaanottajia tai muutoin olennaisesti vääristetään tai haitataan palvelun vastaanottajien kykyä tehdä vapaita ja tietoon perustuvia päätöksiä.

2.   Edellä olevan 1 kohdan kieltoa ei sovelleta käytäntöihin, jotka kuuluvat direktiivin 2005/29/EY tai asetuksen (EU) 2016/679 soveltamisalaan.

3.   Komissio voi antaa suuntaviivoja 1 kohdan soveltamisesta tiettyihin käytäntöihin, erityisesti seuraaviin:

a)

paremman sijoituksen antaminen tietyille valinnoille, kun palvelun vastaanottajaa pyydetään tekemään päätös;

b)

palvelun vastaanottajan pyytäminen toistuvasti tekemään valinta, kun tällainen valinta on jo tehty, erityisesti esittämällä ponnahdusikkuna, joka häiritsee käyttäjäkokemusta;

c)

palvelun käytön lopettamismenettelyn tekeminen palveluun liittymistä vaikeammaksi.

35 artikla

Riskien vähentäminen

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on otettava käyttöön kohtuullisia, oikeasuhteisia ja tehokkaita riskinvähentämistoimenpiteitä, jotka on mitoitettu vastaamaan 34 artiklan mukaisesti tunnistettuja erityisiä järjestelmäriskejä, kiinnittäen erityistä huomiota tällaisten toimenpiteiden perusoikeuksiin kohdistuviin vaikutuksiin. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla tapauksen mukaan esimerkiksi seuraavat:

a)

niiden palvelujen, mukaan lukien niiden verkkorajapinnat, suunnittelun, ominaisuuksien tai toiminnan mukauttaminen;

b)

niiden ehtojen ja niiden noudattamisen valvonnan mukauttaminen;

c)

sisällön moderointiprosessien mukauttaminen, mukaan lukien tietyntyyppisiin laittomiin sisältöihin liittyvien ilmoitusten käsittelyn nopeus ja laatu sekä tarvittaessa ilmoitetun sisällön nopea poistaminen tai siihen pääsyn estäminen, kun on kyse erityisesti laittomasta vihapuheesta tai verkkoväkivallasta; myös asiaan liittyvien päätöksentekoprosessien ja sisällön moderointiin kohdennettujen resurssien mukauttaminen;

d)

niiden algoritmisten järjestelmien, mukaan lukien niiden suosittelujärjestelmät, testaus ja mukauttaminen;

e)

niiden mainontajärjestelmien mukauttaminen ja sellaisten kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen, joiden tarkoituksena on rajoittaa tai mukauttaa mainosten esittämistä niiden tarjoaman palvelun yhteydessä;

f)

niiden sisäisten prosessien, resurssien, testauksen ja dokumentoinnin tai niiden toimintojen valvonnan tehostaminen erityisesti järjestelmäriskin havaitsemiseksi;

g)

yhteistyön aloittaminen tai mukauttaminen 22 artiklan mukaisten luotettujen ilmoittajien kanssa ja 21 artiklan mukaisten tuomioistuinten ulkopuolisten riidanratkaisuelinten päätösten täytäntöönpano;

h)

muiden verkkoalustojen tai verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien kanssa tehtävän yhteistyön aloittaminen tai mukauttaminen 45 artiklassa tarkoitettujen käytännesääntöjen ja 48 artiklassa tarkoitettujen kriisiprotokollien avulla;

i)

tiedotustoimien toteuttaminen ja niiden verkkorajapinnan mukauttaminen palvelun vastaanottajille annettavien tietojen lisäämiseksi;

j)

kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen lapsen oikeuksien suojelemiseksi, mukaan lukien tarvittaessa iän todentamisvälineet ja lapsilukot tai välineet, joiden tarkoituksena on auttaa alaikäisiä ilmoittamaan hyväksikäytöstä tai saamaan tukea;

k)

sen varmistaminen, että tietty tieto on erotettavissa selvästi erottuvien merkintöjen avulla, kun se esitetään niiden verkkorajapinnoilla, jos se on tuotettua tai manipuloitua kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka selvästi muistuttaa olemassa olevia henkilöitä, esineitä, paikkoja tai muita tahoja tai tapahtumia ja antaa henkilölle valheellisen vaikutelman siitä, että se on aito tai totuudenmukainen; lisäksi sellaisen helppokäyttöisen toiminnon tarjoaminen, jonka avulla palvelun vastaanottajien on mahdollista ilmoittaa tällaisista tiedoista.

2.   Lautakunta julkaisee yhteistyössä komission kanssa kerran vuodessa kattavia raportteja. Raporteissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

sellaisten merkittävimpien ja toistuvimpien järjestelmäriskien tunnistaminen ja arviointi, joista erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat ovat raportoineet tai jotka on tunnistettu muista, erityisesti 39, 40 ja 42 artiklan mukaisista tietolähteistä;

b)

erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajia koskevat parhaat käytännöt tunnistettujen järjestelmäriskien vähentämiseksi.

Raporteissa esitetään järjestelmäriskit tapauksen mukaan eriteltynä kunkin jäsenvaltion mukaan, jossa niitä ilmeni, sekä koko unionista.

3.   Komissio voi yhteistyössä digitaalisten palvelujen koordinaattorien kanssa antaa suuntaviivoja 1 kohdan soveltamisesta erityisten riskien osalta, erityisesti parhaiden käytäntöjen esittämiseksi ja mahdollisten toimenpiteiden suosittelemiseksi, ottaen asianmukaisesti huomioon toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset kaikkien osapuolten perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin. Näitä suuntaviivoja laatiessaan komissio järjestää julkisia kuulemisia.

36 artikla

Kriisinhallintamenettely

1.   Kriisitilanteessa komissio voi lautakunnan suosituksesta tehdä päätöksen, jossa yhtä tai useampaa erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajaa vaaditaan toteuttamaan yksi tai useampi seuraavista toimista:

a)

sen arviointi, myötävaikuttavatko niiden palvelujen toiminta ja käyttö merkittävästi tai todennäköisesti merkittävästi 2 kohdassa tarkoitettuun vakavaan uhkaan, ja jos myötävaikuttavat, missä määrin ja miten;

b)

sellaisten tehokkaiden ja oikeasuhteisten erityistoimenpiteiden, kuten minkä tahansa 35 artiklan 1 kohdassa tai 48 artiklan 2 kohdassa säädetyn toimenpiteen, yksilöinti ja soveltaminen, joilla voidaan estää tällainen tämän kohdan a alakohdan mukaisesti määritetty myötävaikutus vakavaan uhkaan, poistaa se tai rajoittaa sitä;

c)

raportointi komissiolle tiettyyn päivämäärään mennessä tai säännöllisin väliajoin päätöksessä säädetyllä tavalla a alakohdassa tarkoitetuista arvioinneista, toteutettujen b alakohdan mukaisten erityistoimenpiteiden täsmällisestä sisällöstä, toteutuksesta ja laadullisesta ja määrällisestä vaikutuksesta ja mistä tahansa muusta näihin arviointeihin tai näihin toimenpiteisiin liittyvästä asiasta päätöksessä täsmennetyn mukaisesti.

Yksilöidessään ja soveltaessaan tämän kohdan b alakohdan mukaisia toimenpiteitä palvelun tarjoajan tai tarjoajien on otettava asianmukaisesti huomioon 2 kohdassa tarkoitetun vakavan uhan vakavuus, toimenpiteiden kiireellisyys ja tosiasialliset tai mahdolliset vaikutukset kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin, mukaan lukien se, ettei toimenpiteissä mahdollisesti noudateta perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia.

2.   Tätä artiklaa sovellettaessa kriisin katsotaan olevan kyseessä, kun poikkeukselliset olosuhteet johtavat yleiseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen kohdistuvaan vakavaan uhkaan unionissa tai sen merkittävissä osissa.

3.   Komissio varmistaa 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä tehdessään, että kaikki seuraavat vaatimukset täyttyvät:

a)

päätöksessä vaaditut toimet ovat ehdottoman välttämättömiä, perusteltuja ja oikeasuhteisia, kun otetaan huomioon erityisesti 2 kohdassa tarkoitetun vakavan uhan vakavuus, toimenpiteiden kiireellisyys ja tosiasialliset tai mahdolliset vaikutukset kaikkien asianomaisten osapuolten oikeuksiin ja oikeutettuihin etuihin, mukaan lukien se, ettei toimenpiteissä mahdollisesti noudateta perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia;

b)

päätöksessä täsmennetään kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityistoimenpiteet on toteutettava, ottaen erityisesti huomioon näiden toimenpiteiden kiireellisyys ja niiden valmisteluun ja toteutukseen tarvittava aika;

c)

päätöksessä vaadittujen toimien kesto saa olla enintään kolme kuukautta.

4.   Komissio toteuttaa 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tehtyään ilman aiheetonta viivytystä kaikki seuraavat toimet:

a)

ilmoittaa päätöksestä palvelun tarjoajalle tai tarjoajille, jolle tai joille päätös on osoitettu;

b)

asettaa päätöksen julkisesti saataville; ja

c)

ilmoittaa päätöksestä lautakunnalle, kehottaa sitä esittämään siitä näkemyksensä ja pitää sen ajan tasalla mahdollisista päätökseen liittyvistä myöhemmistä kehityskuluista.

5.   Tarjoajalla tai tarjoajilla, jolle tai joille komission päätös on osoitettu, on oikeus valita toteutettava 1 kohdan b alakohdan ja 7 kohdan toisen alakohdan mukainen erityistoimenpide.

6.   Komissio voi omasta aloitteestaan tai palvelun tarjoajan pyynnöstä käydä vuoropuhelua palvelun tarjoajan kanssa sen määrittämiseksi, ovatko suunnitellut tai toteutetut 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet palvelun tarjoajan erityisolosuhteet huomioon ottaen tehokkaita ja oikeasuhteisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio varmistaa erityisesti, että palvelun tarjoajan toteuttamat 1 kohdan b alakohdan mukaiset toimenpiteet täyttävät 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut vaatimukset.

7.   Komissio seuraa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti toteutettujen erityistoimenpiteiden soveltamista kyseisen kohdan c alakohdassa tarkoitettujen raporttien sekä mahdollisten muiden asiaan liittyvien tietojen perusteella, mukaan lukien tiedot, joita se voi pyytää 40 tai 67 artiklan mukaisesti, ottaen huomioon kriisin kehityksen. Komissio raportoi kyseisestä seurannasta lautakunnalle säännöllisesti vähintään kuukausittain.

Jos komissio katsoo, että suunnitellut tai toteutetut 1 kohdan b alakohdan mukaiset erityiset toimenpiteet eivät ole tehokkaita tai oikeasuhteisia, se voi lautakuntaa kuultuaan hyväksyä päätöksen, jolla edellytetään palvelun tarjoajan tarkastelevan uudelleen kyseisten erityistoimenpiteiden yksilöintiä tai soveltamista.

8.   Komissio voi lautakunnan suosituksesta siinä tapauksessa, että se on kriisin kehityksen huomioon ottaen asianmukaista, muuttaa 1 kohdassa tai 7 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua päätöstä seuraavasti:

a)

kumoamalla päätöksen ja vaatimalla tarvittaessa erittäin suurta verkkoalustaa tai erittäin suurta verkossa toimivaa hakukonetta lakkaamaan soveltamasta 1 kohdan b alakohdan tai 7 kohdan toisen alakohdan mukaisia yksilöityjä ja toteutettuja toimenpiteitä, erityisesti jos tällaisille toimenpiteille ei ole enää perusteita;

b)

pidentämällä 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettua ajanjaksoa enintään kolmella kuukaudella;

c)

ottamalla huomioon toimenpiteitä sovellettaessa saadut kokemukset, erityisesti se, ettei toimenpiteissä mahdollisesti noudateta perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia.

9.   Edellä 1–6 kohdassa asetettuja vaatimuksia sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettuun päätökseen ja sitä koskevaan muutokseen.

10.   Komissio ottaa mahdollisimman tarkasti huomioon lautakunnan tämän artiklan nojalla antamat suositukset.

11.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain tämän artiklan mukaisten päätösten hyväksymisen jälkeen ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluttua kriisin päättymisestä kertomuksen kyseisten päätösten nojalla toteutettujen erityistoimenpiteiden soveltamisesta.

40 artikla

Tietoihin pääsy ja tietojen tarkastelu

1.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on annettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille tai komissiolle näiden perustellusta kyseisestä pyynnöstä ja pyynnössä täsmennetyn kohtuullisen ajan kuluessa pääsy tietoihin, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen noudattamisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi.

2.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorit ja komissio käyttävät 1 kohdan nojalla saatuja tietoja ainoastaan tämän asetuksen noudattamisen seuraamiseksi ja arvioimiseksi ja ottavat asianmukaisesti huomioon erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien ja kyseisten palvelun vastaanottajien oikeudet ja edut, mukaan lukien henkilötietojen suoja, luottamuksellisten tietojen ja erityisesti liikesalaisuuksien suojaaminen ja niiden palvelun turvallisuuden ylläpitäminen.

3.   Erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on 1 kohtaa sovellettaessa joko sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin tai komission pyynnöstä selvitettävä algoritmisten järjestelmiensä, mukaan lukien niiden suosittelujärjestelmät, suunnittelua, logiikkaa, toimintaa ja testausta.

4.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin perustellusta pyynnöstä annettava pyynnössä täsmennetyn kohtuullisen ajan kuluessa tämän artiklan 8 kohdan vaatimukset täyttäville hyväksytyille tutkijoille pääsy tietoihin ainoastaan sellaista tutkimusta varten, joka edistää 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti järjestelmäriskien havaitsemista, tunnistamista ja ymmärtämistä unionissa ja 35 artiklan mukaisten riskinvähentämistoimenpiteiden asianmukaisuuden, tehokkuuden ja vaikutusten arviointia.

5.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajat voivat 15 päivän kuluessa 4 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta pyytää tapauksen mukaan sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattoria muuttamaan pyyntöä, jos ne katsovat, etteivät ne voi antaa pääsyä pyydettyihin tietoihin jommastakummasta seuraavasta syystä:

a)

sillä ei ole pääsyä tietoihin;

b)

pääsyn antaminen tietoihin johtaisi merkittäviin haavoittuvuuksiin niiden palvelun turvallisuuden tai luottamuksellisten tietojen, erityisesti liikesalaisuuksien, suojaamisen kannalta.

6.   Edellä olevan 5 kohdan mukaisissa muutospyynnöissä on ehdotettava yhtä tai useampaa vaihtoehtoista tapaa pääsyn antamiseksi pyydettyihin tietoihin tai muihin tietoihin, jotka ovat asianmukaisia ja riittäviä suhteessa pyynnön tarkoitukseen.

Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori tekee muutospyyntöä koskevan päätöksen 15 päivän kuluessa ja ilmoittaa erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajalle päätöksestään ja tarvittaessa muutetusta pyynnöstä ja pyynnön täyttämisen uudesta määräajasta.

7.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on helpotettava pääsyä ja annettava pääsy 1 ja 2 kohdan mukaisiin tietoihin pyynnössä täsmennettyjen asianmukaisten rajapintojen kautta, mukaan lukien verkkotietokannat tai sovellusrajapinnat.

8.   Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori myöntää tietyn tutkimuksen tutkijoille hyväksytyn tutkijan aseman asianmukaisesti perustellusta hakemuksesta hakemuksessa tarkoitettua erityistä tutkimusta varten ja myöntää 4 kohdan mukaisesti pääsyn erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajan tietoihin, jos tutkijat osoittavat täyttävänsä kaikki seuraavat edellytykset:

a)

he kuuluvat johonkin direktiivin (EU) 2019/790 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyyn tutkimusorganisaatioon;

b)

he ovat riippumattomia suhteessa kaupallisiin etuihin;

c)

tutkijoiden toimittamassa hakemuksessa ilmoitetaan tutkimuksen rahoitus;

d)

he pystyvät täyttämään kuhunkin pyyntöön liittyvät tietoturvaa ja luottamuksellisuutta koskevat erityisvaatimukset ja suojaamaan henkilötiedot, ja he kuvaavat pyynnössään tätä varten käyttöön ottamiaan asianmukaisia teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä;

e)

tutkijoiden toimittamassa hakemuksessa osoitetaan pyydettyjen tietojen tutkimisen tarpeellisuus ja oikeasuhteisuus heidän tutkimuksensa kannalta sekä aikarajat, joiden sisällä tutkijat pyytävät päästä tietoihin, ja että odotetut tutkimustulokset edistävät 4 kohdassa säädettyjä tarkoituksia;

f)

suunniteltu tutkimustoiminta toteutetaan 4 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten;

g)

he ovat sitoutuneet asettamaan tutkimustuloksensa maksutta julkisesti saataville kohtuullisen ajan kuluessa tutkimuksen valmistumisesta, ellei kyseisten palvelun vastaanottajien oikeuksista ja eduista muuta johdu, asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Vastaanotettuaan tämän kohdan mukaisen hakemuksen sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin on ilmoitettava asiasta komissiolle ja lautakunnalle.

9.   Tutkijat voivat toimittaa hakemuksensa myös sen tutkimusorganisaation jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille, johon he kuuluvat. Vastaanotettuaan tämän kohdan mukaisen hakemuksen digitaalisten palvelujen koordinaattorin on tehtävä alustava arviointi siitä, täyttävätkö asianomaiset tutkijat kaikki 8 kohdassa säädetyt edellytykset. Vastaava digitaalisten palvelujen koordinaattori lähettää hakemuksen yhdessä asianomaisten tutkijoiden toimittamien liiteasiakirjojen ja alustavan arvioinnin kanssa sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille. Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori tekee ilman aiheetonta viivytystä päätöksen hyväksytyn tutkijan aseman myöntämisestä tukijalle.

Lopullinen päätös hyväksytyn tutkijan aseman myöntämisestä tutkijalle kuuluu 8 kohdan mukaisesti sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin toimivaltaan, ja siinä otetaan asianmukaisesti huomioon tehty alustava arviointi.

10.   Digitaalisten palvelujen koordinaattori, joka on myöntänyt hyväksytyn tutkijan aseman ja vastannut myöntävästi hyväksytyn tutkijan pääsyä koskevaan perusteltuun pyyntöön, joka koskee pääsyä erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien tietoihin, tekee päätöksen pääsyn lakkauttamisesta, jos se joko omasta aloitteestaan tai kolmansilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella tehdyn tutkimuksen jälkeen toteaa, että hyväksytty tutkija ei enää täytä 8 kohdassa säädettyjä edellytyksiä, ja ilmoittaa päätöksestä asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle. Ennen pääsyn lakkauttamista digitaalisten palvelujen koordinaattorin on annettava hyväksytylle tutkijalle mahdollisuus vastata tutkimuksensa tuloksiin ja aikomukseensa lakkauttaa pääsy.

11.   Sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorien on ilmoitettava lautakunnalle niiden luonnollisten henkilöiden tai yhteisöjen nimet ja yhteystiedot, joille ne ovat myöntäneet hyväksytyn tutkijan aseman 8 kohdan mukaisesti, sekä tutkimuksen, jota varten pyyntö tehtiin, tarkoituksen tai sen, että ne ovat lakkauttaneet pääsyn 10 kohdan mukaisesti.

12.   Erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien on annettava ilman aiheetonta viivytystä pääsy tietoihin, myös reaaliaikaisiin tietoihin, jos se on teknisesti mahdollista, edellyttäen, että tiedot ovat julkisesti käytettävissä niiden verkkorajapinnalla, niille tutkijoille, myös voittoa tavoittelemattomiin elimiin, järjestöihin tai yhdistyksiin kuuluville tutkijoille, jotka täyttävät 8 kohdan b, c, d ja e alakohdassa säädetyt edellytykset ja jotka käyttävät tietoja yksinomaan sellaisen tutkimuksen suorittamiseen, joka edistää järjestelmäriskien havaitsemista, tunnistamista ja ymmärtämistä unionissa 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

13.   Komissio antaa lautakuntaa kuultuaan delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla tekniset edellytykset, joiden mukaisesti erittäin suurten verkkoalustojen tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajien on jaettava tietoja 1 ja 4 kohdan mukaisesti, sekä tarkoitukset, joihin tietoja saa käyttää. Näissä delegoiduissa säädöksissä vahvistetaan erityiset edellytykset, joiden nojalla tällainen tietojen jakaminen tutkijoiden kanssa voidaan toteuttaa asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti, sekä asiaankuuluvat objektiiviset indikaattorit ja menettelyt sekä tarvittaessa riippumattomat neuvontamekanismit, ottaen huomioon erittäin suurten verkkoalustojen ja erittäin suurten verkossa toimivien hakukoneiden tarjoajien ja kyseisten palvelun vastaanottajien oikeudet ja edut, mukaan lukien luottamuksellisten tietojen ja erityisesti liikesalaisuuksien suojaaminen ja palvelun turvallisuuden ylläpitäminen.

57 artikla

Keskinäinen avunanto

1.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorit ja komissio tekevät tiivistä yhteistyötä ja antavat toisilleen keskinäistä apua, jotta tätä asetusta voidaan soveltaa johdonmukaisesti ja tehokkaasti. Keskinäiseen avunantoon kuuluvat erityisesti tämän artiklan mukainen tietojenvaihto ja sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorin velvollisuus ilmoittaa kaikille määräpaikan digitaalisten palvelujen koordinaattoreille, lautakunnalle ja komissiolle tutkimuksen aloittamisesta ja aikomuksesta tehdä lopullinen päätös, mukaan lukien sen arvio, tietyn välityspalvelujen tarjoajan osalta.

2.   Tutkimusta varten sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori voi pyytää muita digitaalisten palvelujen koordinaattoreita antamaan tiettyjä niiden hallussa olevia tietoja, jotka koskevat tiettyä välityspalvelujen tarjoajaa, tai käyttämään 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkintavaltuuksiaan tiettyjen niiden jäsenvaltiossa sijaitsevien tietojen osalta. Pyynnön vastaanottanut digitaalisten palvelujen koordinaattori voi tarvittaessa ottaa mukaan kyseisen jäsenvaltion muita toimivaltaisia tai muita viranomaisia.

3.   Edellä olevan 2 kohdan mukaisen pyynnön vastaanottaneen digitaalisten palvelujen koordinaattorin on noudatettava pyyntöä ja ilmoitettava sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille toteutetuista toimista ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta, paitsi jos

a)

pyynnön kohteen soveltamisalaa ei ole tutkinnan kannalta täsmennetty tai perusteltu riittävästi tai se ei ole riittävän oikeasuhteinen; tai

b)

pyynnön vastaanottaneella digitaalisen palvelun koordinaattorilla tai kyseisen jäsenvaltion muulla toimivaltaisella tai muulla viranomaisella ei ole hallussaan pyydettyjä tietoja eikä pääsyä niihin; tai

c)

pyyntöä ei voida noudattaa rikkomatta unionin tai kansallista lainsäädäntöä.

Pyynnön vastaanottaneen digitaalisten palvelujen koordinaattorin on perusteltava pyynnöstä kieltäytyminen antamalla perusteltu vastaus ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.

66 artikla

Menettelyn aloittaminen komission toimesta ja yhteistyö tutkimuksissa

1.   Komissio voi aloittaa menettelyn 73 ja 74 artiklan mukaisten päätösten mahdolliseksi tekemiseksi, kun kyseessä on sellaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan toiminta, jonka komissio epäilee rikkoneen jotakin tämän asetuksen säännöstä.

2.   Jos komissio päättää aloittaa tämän artiklan 1 kohdan mukaisen menettelyn, se ilmoittaa asiasta kaikille digitaalisten palvelujen koordinaattoreille ja lautakunnalle 85 artiklassa tarkoitetun tietojenvaihtojärjestelmän kautta, samoin kuin asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle.

Digitaalisten palvelujen koordinaattorien on saatuaan tiedon menettelyn aloittamisesta toimitettava ilman aiheetonta viivytystä komissiolle hallussaan olevat tiedot kyseessä olevasta rikkomisesta.

Jos komissio aloittaa menettelyn tämän artiklan 1 kohdan nojalla, digitaalisten palvelujen koordinaattori tai tapauksen mukaan toimivaltainen viranomainen menettää 56 artiklan 4 kohdan mukaisen valtuutensa valvoa tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ja niiden täytäntöönpanoa.

3.   Käyttäessään tämän asetuksen mukaisia tutkintavaltuuksiaan komissio voi pyytää yksilöllistä tai yhteistä tukea miltä tahansa digitaalisten palvelujen koordinaattoreilta, joita väitetty rikkominen koskee, sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattori mukaan lukien. Tällaisen pyynnön saaneiden digitaalisten palvelujen koordinaattorien ja siinä tapauksessa, että digitaalisten palvelujen koordinaattori on ottanut mukaan muita toimivaltaisia viranomaisia, myös näiden on tehtävä oikea-aikaista ja vilpitöntä yhteistyötä komission kanssa, ja niillä on oikeus käyttää 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tutkintavaltuuksiaan kyseessä olevan erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan osalta niiden jäsenvaltion alueella sijaitsevien tietojen, henkilöiden ja tilojen osalta ja pyynnön mukaisesti.

4.   Komissio toimittaa sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattorille ja lautakunnalle kaikki asiaankuuluvat tiedot 67–72 artiklassa tarkoitettujen valtuuksien käytöstä ja 79 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut alustavat havaintonsa. Lautakunta esittää komissiolle näkemyksensä näistä alustavista havainnoista 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetetussa määräajassa. Komissio ottaa lautakunnan näkemykset mahdollisimman tarkasti huomioon päätöksessään.

67 artikla

Tietopyynnöt

1.   Voidakseen suorittaa sille tämän jakson nojalla annetut tehtävät komissio voi pelkällä pyynnöllä tai päätöksellään vaatia asianomaista erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa sekä muita luonnollisia tai oikeushenkilöitä, jotka toimivat elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyvässä tarkoituksessa ja voivat kohtuudella olla tietoisia epäiltyyn rikkomiseen liittyvistä tiedoista, mukaan lukien 37 artiklassa ja 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavat organisaatiot, toimittamaan tällaiset tiedot kohtuullisessa määräajassa.

2.   Kun komissio lähettää pelkän tietopyynnön asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle henkilölle, se mainitsee pyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava, sekä ilmoittaa 74 artiklassa säädetyistä sakoista, joita määrätään virheellisten, puutteellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisesta.

3.   Kun komissio vaatii päätöksellään asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muun henkilön antavan tietoja, se mainitsee pyynnön oikeusperustan ja tarkoituksen, täsmentää, mitä tietoja tarvitaan, ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa tiedot on annettava. Se ilmoittaa myös 74 artiklassa säädetyistä sakoista sekä ilmoittaa 76 artiklassa säädetyistä uhkasakoista tai määrää tällaisen uhkasakon. Lisäksi se ilmoittaa oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen tutkittavaksi.

4.   Asianomaisten erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajien tai 1 kohdassa tarkoitettujen muiden henkilöiden tai näiden edustajien sekä oikeushenkilöiden, yhtiöiden tai yritysten tai, jos ne eivät ole oikeushenkilöitä, henkilöiden, joilla lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan on kelpoisuus edustaa niitä, on toimitettava pyydetyt tiedot asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun 1 kohdassa tarkoitetun henkilön puolesta. Asianmukaisesti valtuutetut juristit voivat antaa pyydetyt tiedot valtuuttajan puolesta. Viimeksi mainitut kantavat kuitenkin täyden vastuun, jos annetut tiedot ovat puutteellisia, virheellisiä tai harhaanjohtavia.

5.   Digitaalisten palvelujen koordinaattorien ja muiden toimivaltaisten viranomaisten on komission pyynnöstä toimitettava komissiolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee sille tämän jakson nojalla annettujen tehtävien suorittamiseksi.

6.   Lähetettyään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun pelkän pyynnön tai päätöksen komissio toimittaa ilman aiheetonta viivytystä jäljennöksen siitä digitaalisten palvelujen koordinaattoreille 85 artiklassa tarkoitetun tietojenvaihtojärjestelmän kautta.

69 artikla

Toimivalta tehdä tarkastuksia

1.   Voidakseen suorittaa sille tämän jakson nojalla annetut tehtävät komissio voi toteuttaa kaikki tarvittavat tarkastukset asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muun henkilön tiloissa.

2.   Virkamiehillä ja muilla mukana olevilla komission tarkastusta tekemään valtuuttamilla henkilöillä on valtuudet

a)

päästä asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun henkilön kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin kulkuneuvoihin;

b)

tutkia kirjanpitoa ja muita kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyviä asiakirjoja riippumatta siitä, missä muodossa ne on tallennettu;

c)

ottaa tai saada missä tahansa muodossa jäljennöksiä tai otteita kirjanpidosta tai muista asiakirjoista;

d)

vaatia kyseistä erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa tai muuta henkilöä antamaan pääsy tämän organisaatioon, toimintaan, tietoteknisiin järjestelmiin, algoritmeihin, datankäsittelyyn ja liiketoimintakäytäntöihin ja antamaan niihin liittyviä selvityksiä sekä tallentamaan tai dokumentoimaan annetut selvitykset;

e)

sinetöidä mitkä tahansa kyseisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun henkilön elinkeino- tai ammattitoimintaan liittyviin tarkoituksiin käytetyt tilat ja kirjanpito tai muut asiakirjat siksi ajaksi ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tarkastuksen suorittamiseksi;

f)

pyytää kaikilta kyseisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun henkilön edustajilta tai henkilöstön jäseniltä tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä selvityksiä tosiseikoista ja asiakirjoista ja tallentaa vastaukset;

g)

osoittaa kenelle tahansa tällaiselle edustajalle tai henkilöstön jäsenelle tarkastuksen kohteeseen ja tarkoitukseen liittyviä kysymyksiä ja tallentaa vastaukset.

3.   Tarkastuksia voidaan suorittaa komission 72 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimittämien tarkastajien tai asiantuntijoiden sekä sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin tai muiden toimivaltaisten kansallisten viranomaisten, jonka alueella tarkastus suoritetaan, avustuksella.

4.   Jos vaadittua kirjanpitoa tai muita kyseisen palvelun tarjoamiseen liittyviä asiakirjoja ei esitetä täydellisinä tai vastaukset tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti esitettyihin kysymyksiin ovat virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia, virkamiehillä ja muilla mukana olevilla komission tarkastusta tekemään valtuuttamilla henkilöillä on oikeus käyttää valtuuksiaan esitettyään kirjallisen valtuutuksen, jossa mainitaan tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä 74 ja 76 artiklassa säädetyt seuraamukset. Komissio ilmoittaa suunnitellusta tarkastuksesta hyvissä ajoin ennen tarkastusta sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorille, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa.

5.   Virkamiehet ja muut mukana olevat komission valtuuttamat henkilöt, komission nimittämät tarkastajat ja asiantuntijat sekä sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattori tai muut toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella tarkastus suoritetaan, voivat tarkastusten aikana vaatia kyseistä erittäin suuren verkkoalustan tarjoajaa tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa tai muuta henkilöä antamaan selvityksiä sen organisaatiosta, toiminnasta, tietoteknisestä järjestelmästä, algoritmeista, datankäsittelystä ja liiketoimintakäytännöistä sekä osoittaa kysymyksiä sen keskeiselle henkilöstölle.

6.   Kyseisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on suostuttava komission päätöksellä määrättyyn tarkastukseen. Päätöksessä mainitaan tarkastuksen kohde ja tarkoitus, vahvistetaan tarkastuksen aloituspäivä, ilmoitetaan 74 ja 76 artiklassa säädetyt seuraamukset sekä mainitaan oikeus hakea muutosta päätökseen Euroopan unionin tuomioistuimelta. Komissio kuulee sen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattoria, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, ennen kyseisen päätöksen tekemistä.

7.   Sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, digitaalisten palvelujen koordinaattorin virkamiesten ja muiden sen valtuuttamien tai nimittämien henkilöiden on kyseisen digitaalisten palvelujen koordinaattorin tai komission pyynnöstä aktiivisesti avustettava virkamiehiä ja muita mukana olevia komission tarkastuksen osalta valtuuttamia henkilöitä. Tätä tarkoitusta varten heillä on 2 kohdassa eritellyt valtuudet.

8.   Jos virkamiehet ja muut mukana olevat komission valtuuttamat henkilöt toteavat, että kyseinen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja tai muu henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä tarkastusta, sen jäsenvaltion, jonka alueella tarkastus on määrä suorittaa, on näiden virkamiesten tai muiden mukana olevien henkilöiden pyynnöstä ja jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava heille heidän pyynnöstään tarvittava apu, mukaan lukien toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen toteuttamat pakkokeinot, jos ne ovat kyseisen kansallisen lainsäädännön nojalla asianmukaisia, jotta he voivat suorittaa tarkastuksensa.

9.   Jos 8 kohdassa säädetty apu edellyttää asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, kyseisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorin on haettava tätä lupaa virkamiesten ja muiden mukana olevien komission valtuuttamien henkilöiden pyynnöstä. Lupaa voidaan hakea myös turvaamistoimenpiteenä.

10.   Jos haetaan 9 kohdassa tarkoitettua lupaa, tapausta käsittelevä kansallinen oikeusviranomainen tarkistaa, että komission päätös, jossa määrätään tarkastuksesta, on pätevä ja että suunnitellut pakkokeinot eivät ole tarkastuksen kohteeseen nähden mielivaltaisia eivätkä liiallisia. Tällaista tarkistusta suorittaessaan kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää komissiolta joko suoraan tai kyseisen jäsenvaltion digitaalisten palvelujen koordinaattorien välityksellä yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti syistä, joiden vuoksi komissio epäilee tämän asetuksen rikkomista, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja kyseisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai muun henkilön osallistumisen luonteesta. Kansallinen oikeusviranomainen ei kuitenkaan saa saattaa kyseenalaiseksi tarkastuksen tarpeellisuutta eikä vaatia komission asiakirja-aineistossa olevia tietoja. Komission päätöksen laillisuutta valvoo ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin.

70 artikla

Välitoimet

1.   Jos menettelyssä, joka voi johtaa 73 artiklan 1 kohdan mukaisen noudattamatta jättämistä koskevan päätöksen tekemiseen, on kyse kiireellisyydestä palvelun vastaanottajille mahdollisesti aiheutuvan vakavan vahingon riskin vuoksi, komissio voi päätöksellään määrätä asianomaiseen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaan kohdistuvia välitoimia sen perusteella, että se on ensi näkemältä todennut rikkomisen.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukaista päätöstä sovelletaan tietyn ajanjakson ajan, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa sikäli kuin se on tarpeen ja aiheellista.

71 artikla

Sitoumukset

1.   Jos asianomainen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja tarjoutuu tämän jakson mukaisten menettelyjen aikana tekemään sitoumuksia, joilla varmistetaan tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten noudattaminen, komissio voi päätöksellään määrätä kyseiset sitoumukset asianomaista erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajaa velvoittaviksi ja todeta, ettei toimille ole enää muita perusteita.

2.   Komissio voi pyynnöstä tai omasta aloitteestaan aloittaa menettelyn uudelleen:

a)

jos jokin päätöksen perusteena ollut tosiseikka on muuttunut olennaisesti;

b)

jos asianomainen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja toimii sitoumustensa vastaisesti; tai

c)

jos päätös perustui asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun muun henkilön toimittamiin puutteellisiin, virheellisiin tai harhaanjohtaviin tietoihin.

3.   Jos komissio katsoo, että asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan sitoumuksilla ei voida varmistaa tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten tosiasiallista noudattamista, se hylkää kyseiset sitoumukset perustellussa päätöksessä menettelyn päättämisen yhteydessä.

73 artikla

Noudattamatta jättäminen

1.   Komissio tekee noudattamatta jättämistä koskevan päätöksen, jos se toteaa, että asianomainen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja ei noudata yhtä tai useampaa seuraavista:

a)

tämän asetuksen asiaa koskevat säännökset;

b)

70 artiklan mukaisesti määrätyt välitoimet;

c)

71 artiklan mukaisesti velvoittaviksi tehdyt sitoumukset.

2.   Ennen 1 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä komissio ilmoittaa alustavat havaintonsa asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle. Alustavissa havainnoissa komissio selittää toimenpiteet, jotka se aikoo toteuttaa tai jotka asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan olisi sen mielestä toteutettava, jotta alustavissa havainnoissa esiin tuotuihin seikkoihin voidaan puuttua tehokkaasti.

3.   Komissio määrää 1 kohdan mukaisesti hyväksytyssä päätöksessä asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet 1 kohdan mukaisen päätöksen noudattamisen varmistamiseksi siinä täsmennetyssä kohtuullisessa määräajassa sekä antamaan tietoja toimenpiteistä, joita kyseinen tarjoaja aikoo toteuttaa päätöksen noudattamiseksi.

4.   Asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan on toimitettava komissiolle kuvaus 1 kohdan mukaisen päätöksen noudattamisen varmistamiseksi niiden täytäntöönpanon yhteydessä toteuttamistaan toimenpiteistä.

5.   Jos komissio toteaa, että 1 kohdan edellytykset eivät täyty, se lopettaa tutkimuksen päätöksellä. päätöstä sovelletaan välittömästi.

74 artikla

Sakot

1.   Komissio voi 73 artiklassa tarkoitetussa päätöksessä määrätä asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle sakon, joka on enintään kuusi prosenttia sen edellisen tilikauden maailmanlaajuisesta vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta, jos se toteaa, että palvelun tarjoaja tahallaan tai tuottamuksellisesti

a)

rikkoo tämän asetuksen asiaa koskevia säännöksiä;

b)

ei noudata 70 artiklan mukaista päätöstä välitoimien määräämisestä; tai

c)

ei noudata sitoumusta, josta on tehty velvoittava 71 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;

2.   Komissio voi tehdä päätöksen, jolla määrätään asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle sakko, joka on enintään yksi prosentti edellisen tilikauden vuotuisesta kokonaistulosta tai maailmanlaajuisesta kokonaisliikevaihdosta, jos se tahallaan tai tuottamuksellisesti

a)

antaa virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja vastauksena 67 artiklan mukaiseen pelkkään pyyntöön tai päätöksellä tehtyyn pyyntöön;

b)

ei vastaa päätöksellä annettuun tietopyyntöön asetetussa määräajassa;

c)

ei oikaise henkilöstön jäsenen antamia virheellisiä, puutteellisia tai harhaanjohtavia tietoja komission asettamassa määräajassa tai jättää toimittamatta tai kieltäytyy antamasta täydellisiä tietoja;

d)

ei suostu 69 artiklan mukaiseen tarkastukseen;

e)

ei noudata komission 72 artiklan mukaisesti hyväksymiä toimenpiteitä; tai

f)

ei noudata 79 artiklan 4 kohdan mukaisia ehtoja, jotka koskevat oikeutta tutustua komission asiakirja-aineistoon.

3.   Ennen tämän artiklan 2 kohdan mukaisen päätöksen tekemistä komissio ilmoittaa alustavat havaintonsa asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle henkilölle.

4.   Komissio ottaa sakon määrää vahvistaessaan huomioon rikkomisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä 2 kohdan mukaisesti määrättyjen sakkojen tapauksessa menettelyn viivästymisen.

76 artikla

Uhkasakot

1.   Komissio voi tehdä päätöksen, jolla määrätään asianomaiselle erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajalle tai tapauksen mukaan 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle muulle henkilölle uhkasakko, joka on enintään viisi prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päivittäisestä tulosta tai maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta kultakin viivästyspäivältä laskettuna päätöksessä määrätystä päivästä, pakottaakseen ne

a)

antamaan oikeat ja täydelliset tiedot vastauksena 67 artiklan mukaiseen tietojen pyytämistä koskevaan päätökseen;

b)

suostumaan tarkastukseen, jonka se on määrännyt tämän asetuksen 69 artiklan nojalla tehdyllä päätöksellä;

c)

noudattamaan 70 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyä päätöstä välitoimien määräämisestä;

d)

noudattamaan sitoumuksia, joista on tehty oikeudellisesti velvoittavia 71 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyllä päätöksellä;

e)

noudattamaan 73 artiklan 1 kohdan nojalla tehtyä päätöstä, mukaan lukien tarvittaessa siihen sisältyvät vaatimukset, jotka liittyvät 75 artiklassa tarkoitettuun toimintasuunnitelmaan.

2.   Kun asianomainen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoaja tai 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu muu henkilö on täyttänyt velvoitteen, jonka täyttämiseksi uhkasakko määrättiin, komissio voi vahvistaa uhkasakon lopullisen määrän pienemmäksi kuin se olisi alkuperäisen päätöksen perusteella.

77 artikla

Seuraamusten määräämiseen sovellettavat vanhentumisajat

1.   Komissiolle 74 ja 76 artiklassa myönnettyihin valtuuksiin sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona rikkominen tapahtui. Jatketun tai uusitun rikkomisen osalta vanhentumisaika alkaa kuitenkin kulua päivästä, jona rikkominen lakkaa.

3.   Kaikki komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin suorittamat toimet rikkomisen tutkinnan tai rikkomista koskevan menettelyn aloittamiseksi katkaisevat sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen sovellettavan vanhentumisajan. Toimia, jotka katkaisevat vanhentumisajan kulumisen, ovat erityisesti seuraavat:

a)

komission tai digitaalisten palvelujen koordinaattorin tietopyynnöt;

b)

tarkastus;

c)

menettelyn aloittaminen komission toimesta 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen. Sakkojen tai uhkasakkojen määräämisen vanhentumisaika päättyy kuitenkin viimeistään sinä päivänä, jona kahden vanhentumisajan pituutta vastaava määräaika on kulunut komission määräämättä sakkoa tai uhkasakkoa. Tätä määräaikaa pidennetään ajalla, joksi vanhentuminen katkeaa 5 kohdan mukaisesti.

5.   Sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi, jonka komission päätöstä koskeva menettely on vireillä Euroopan unionin tuomioistuimessa.

78 artikla

Seuraamusten täytäntöönpanon vanhentumisaika

1.   Komission valtuuksiin panna täytäntöön 74 ja 76 artiklan nojalla tehdyt päätökset sovelletaan viiden vuoden vanhentumisaikaa.

2.   Vanhentumisaika alkaa kulua päivästä, jona päätös on tullut lainvoimaiseksi.

3.   Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettavan vanhentumisajan katkaisee

a)

ilmoitus päätöksestä, jolla on muutettu sakon tai uhkasakon alkuperäistä määrää taikka hylätty sen muuttamista koskeva hakemus;

b)

komission taikka jäsenvaltion komission pyynnöstä sakon tai uhkasakon täytäntöönpanemiseksi suorittama toimi.

4.   Vanhentumisaika alkaa uudelleen kunkin keskeytyksen jälkeen.

5.   Seuraamusten täytäntöönpanoon sovellettava vanhentumisaika katkeaa ajaksi,

a)

joksi on myönnetty maksuaikaa;

b)

joksi maksun täytäntöönpano on Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen tai kansallisen tuomioistuimen päätöksen nojalla keskeytetty.

80 artikla

päätösten julkaiseminen

1.   Komissio julkaisee päätökset, jotka se tekee 70 artiklan 1 kohdan, 71 artiklan 1 kohdan ja 73–76 artiklan nojalla. Julkaistaessa mainitaan osapuolten nimet ja päätöksen pääasiallinen sisältö, mukaan lukien määrätyt seuraamukset.

2.   Julkaistaessa on otettava huomioon asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan, 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen muiden henkilöiden ja kolmansien osapuolten oikeudet ja oikeutetut edut luottamuksellisten tietojen suojaamisessa.

82 artikla

Pääsyn rajoittamista koskevat pyynnöt ja yhteistyö kansallisten tuomioistuinten kanssa

1.   Jos kaikki tämän jakson mukaiset valtuudet tämän asetuksen rikkomisen lopettamiseksi on käytetty ja rikkominen jatkuu ja aiheuttaa vakavaa haittaa, jota ei voida välttää käyttämällä muita unionin tai kansallisen lainsäädännön mukaisia valtuuksia, komissio voi pyytää asianomaisen erittäin suuren verkkoalustan tai erittäin suuren verkossa toimivan hakukoneen tarjoajan sijoittautumispaikan digitaalisten palvelujen koordinaattoria toimimaan 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ennen tällaisen pyynnön esittämistä digitaalisten palvelujen koordinaattorille komissio pyytää asianomaisia osapuolia toimittamaan kirjalliset huomautuksensa määräajassa, joka ei saa olla lyhyempi kuin 14 arkipäivää, ja kuvailee harkitsemansa toimenpiteet sekä ilmoittaa niiden aiotun kohteen tai aiotut kohteet.

2.   Jos tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen sitä edellyttää, komissio voi omasta aloitteestaan toimittaa kirjallisia huomautuksia 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle oikeusviranomaiselle. Se voi kyseisen oikeusviranomaisen luvalla esittää myös suullisia huomautuksia.

Komissio voi ainoastaan huomautustensa laatimista varten pyytää kyseistä oikeusviranomaista toimittamaan sille kaikki asian arvioinnissa tarvittavat asiakirjat tai varmistamaan niiden toimittamisen.

3.   Kun kansallinen tuomioistuin ratkaisee asiaa, josta komissio on jo tehnyt päätöksen tämän asetuksen mukaisesti, se ei saa tehdä päätöstä, joka on ristiriidassa kyseisen komission päätöksen kanssa. Kansallisten tuomioistuinten on myös vältettävä tekemästä päätöksiä, jotka voisivat olla ristiriidassa sellaisen päätöksen kanssa, jota komissio harkitsee tämän asetuksen mukaisesti jo aloittamassaan menettelyssä. Kansallinen tuomioistuin voi tässä tarkoituksessa arvioida, onko sen käsittely keskeytettävä. Tämä ei rajoita Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan soveltamista.

87 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 16 päivästä marraskuuta 2022 viiden vuoden ajaksi 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 24, 33, 37, 40 ja 43 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

93 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan 17 päivästä helmikuuta 2024.

24 artiklan 2, 3 ja 6 kohtaa, 33 artiklan 3–6 kohtaa, 37 artiklan 7 kohtaa, 40 artiklan 13 kohtaa, 43 artiklaa ja IV luvun 4, 5 ja 6 jaksoa sovelletaan kuitenkin 16 päivästä marraskuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 19 päivänä lokakuuta 2022.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. BEK


(1)  EUVL C 286, 16.7.2021, s. 70.

(2)  EUVL C 440, 29.10.2021, s. 67.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2022 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 4. lokakuuta 2022.

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2000, tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1215/2012, annettu 12 päivänä joulukuuta 2012, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1148, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 98/2013 kumoamisesta (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 1).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1150, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/784, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 79).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1232, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin siltä osin kuin on kyse teknologioista, joita numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi (EUVL L 274, 30.7.2021, s. 41).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2394, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien kansallisten viranomaisten yhteistyöstä ja asetuksen (EY) N:o 2006/2004 kumoamisesta (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/29/EY, annettu 11 päivänä toukokuuta 2005, sopimattomista elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisistä kaupallisista menettelyistä sisämarkkinoilla ja neuvoston direktiivin 84/450/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/7/EY, 98/27/EY ja 2002/65/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskeva direktiivi) (EUVL L 149, 11.6.2005, s. 22).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta (EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/11/EU, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja direktiivin 2009/22/EY muuttamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 63).

(19)  Neuvoston direktiivi 93/13/ETY, annettu 5 päivänä huhtikuuta 1993, kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista (EYVL L 95, 21.4.1993, s. 29).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/29/EY, annettu 22 päivänä toukokuuta 2001, tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa (EYVL L 167, 22.6.2001, s. 10).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/48/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 45).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2019/790, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(25)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(30)  Neuvoston direktiivi (EU) 2021/514, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta (EUVL L 104, 25.3.2021, s. 1).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/6/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, kuluttajansuojasta kuluttajille tarjottavien tuotteiden hintojen ilmoittamisessa (EYVL L 80, 18.3.1998, s. 27).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/943, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, julkistamattoman taitotiedon ja liiketoimintatiedon (liikesalaisuuksien) suojaamisesta laittomalta hankinnalta, käytöltä ja ilmaisemiselta (EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/1828, annettu 25 päivänä marraskuuta 2020, kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja direktiivin 2009/22/EY kumoamisesta (EUVL L 409, 4.12.2020, s. 1).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(35)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(37)  EUVL C 149, 27.4.2021, s. 3.

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(39)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).



whereas









keyboard_arrow_down